@Otter_Investor linkkasikin eilen Pörssisäätiön livestreamin, joka keskittyi pääosin listautumisanteihin niin yhtiön kuin sijoittajankin näkökulmasta tarkasteltuna. Jos ei ehtinyt livelähetykseen mukaan, niin alla vielä linkki lähetyksen perusteella rakenneltuun tekstimuotoiseen koosteeseen ja lisäksi linkki eilisen lähetyksen tallenteeseen. 
AegirBio - mielenkiintoinen tapaus, jossa kurssi nousi kesällä useiden satojen miljoonien COVID19-sylktitestitilausten johdosta muutamissa viikoissa 300%, ja siitä alkaen sitten yhä vaan lasketeltiin ja lasketeltiin, eikä tukitasoa lopulta löytynyt mistään. Tänään vielä statuspäivitystä toimarilta ja tauluun -25% lukemat.
Hetken tuli oltua mukana pienemmällä positiolla ja myytyä sitten koko potti hyviin uutisiin.
Tuli myös oltua mukana osakkeenomistajien Discord-kanavalla (lähes 2000 ihmistä) ja samalla huomattua, mitä kuplautuminen pahimmillaan on: kaikkia kannustetaan holdaamaan tapahtui mitä vaan, vastakkaisen näkemyksen omaavat bannataan, robotit ovat syy kurssilaskuun, ja jokaisesta asiasta saa nähdä vain positiivisen puolen. Lopulta kurssin lasketeltua admin heitti suutuspäissään porukkaa yksitellen pois ja poisti koko Discord kanavan trigger-listoine päivineen 
^ Huh tässä kyllä tosiaan varoittava esimerkki, oli mulla jopa hetken aikaa salkussa treidi mielessä, meni stoppariin. Kattelin jonkun Ruotsalaisen Ränta på ränta sijoittajan twitter-tiliä missä veti tähän all in, ainakin omien sanojensa mukaan koko omaisuudella (500k) ja odotteli 1000kr hintoja. Pelkään että holdailee edelleen 
Edelleen liki 400% ytd, mikä kupla?
En tiedä minne tämä pohdinta kuuluu…mutta
Olen seuraillut Valoen ja Tecnotreen senttikauppaa.
Valoessa toistuu päivittäin keskimääräinen kauppaan käytetty summa 4000€:n 6500€:n väliin kun se taas Tecnotreessä on 1000-1500€. Asiakaskuntako on enemmän varoissaan Valoen kohdalla vai mistä mahtas johtua?
@luettelo :n avauspostaus oli pitkään yksi tykätyimmistä viesteistä foorumilla mutta Kissa päätti ladata kovat piippuun ja laittaa tohon vielä melkein tuplat päälle 
Mitenhän osakeanneissa saataisiin aikaan merkintämekanismi tuleville listautujille, jossa yleisöannissa saa merkittyä ns. järkevän kokosen potin, ja vasta 10 k€ jälkeen toimisi prosenttileikkuri, jotta tehottoman pienet allokoinnit ei tuhoaisi halua osallistua anteihin?
Onhan tämä mahdoton haaste?
Ainoa tapa on laittaa anneille minimikoko, joka sitten karsii kaikki pienet kasvuyhtiöt…
10k€ “takuu” 10000 merkkaajan kanssa on sata miljoonaa. Se on jo aikamoinen anti.
Ja 10000 on ollut paperia merkkaajamäärissä viime aikoina.
Lisäksi listautuvan yrityksen isoin mörkö on “failattu” anti, eli jos ahnehditaan liikaa ja anti ei tule täyteen, se tahtoo kolauttaa pahasti pitkässä juoksussa. Eli pelataan varman päälle ja mielummin otetaan raskas ylimerkintä.
Korkeintaan ehkä voisi pienemmissä anneissa uudelleenmiettiä yksityis/instikka-jakolinjoja ja sen sijaan mennä vain yhdellä yleisellä merkinnällä, mutta tässäkin taas listautuva yhtiö pelkää että se tiputtaa instikat kokonaan pois ja taas huoli että tuleeko anti täyteen. Inderesin anti oli niin pieni että siinä tuo vaara oli olematon. Paljon on liikkuvia osia… mutta samaa mieltä olen että jos anneista jää käteen muutamalla satasella osaketta niin suurin voittaja on välittäjä joka laskuttaa niiden lappujen myymisestä jonain päivänä…
Ei tule itselle ainakaan mieleen tasavertaisempaa tapaa jakaa laput kuin usein käytetty ‘Kaikille sama määrä + prosenttiosuus merkinnän suuruudesta’.
