Kilpailijoita energiatiheydeltään parempi polttokenno, joka voidaan asentaa (ja on jo asennettu) raskaan liikenteen kulkuneuvoihin, joita ei ole taloudellisesti järkevää pysäytellä usein lataamaan akkuja.
Marginaalit
Niin kauan kuin kilpailijoilla ei ole vastaavia dieselin veroisia nollapäästörekkoja tarjota, marginaalit voivat nousta korkeiksikin. Monet yritykset ovat valmiita sijoittamaan rahaa ESG-tavoitteidensa saavuttamiseen.
Tuotantoinvestoinnit
Onko tällä merkitystä? Kun ne päästökaupat sun muut saadaan liiketeellekin vihdoin käyttöön, kysyntä alkaa olla varmasti melko suurta. Yhtiöllä on kyllä rahaa, joten investoidaan se mitä tarvitaan.
Tavoitteet
Johtava nollapäästöisten raskaan liikenteen ajoneuvojen toimittaja? Eivät kai muuten olisi näin varhaisessa vaiheessa listautuneet? Disruptio voi tulla kalliiksi.
Miksi voi epäonnistua?
Syitä on vaikka kuinka paljon. Ehkä saamme uuden akkuinnovaation joka muuttaa sähkörekat paremmaksi vaihtoehdoksi. Ehkä Daimler+Volvo, Toyota tai Hyundai onnistuvat R&D:ssään ja Hyzon ei saa tilauksia ja menee konkurssiin. Ehkä ilmastonmuutos onkin peruttu tai päätämme kollektiivisesti polttaa kuolleita dinosauruksia niin kauan, että elämä maapallolla muuttuu mahdottomaksi. En kuitenkaan usko näihin, tai pidä niitä todennäköisinä.
Hauskaa seurata sivusta, miten vieläkin näin moni sijoittaa osakekurssiin eikä yhtiöön. Tämä vielä monesti tapahtuu ilman, että sijoittaja edes itse sitä huomaa. Ainakin siltä meno välillä näyttää.
Muutaman prosentin kurssimuutokset ratkaisevat osto- sekä myyntipäätökset, vaikka yhtiön tilanne ei ole muuttunut mihinkään.
Ja toki treidaajat erikseen, mutta en usko kovin monella olevan oma treidausstrategia selvillä vaan mennään vähän fiiliksen mukaan. Ostellaan ja myydään, laitetaan stoppeja ja ostetaan heti takaisin, vaikka ennalta määritelty stoppi juuri laukesi.
Joo @viljo ei Inderes opeta treidaukseen liittyviä asioita, mutta pointti oli enemmänkin se pitkän aikavälin sijoittaminen ja laadukkaiden omistaja-arvoa luovien firmojen omistaminen yli ajan, mistä esim Verneri monesti muistuttaa.
En itse käytä stoppeja, sillä sijoitushorisontti on enemmänki 10-30vuotta, joten en näe syytä käyttää stoppeja. Myyn, jos firmat fundamentit muuttuvat radikaalisti. En myöskään sano, että stoppien käyttäminen olisi väärin, mutta lähinnä en tiedä hyötyykö pitkäjänteinen sijoittaja niistä mitään.
Treidatessa pidän erittäin tärkeänä laittaa stopit, jotta tappiot eivät karkaa.
Ja sitten katsotaan osakekurssia ja kuvitellaan sen perusteella, että yhtiön täytyy nyt olla tosi halpa. Esim Valoessa voisi luulla markkina-arvon laskeneen murto-osaan, mutta samaan aikaan osakemäärä on “räjähtänyt”, niin vaikka kurssi laskenut 2€ => 0,09 € (12/2016 => 10/2021), niin markkina-arvo onkin kasvanut 11m€ => 33M€. Samaa olen havainnut tapahtuneen mm. lentoyhtiöiden osalta.
Minä esim. laitoin stopit kamuxille ja harvialle, kun ne lähtivät nousemaan aika kovasti 20% postioista. Laitoin aika tiukalle. Nyt olen ostellut n takaisin. Minusta oli ihan hyvä olla stopit vaikka en kaikkea lähtenyt myymään.
Kaikella spekulatiivisellä minulla on aina stopit ainakin osalle positiota.
Minulla on välillä myös Stop osta toimeksiantoja, jos odotan että joku osake olisi lähössä ylös. vaikkapa Hyzoniin voisin ihan hyvin kuvitella laittavani stop osta vaikka 7 dollariin ja olla ostamatta 6 dollarissa, koska olettaisin että 7 dollarin kohdalla Shorttirarortti olisi jo selätetty?! Saman tien laittaisin stop limit sell sitten sille olettaisin.
Tällä hetkellä minulla ei ole paljoa stoppeja sillä melkein kaikki laukesivat, kun kurssit laskivat ja nostivat kassani minusta ihan hyvää 33% tasoon ath tasojen tilanteesta (läheltä).
Hyzonit on kuitenki 6 dollarin hyzoneita tehtyäni muutaman sata euroa tappiota ensin 6,4 tasoilta stopeilla.
En minäkään tiedä miten niitä kuuluisi käyttää
Pitäs ehkä viritellä lisää stoppeja ?!!
