Tervetuloa sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan! Ensimmäinen ja tärkein askel kohti vaurastumista on nyt tehty, eli aloittaminen, siitä se matka alkaa.
Itse olen sijoittanut vuodesta 1998 ja hämmästynyt, miten mielenkiintoinen ja monipuolinen maailma tämä on. Ja miten maailma koko ajan muuttuu, välillä nopeammin, välillä hitaammin.
Omalla kohdallani ekat vuodet olivat yhtä kaaosta, säästin kuukausisäätönä yhteen rahastoon mutta en malttanut pysyä vain siinä vaan ostelin vähän kaikenlaista, mitä eteen sattui tulemaan ilman kummempaa suunnitelmaa. Oli Rautaruukkia, Kemiraa, Odinin, Meritan ja Ålandsbankenin rahastoja ja ties mitä. Suurimmat onnistumiseni olivat a) kuukausisäästää koko ajan ja b) teknokuplan välttäminen. Teknokupla oli jotain, mitä en ymmärtänyt ja aloittelevana sijoittajana ajattelin, että kun en vain ymmärrä niin antaa olla.
Sittemmin kurinalaisuus on lisääntynyt mutta maailman muuttuessa olen silti tehnyt isojakin liikkeitä. On ollut mielenkiintoinen ja opettavainen matka tämä sijoittaminen!
Sähläämistähän tämä itselläkin vähän ollut, juuri sitä että ostellaan ja vaihdellaan mitä vastaan kävelee ja tosi hyviä saumoja tuntuu riittävän, eikä ne sitten oikeastaan hyviä olleetkaan kun hetken päästä katsoo No naureskelulla selvitty tähän saakka, kokonaisuutena en siis ole onnistunut rahaa menettämään, tosin kuten sanottua en myöskään lisäämään. Jostain saanut voittoa mutta toisaalta tappiotakin.
Tämän takia aloinkin miettiin heti nyt, että ehkä tätä ei kannata ihan pelkällä fiiliksellä ja tuurin toivomisella ikuisesti vetää vaan luoda jonkinlainen suunnitelma ja pyrkiä olemaan vähän kärsivällinenkin.
Masse-setä, tuo ikiboomeri viime vuosituhannelta, on kirjoittanut jo sijoitusoppaansa ensi versioissa: “Sijoittaminen on viihdettä, mistä pitää aina välillä ihan maksaakin” (luku 1, jae 3)
Joten, älä nuori kanna huolta nykymenosta. Ette ole keksineet sijoittamisen viihdekomponenttia. Olette vain jättäneet lukematta alan historian merkkiteokset!
Voidaanko tästä päätellä että Masse tunnisti itsensä
Masse, vuosi 1999 ja kesäinen Esplanadi:
Nokia-lippis päässä, Sonera-tatuointi otsassa, joka kirjoitteli Jippiin-foorumeille “on kyllä kiva olla Wärtsilän kasvutarinassa mukana” ja piirteli julkisten vessojen seinään kuvia paidattomasta Ole Johanssonista taistelemassa karhun kanssa kakstahtimoottorin päällä.
Näin alkuperäisen ketjun aiheen ulkopuolelta on pakko tässä ketjussa kysyä, että mitenköhän teillä on perhe vakuutettu jos se maksaa monta tonnia vuodessa?
Meinaan meillä on OP:ssa vakuutettu perhe autoineen suht kattavasti ja lasku on vuodessa 1,6k€ joka kuittaantuu puoliksi bonuksilla.
2 autoa, 2 henkivakuutusta, lapselle täysvakuutus, talon vakuutus. Vaimon tapaturmavakuutus. Muistelin ulkomuistista että siinä kahden tonnin nurkilla noihin vuodessa menisi.
Nordealla on niin paljon halvempi asuntolaina lyhennysjoustoineen, että ei lähdetty op:n kelkkaan.
Kaikanmaailman ikimörnijä Outokummusta löyty nää kaikki mut Harviasta vaan kolme ekaa.
Harviaakaan käyty kertaakaan Petrin kanssa videolla läpi sen jälkeen kun Kirami tai Sauna-Eurox on ostettu.
Meinasin tulla kummastelemaan tätä myyntiä kun kurssi pyörii melko houkuttelevissa hinnoissa ja omien ostot tukee vielä pitkään. Talousjohtajalla on ollut kuitenkin lokakuun lopussa 304 900 osaketta eli ihan yksi lysti jos vähän keventelee. Ei aiheuta huolta.
Vakuutuksiin saa kyllä työnnettyä ihan pohjattomasti rahaa.
Kolme autoa, kaksi moottoripyörää, kaksi mopoa, kolmen lapsen vakuutukset, talon vakuutukset, oma henkivakuutus, matkavakuutukset, urheilijavakuutus pojalle yms… En taida uskaltaa laskea yhteen
Tai mikä on kenellekin “ylivakuutettu”. Siitäkin saa maksaa. Laskuopilla menee turhuuksiin, mutta sitten kun vakuutukset löytyy onnettomuuden sattuessa, niin elämän helppous viehättää.
Seitsemän vakuutusta taitaa löytyä henk koht (ei lapsia) ja firman puolelta osa tuplana (en jaksa vängätä firman kanssa, jos ongelmien sattuessa on jotain viivettä / ongelmaa)
On muuten vakuutuksia, jotka on ihan edullisiakin (!). Mulla on mönkijä Lapissa tallissa, pääasiassa lumitöitä ja jotain hyötyhommaa. Liikenne ja osakasko yhteensä 89€/vuosi (traktorimönkijä) Mönkijä on vieläpä niin ihmeellinen laite, että tuntuu olevan ainakin 2015 ostetun vekottimen arvonlasku aika vähäinen.
No naureskelulla selvitty tähän saakka, kokonaisuutena en siis ole onnistunut rahaa menettämään, tosin kuten sanottua en myöskään lisäämään. Jostain saanut voittoa mutta toisaalta tappiotakin.
Mönkijä on vieläpä niin ihmeellinen laite, että tuntuu olevan ainakin 2015 ostetun vekottimen arvonlasku aika vähäinen.