Näin myös piensijoittajat, joilla ei välttämättä ole paljon muskeleita, pääsevät osallisiksi anteihin.
Jos sitä rahaa riittää, niin kyllä niitä lappuja sitten pörssistä saa, markkinahintaan tietenkin.
Ja ei anteihin ole pakko osallistua lainkaan, jos joutuu pettymään kerta toisensa jälkeen.
Kyseinen järjestelmä ei tietenkään palvele pikavoittoja metsästäviä henkilöitä, jotka laittavat laput laitaan ekana päivänä.
Laitetaan vaikka euroissa kymppitonni tai muutama minimimerkinnäksi niin vähenee minisijoittajien pikavoittotavoittelu hieman kun ei ihan kevein perustein semmoista summaa työnnä hetken mielijohteesta mihinkään 
@Musti juuri niin. Vähemmän osallistujia = riittää osallistujille enemmän osakkeita. Osakkeen hinta edelleen kuitenkin kaikille sama ja avauspäivänä vähemmän raketointia niin voi ne minisijoittajatkin jotka eivät hae vain pikavoittoja sitten ostaa avauspäivänä järkevään hintaan. Uskon että pienillä rahoilla osallistuvilla on useammin pikavoitot mielessä kuin isommilla rahoilla osallistuvilla.
Tällähän lähinnä karsitaan pienimmällä kassalla pelaavat pois, ei välttämättä “Pikavoiton” metsästäjiä.
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten kävisi jos annissa saaduista osakkeista vaikka puolet olisikin 6kk lock-up:ssa tms (henkilöstöanneissa yleensä on jopa 1-3 v lock-up). Se varmasti laskisi ylimerkinnän riskiä reilusti kun pikavoittojen metsästäjät ei uskaltaisikaan tulla peliin. Mutta kuten Jarnis totesi, sitten riski siitä, että anti jää vajaaksi, olisi suurempi.
Yrityksen tavoite on saada anti täyteen ja melkein mikä vaan “säännöstely” johtaa helposti siihen, että se jääkin vajaaksi kun osa merkkaajista ei osallistu “kun ei osu juuri minun haluuni”.
toivottavasti saksan perustuslakituomioistuin ei hyväksy tällaista rikollista toimintaa.
Mitä enemmän tuota inderesin annin vaihtoehtoja pyörittelee, niin kyllä se oli paras näin. Jos olisi laitettu vaikkapa 1000€ minimerkintä, siitä olisi tiputettu pois ne kaikista pienimmät sijoittajat, ne samat sijoittajat olisivat kuitenkin ottaneet mielellään sen nyt saadun 10kpl osakkeita. Kylmä tasajako olisi tuonut piensijoittajille enemmän ja varmaan lisännyt kaupankäyntiä ensimmäisenä päivänä, mutta olisiko siitä sitten ollut mitään muuta hyötyä, tuskin.
Lisäksi instikat oli jo rajattu annnista ulos ja maksimimerkintä oli kohtuullinen 50k€, niin eiköhän se 10 kpl + 5% yli menevästä osasta ollut se kaikille reiluin vaihtoehto.
Huvittavaa, kuinka foorumilla kaikki tuntuu odottavan Harvialta posaria, ja olisi ikäänkuin pettymys, mikäli sitä ei huomena / ensi perjantaina tipahda. Kertoo “kevyistä” odotuksista firmalle. Markkinat lasketelleet jo viime posarin jälkeen sen verran kauniisti, että suurempi raha ei liene odottavan mitään mullistavaa.
Jos osaisin, tekisin pollin aiheesta, oletko pettynyt, jos harvia ei anna pos. tulosvaroitusta/ odotuksia ylittävää ennakkotietoa tms. millä haluatkaan kutsua.
e. Harviauskovaisena todettakoon, että odotan itsekkin, jos sitä TAAS saisi yllättyä iloisesti. Pettynyt en silti ole, jos ennakkotietoja ei tule.
Oleellista olisi myös tietää millä perustein yhtiö ylipäätään kertoo ennakkotietoja. Kertooko jos mennään omasta ohjeistuksesta reippaasti yli (varmasti mennään), analyytikoiden konsensuksesta reippaasti yli (ehkä mennään) vai kertooko joka tapauksessa?
Jos osutaan analyytikoiden ennusteisiin, niin saatetaanko ennakkotiedot jättää kertomatta -vaikka tuohon osuminen voisi parantaa sentimenttiä huomattavasti, ja toisaalta kertomatta jättäminen hapantaa sitä edelleen.
