Nyt on kyllä haastettava, kun on sen verran valikoivasti katsottu tilannetta.
Sievin pääomistajalla, Preatolla, on 23 prosentin osuus yhtiöstä - mun kirjoissa tuollainen omistus on varsin tyypillinen pääomistajan osuus, ja melkein neljänneksen omistus firmasta tuo paljonkin vakautta. Helsingistä löytyy kyllä sellaisiakin firmoja, jossa kenelläkään ei ole edes viittä prosenttia - noissa on ihan relevanttia kyseenalaistaa omistajapohjaa sijoitusmielessä. Mutta 23 prosenttia antaa pääomistajalle merkittävän määrän valtaa, ja muiden omistajien ei ole helppoa asettua sitä vastaan.
Mutta sen sijaan nostat Sievin “huutoäänestyksellä johtamisen” tikun nokkaan tilanteessa, jossa tuo nimenomainen pääomistaja yrittää edesauttaa fuusiota toisen omistamansa yhtiön kanssa, josta se itse numerojen valossa hyötyy merkittävästi enemmän kuin muut Sievin omistajat. Mistähän tuo huutoäänestys mahtaa johtua, kun merkittävä osa muista omistajista (mukaan lukien muut isoimmat omistajat) ovat eri mieltä tämän kaksilla rattailla ajavan pääomistajan kanssa? Ettei vain tilanteella olisi jotain tekemistä sen kanssa, että pääomistaja yrittää selittää fuusiota hyväksi diiliksi silloin, kun 1) numerot eivät tue väitettä, ja 2) fuusio julkaistiin ehkä epäilyttävimmällä mahdollisella hetkellä päätöskursseja tarkastellessa?
Tuot esiin myös arvonluonnin pysähtymisen seurauksena Sievin omistukselle - tämä ei vain jännästi ole näkynyt sijoittajan viime vuosina saamassa kokonaistuotossa, joka on ollut oikeinkin hyvällä mallilla. Mihin perustuu näkemyksesi siitä, että arvonluonti ei voisi jatkua tämän “sekoilun” myötä? Kenties sekoilun syynä on se, että yksi omistajista on saamassa merkittävää lisähyötyä Sievin osissa olevasta arvosta, johon muut omistajat eivät ole oikeutettuja, ja siksi muu omistajapohja joutuu nyt puolustamaan oikeuksiaan. Kuka näistä ollenkaan tietää.
Kaikille sallittakoon omat mielipiteensä fuusiosta, mutta tuo kommenttisi sivuuttaa niin monella tapaa keskeisiä yksityiskohtia, ettei tuota voi ottaa tosissaan. Pystyt parempaan.