Jatkan vielä pikkuisen tästä historiasta, luin huvikseni Buffetin maaliskuussa 2000 kirjoittaman kirjeen osakkeenomistajille. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että hän totesi, että sijoittajilla oli hyvin optimistiset odotukset tulevaisuuden tuotoista. Buffett totesi, ettei tiedä miten markkinat tulevat kehittymään lähiaikoina mutta totesi, että:
“If investor expectations become more realistic — and they almost certainly will — the market adjustment is apt to be severe, particularly in sectors in which speculation has been concentrated.”
Tuo toteamus osui todella lähelle (melkein päivälleen) Nasdaqin huippukohtaa, josta lähdettiin pitkään ja jyrkkään alamäkeen samanaikaisesti, kun Berkshiren kurssi lähti selvään nousuun. Osui kyllä ennustus nappiin.
Jos jakaa Helsingin pörssin (päälista ja fn molemmat mukana) kahtia boomer-arvostuskertoimilla, kalliimpi puolisko on yliarvostettu suhteessa halvempaan puoliskoon.
Veikkaan että halvempi puolisko voittaa kalliimman puoliskon 12 kk tähtäimellä.
Tällainen arvausviihdepläjäys tähän väliin
Jos poimii osakkeita siitä kalliimmasta puoliskosta, siinä on luottamus omiin kykyihin korostetun kova.
Eikös tuo ole aikamoinen kehäpäätelmä? Jos jaa foorumilaiset pituuden mukaan kahteen ryhmään, niin voisit todeta pidemmän puoliskon olevan lyhyempää puoliskoa pidempiä.
Arvostuskertoimienvalossa halvempi ja kalliimpi puolisko
Spread sen välillä miten “arvo-osakkeet” ja “kasvuosakkeet” arvostetaan oli vuonna 2000 huikea, 2007 aivan liian pieni, nyt taas huomattavasti normaalia leveämpi spread.
Kyllä ne osakkeet jotka avainhenkilöille päätyvät ovat edelleen Harvian kokonaisosakemäärässä mukana ja näin ollen tulevaisuuden tulokset ja osingot jakautuu yhtä suurelle määrälle osakkeita kuin ennenkin. Mitätöidessä osakekannasta poistuu osakkeita (pufff, kuin savuna ilmaan) ja näin ollen tulevaisuuden tulokset ja osingot jakautuvat entistä pienemmän osakemäärän kesken. Näin ollen kannustinohjelmaan ostetut omat osakkeet ovat varsin erilainen lopputulokseltaan kuin omien osakkeiden ostamienen mitätöitäväksi.
Osakkeiden määrä pysyy toki samana, mutta ajattelin tuota free floatin kautta, eli ne osakkeet, joilla voidaan oikeasti käydä kauppaa julkisesti. Avainhenkilöiden omistamilla osakkeilla kun on enemmän rajoituksia ja yhtiön itse omistamat osakkeet ovat määritelmällisesti pois markkinoilta.
Omat osakkeet eivät myöskään anna osinko-oikeutta (firma ei voi maksaa osinkoa itselleen) eli siinä mielessä tulevaisuuden osingot jakautuvat pienemmälle osakemäärälle. Tämä vaikutus kuitenkin on luultavasti melko pieni, ainakin nyt tässä Harvian tapauksessa.
Tuohon on myös hyvä lisätä, että yhtiö olisi voinut laskea liikkeelle itsellensä palkkioita varten osakkeita. Olisi tämä max. 3m€ voitu käyttää “puolikkaaseen kiramiin” joka varmasti olisi tuonut enemmän etua osakkeenomistajille (lähes mitättömästä)dilluutiosta huolimatta. Nyt maksetaan suht paljon kassasta rahaa kannustimiin. (max. 0,62€/per osake → enemmän kuin vuoden 2020 osinko!)
Sitten kun osakepalkkiot maksetaan johdolle, kyllä ne osingot saa. Sen mitä yhtiö voi säästää, on luokkaa 50K€.
Kyyllä kyllä. Tämä on totta, isompi osa osakkeista menee rajoitusten taakse. En tosin tällä itse näe kovin suurta vaikutusta mutta se on positiivista, että insider-porukalla on tulevaisuudessa entistä paremmin insentiivit ajaa osakkeenomistajan etua. Olettaen että palkkiomalli on järkevästi suunniteltu.
Munger on huipputerävä, objektiivinen tyyppi joka on viimeiset 75 vuotta elänyt ja hengittänyt pörssiä ja lukenut miljoonia sivuja sijoittamiseen liittyvää materiaalia. Annan huomattavan painoarvon hänen sanomisilleen.
Tais mennä Nordnetilla löysät housuun kun Puttonen kävi laukomassa faktat tiskiin. Uusimassa videossa Hankenin professorit kertovat tekemästään vastuullisen sijoittamisen tutkimuksesta (joka muuten julkaistiin jo huhtikuussa). Särähti korvaan, kun kuvailtiin oikein tarkasti perinteinen (ei-ESG) sijoittaja: 40-vuotias yksinasuva mies jolla ei ole lapsia.
Kiinnostaisi päästä tutustumaan tarkemmin tämän tutkimuksen data-analyysiin, mutta ei ole ilmeisesti julkaistu muuta kuin tämä.
. K on toki tunnistettava muoto peilikuvana.