Harviahan ei ohjeista mitään ylälaitaa, joten millekkään posareille ei ole “lakisääteistä” velvoitetta tai edes mahdollisuutta?
Eli onko mahdollista että jos ensi perjantainakaan ei ole tullut ennakkotietoja, kurssi dyykkaa kunnolla, vaikka todellisuudessa olisikin päästy vaikka @Petri_Kajaani n ennusteeseen, joka olisi varmasti sentimentille hyvästä.
Jos Harvia antaa posarin, niin osaripäivänä lasketellaan sitten kahden pulkan voimin kun ei tullutkaan mitään tajunnanräjäyttävää.
Joku voisi piirtää ihan vuokaavion lukuisista skenaarioista, sen verran niitä riittää Harvian osalta. Ne ketkä ostivat isosti 45-46€ tulevat tekemään mukavan tilin vaikkei posaria tule, koska sitä odotellessakin mennään tietenkin 50€ hintoihin.
Osaripäivään ei tällä kertaa tietenkään iso massa uskalla mennä, joten ennen sitä tietysti alas. Toisaaltahan voisi olla mukava yllätys Harvialta kertoa megayllätys osaripäivänä, jolloin ”tosiuskovaiset” palkittaisiin.
Iso määrä jengiä roikkuu tietysti Harviassa sen takia, että rahaa valui kaivoon tässä kun lasketeltiin. Toivonrippeistä pidetään kiinni kovasti.
Pitkän pelin pelaajat tietysti uskovat maailman valloitukseen edelleen.
En kyllä edelleen näe miksi harvian seuraavat osarit eivät olisi hyviä… Nyt kun hinta ei ole 65 vaan 48, niin rauhallisemmin mielin vuoteen 2022.
Lisä kapasiteettia tullet, kirami ja kivet ostettu, lisää kapasiteetti tulee vuoden lopulle (miksi sitä tehdään, jos ei ole tilauskantaa tai luottamusta markkinaan?)…
Mulle sama tuleeko nyt posari a tai ei. Harvia soveltuu jopa osinko-osake kategoriaan omalle salkulle.
Tuo kategoria suunnilleen: maksaa n. 2-3% min osinkoa ja osingon jako suhde n. 30-60%, maksaa joka vuosi edellistä isompaa osinkoa.
Tähän esim. Talenom, kamux, harvia, it palvelut =digia, innofactor, solteq.
Koskakohan qt maksaisi 2 % osinkoa 
(2023 tulos ennusteella olisi 100% jakosuhteella mahdollisuudet lähes 2% osinkoon :P)
Jatkan: Jos minulla olisi osinkostrategia en katsoisi kuka maksaa eniten osinkoa bruttona, vaan katsoisin mistä saan varmimmin kasvavaa osinkoa:
Olen aina tyytynyt mieluusti esim. 2-3% osinkoon jos sillä on ollut hankinahintaan nähden hyvä kasvunäkymä. en nyt viitsi listata kaikkia ostohintoja ja siihen nähden osingon kehittymistä, mutta yksi hyvä esimerkki on Talenom, jota ostin ensimmäistä kertaa 1,8 eurolla ja nykyisin osinko on jo luokkaa iso%
Mielellään nämä yhtiöt ovat joko kassavirraltaa vahvoja ja bonuksena vähävelkaisia tai velattomia ja kasvavalla sektorilla ja digitalisaation toteuttajia (onko tämä sittenkin kasvustrategia?) , itseasiassa olen aina pitänyt osinko komponentin mielessä, vaikka nykyisin pinnallisesti tarkastellen viis veisaan osingosta.
Usein ajattelen että jos yhtiö haluaisi olla “osinkoyhtiö” pystyisikö se maksamaan tuloksestaan 4-5% osinkoa?
Jos tarkastelen vaikkapa salkun kärkipäätä poislukien QT ja Voxtur, niin voin todeta esim.
Alla oleva 2021 inderes ennusteilla: osinko/ jako %
Kamux osinko ennuste 1,9% maksusuhde n. 45% voitosta = 100% suhteella about 4% , kasvaako tulos= kyllä, onko velkaa= vähän. kohde ok. Ennusteessa osinko pysyisi suunnilleen paikallaan kun jako suhde laskisi alemmaksi (hyväksyn).