Eikös ekat sijoitukset ole usein tuollaisia? Tuo varmasti kuuluu monella luonnolliseen oppimisprosessiin. Niin myös minulla oli. Kun aluksi ei ymmärrä juuri mistään mutta osakekurssin kehityksen näkee helposti ruudulta. Se on se eka “tekninen analyysi” johon tartutaan/sorrutaan
Tulipa hyvää settiä Hyzonin ketjuun kun @Verneri_Pulkkinen kävi kyselemässä, itsekin pääsi paremmin caseen kiinni vaikken sijoittaa aiokaan. Toivottavasti tällaisia yhteenvetoja uskaltaa kysellä muissakin ketjuissa, ettei käy näin:
Tuosta Petra Ollin jutusta tuli mieleen, että eipä taida tarpeen mukaan jakautua nuo urheilija-apurahatkaan. Hänellä ilmeisesti sponsorit olleet sen verran avokätisiä että olisiko ollut joku muu urheilija enemmän apurahojen tarpeessa?
Esimerkkinä Krista Pärmäkoski. Mihin hän vielä tarvii yli 20 000 euron apurahoja? Ollut Suomen kärkihiihtäjiä useamman vuoden jo ja on myös tulotkin ollu sillä mallilla ettei tukia tarvitsisi. Millähän perusteella päättäjät tuonkin päätöksen tehnyt. Samaan aikaan Suomen hiihdon tasoa ihmetellään. Olisivat laittaneet tuonkin 20 000 euroa junioreille.
Ei välttämättä mihinkään. Olen sen verran pitkään ja paljon veroja maksanut, että kommenttisi iski vastakommentin arvoisesti.
Suomessa on vuosikymmenet vallinnut, etenkin vasemmistohallitusten ylläpitämä, “menestyksestä pitää kärsiä” -mentaliteetti. Jokainen askel pois tästä lamauttavasta tavasta on mielestäni positiivinen. Nämä tukirahat menivät vasemmistojohtoisen hallituksen aikana oikealla tavalla oikeisiin osoitteisiin. Verot se Kristakin tuloistansa maksaa.
Tästä on mediassa ja urheilupiireissäkin aina vuosittain keskustelua. Muistelisin järjestelmän toimivan siten, että urheilijan on ns. ominavuin saavutettava tietyillä mittareilla oleva kansainvälinen taso, ennenkuin hänellä on mahdollisuus edes päästä apurahojen piiriin.
Miksi niin usein pitää vetää esiin tuo “vasemmistokortti” puhuttaessa oikeudenmukaisuudesta tai tai ihmisten tasavertaisesta kohtelusta? Ei oikeudenmukaisella ajattelulla ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä puoluetta kannattaa.
"Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Apuraha ei ole palkkio menestyksestä, mutta sitä myönnettäessä huomioidaan urheilijan kansainväliset näytöt sekä huomioidaan myös urheilijan tulos/menestyskehitys suhteessa lajin kansainväliseen tasoon ja kehitykseen.
Arvioinnissa huomioidaan lajien erityispiirteet, kansainvälinen arvostus ja taso, paralympialajeissa myös eri kilpailuluokkien taso sekä kilpailuihin osallistuvien maiden ja kilpailuluokassa kilpailevien urheilijoiden määrä."
Totesin ainoastaan tosiasian siitä, miten maata on johdettu viime vuosikymmeninä. Saat toki käyttää mitä termiä haluat.
Asian ytimessä on nimenomaan se, koetko menestymisestä rankaisemisen oikeudenmukaiseksi tai tasavertaiseksi. En ole esim. korkeatuloisten korkeampaa verotusta tai vaikkapa liikennesakkoja vastaan, mutta rajansa kaikella. Suomessa molemmat on viety äärimmilleen. Oman kokemuksen mukaan menestys tulee kovalla työllä, jonka hedelmät pitäisi kuulua ensisijaisesti työn tekijälle. Se olisi mielestäni tasavertaista ja oikeudenmukaista.
Koko asian mutustelu ei minua enää kosketa, sillä pystyn melko hyvin määrittelemään sen, paljonko tuloja kotiutan tai veroja maksan. Suomessa ei kannata olla etenkään työlle elämänsä omistava, hyvin ansaitseva, veronmaksaja jonkun muun kuin itsensä palveluksessa. Superrikkaat ovat sitten asia erikseen.
Se ei ole mielestäni rankaisemista jos vaikkapa urheilun tukia tarkasteellaan niin, että ne kohdistetaan sellaisille jotka niitä aidosti taloudellisesti tarvitsevat.
Onpa aivopieru. Väität siis, että liikennesakot eli sääntöjen vastaisista teoista säädetyt rangaistukset ovat rikkaiden rankaisemista? Eiköhän jokainen voi itse määritellä ajaako ylinopeutta tai punaisia päin (=noudattaako lakia)?
En missään nimessä halua Suomesta banaanivaltioiden kaltaista yhteiskuntaa jossa yksi kansanosa saa tehdä mitä huvittaa. Se olisi paluu 1700-luvulle. Esimerkkejä voi käydä katsomassa vaikka Allegrolla. Jos tällaisesta haikailee, löytyy varmasti muuttokohteita.
Liikennesääntöjen rikkomisesta pitää rangaista. En riko lakia tarkoituksella ja viimeinen liikennesakkoni on vuodelta 1992. Se, saatko samasta tahattomasta rikkeestä tulotasosi perusteella 200€ vai 4000€ sakon on mielestän “äärimmilleen vietyä” ja epäreilua niitä kohtaan, jotka yleistä hyvinvointia rahoittavat vuodesta toiseen. Olemme selvästi asiasta eri mieltä. Asian kommentointi loppui tähän.
Se, saatko samasta tahattomasta rikkeestä tulotasosi perusteella 200€ vai 4000€ sakon on mielestän “äärimmilleen vietyä” ja epäreilua niitä kohtaan, jotka yleistä hyvinvointia rahoittavat vuodesta toiseen. Olemme selvästi asiasta eri mieltä. Asian kommentointi loppui tähän.