Harvia : osinko 2,5% jako suhde n.65%, kasvaako tulos = kyllä, kasvaako osinko = oletetavasti, jako % 100= n. 4%
Talenom: osinko 1,2%,jako suhde 66% = tuntuu kalliilta, uskonko että osinko kasvaa vuosia = kyllä, uskonko että tuloskyky alla on lukuja parempi= kyllä selvästi (yritysostot ja kasvuhankkeet syö ebit%. Saattaisi tulla hylky (mutta holdaan hamaan tappiin, viimeksi ostettumuistaakseni n. 11,8 tasosta jostain dipistä).
It-Palvelut: sis. Innofactor, Solteq, Digia, Gofore : keskimäärin osinko pottien määrällä suhteutettuna 3-4% väliin ja jakosuhde matala, uskonko että osinko voi kasvaa= kyllä maltillisesti, jako suhde= matala esim.
Solteq 1,9 ja jako% n. 31,6%,
Innofactor 2022 osinko 4,5% ja jako suhde n. 50% = 10% jako suhde 2022= 9% osinko?? (tänä vuonna liiketoiminnan myynti parantaa muuten).
Digia 2,6%, jako suhde 45%
Gofore: näillä mittareilla vähän tyyris, mutta kassalla toivottavasti luodaan arvoa (olen keventänyt).
livechat Sofware Sa: maksaa kaiken mitä voi osinkona ja osinko % jotain 2-3% paikkeilla… en tykkää, mutta omistan. Näyttää maksavan 3 kertaa vuodessa ja yhteensä 3,69 2021 osinko (2020 vuodelta varmaan) ja se tekee 113 hinnalla jotain 3,3 luokkaa.
Kaspi: en saa lukuja tähän, mutta skaalautuu voimakkaasti ja maksaa osinkoa, oletan kasvavaa… kaspi katsoin että Q2 osalta oli osinkoa about dollarin verran, maksaakohan nämä joka kvartaalilta? viime vuonna maksanut 888 tengeniö = reippaat 2 dollaria. Eikähän tämäkin täytä osinkoyhtiön määrityksen vaikka odotan 50-100% arvonnousua 2022 Q1 mennessä.
Meneekin hankalammaksi, kun ei ole Inderes ennusteita.
Tosiasiassa minun salkku maksaa todella pientä osinkoa, mutta se johtuu sellaisista yhtiöistä, jotka eivät vielä maksa osinkoa ollenkaan… Mutta oletan niidenkin joko kykenevän jossain vaiheessa tai panostavan kasvuun…
Nyt jo unohdin mikä tässä kirjoituksessa edes oli pointtina 
… 2016-2017 loin tämän nykyisen strategian. Markkinathan tykkää tällaisista tuloksen ja osingon kasvattajista jostain syytä kovasti…, sinällään salkkuni tuottaa onnetonta osinkoa, mutta se on noista vuosista todella monin kertaistunut.
Jaa nyt kun luin alusta, niin se oli tuo Harvian osinko kommentti pointtina ja sen siirtäminen valikoituihin muihin kohteisiin tällä hetkellä ja sitten näköjään mietin omaa salkkua ja sisältöä…
Kävnkin salkkua läpi ja totesin, että likvideistä varoista cash+osakkeet n. puolet ei tuota osinkoa ja lopuissa suhteellisen pieni %, eli ei voi osinko salkuksi sanoa
Raaka-aineiden hinnat syö kannattavuutta, en usko Harvian posariin.
Eihän siellä mitään posaria odotella vaan ennakkotietoja. Sillä on suuri ero. 
Tosin lähtökohtana luonnollisesti on, että vahva kasvu jatkuu, kun mikään ei muuhun viittaa. Suurimpana perusteena näen sen, että vastuullisena toimijana Harvia haluaa antaa markkinoille mahdollisimman nopeasti ajantasaisen tilannekuvan toiminnastaan tällaisena aikana, jolloin karhupeikko on möyrinyt kaikkiin indekseihin. Päivämäärien arvuuttelu ja pyörittely nyt tietysti on pelkästään tylsistyneiden sijoittajien aktivointijumppaa… 
Kyllä tässä Harvialla on kvarttaalitolkulla mahdollisuus kasvattaa liikevaihtoaan jo pelkästään tuotannon laajennustenkin kautta. Se on sitten toinen asia, että riittääkö Harvian osalta markkinoille enää mikään…
Mielestäni tästä on saatu kommenttia siihen suuntaan, että kumppanit ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti esimerkiksi puutavaran hintojen nousun ja inflaation myötä tapahtuneisiin hintojen korotuksiin.Juurihan niitä hintoja nostettiin…toisaalta jos hintoja onkin korotettu, niin nythän puutavaran hinta on jälleen normaalimmalla tasolla…
