Tähän pakko tulla kommentoimaan. En laske autoa mukaan nettovarallisuuteen, koska automiehenä fakta on, etten tule vaihtamaan halvempaan joten pääoma ei tule vapautumaan muuhun käyttöön. Jos laskisin, ottaisin arvoksi esim. nettiauton halvin vastaava, josta - 20% hinnasta pois.
Tähän kun asennoituu niin autoa vaihtaessa se automyyjän hyvitystarjouskaan ei tunnu ihan niin pahalta . Esimerkkinä oman helmikuussa 2021 ostetun (käytetyn) 40k€ auton arvo tipahti ostohetkellä omassa päässä 30k€ kieppeille ja excelissä edelleen pyöreä 0.
Tällaiset hetket tarjoaa erinomaisen hetken tutkia itseään sijoittajana. Onko kotiläksyt tehty? Jos tuntee omat firmansa hyvin, harvoin pienet laskut ahdistaa.
Sellainen jatkuva ilotulitus ja kurssinousu saa korkeintaan tyytyväiseksi ja altistaa onnettomuuksille jatkossa kun luulee osaavansa jotain.
Se on juuri näin. Itselläni on toiminut siedätyshoitona päiväkauppa ja valitettavasti myös turbo-daxit ovat tuttuja.
Suurin päivähäviöni on 30 k€ ja oppirahat maksettu, tai sitten ei. Nykyinen “hajautukseni” jatkaa samaa linjaa kuin ennenkin
Raha ei kiinnosta itseisarvona ja mitään ei puutu mitä tarvitsen päivittäin. Yliliikenevä on mennyt pörssiin ja kokonaisuudessaan on plussalla roimasti. Olen näissä mukana sillä asenteella on että tuo arvo on vain ylimääräinen paha.
Myynti ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Kun käytössä on AOT niin verovelka on 40 k€ (myytäessä). Eli kun tänäänkin tuli liki -10 k€, niin valtion osuus liki -3,5 k€
Kyllä nämä pulkkamäet saisivat hieman opettaa, saa nähdä oppiiko. Kauhean ahne olen vaan ja en ikinä halua myydä huipulta, vaikka mietin aina että onpas tämä jo kallista . Noh…sentään pieniä kevennyksiä tullut välillä tehtyä. Mutta kärsivällisyydessä ja ahneudessa olisi oppimista…
10% salkusta suli Qt:n, Carasentin ja Evon myötä. Monta neljännestä putkeen otettiin voittoja, nyt hieman tappioita. Salkku näköjään tasapainottaa nyt itse itseään, kun isoimmat omistukset vetävät hieman happea.
Jotenkin nurinkurisesti mulla on tosi hyvä fiilis mun salkusta ja yrityksistä. Carasentin Q3 oli ehkä pehmeähkö, mutta sattuuhan näitä. Qt ja EVO vetää niin kovaa settiä, että ei voi ku hattua nostaa.
Jos oma lapsi saisi kokeista aina arvosanaksi pelkkiä kymppejä, alkaisi markkinat odottamaan että milloin tulee arvosana 11. Sitten kun sitä ei kuulu, tai luoja paratkoon tulisikin pelkkä 9+, torutaan oikein urakalla.
Hyvä ystäväni on vieläkin katkera isälleen kun ei kehuja tullut koskaan hyvistä arvosanoista. Kyseessä ei ole kympin-tyttö, vaan poika. Hän on kertonut kun pitkästä matikasta ei ensimmäistä kertaa tullut kymppiä, vaan 10-, niin isänsä kysyi että mistä tuo miinus tuli. Muuten ei ollut kovin kiinnostunut.
Muistakaa kehua omia lapsianne 7 +:stakin. Voi kehua tuota plussaa erinomaisena suorituksena.
Itse olin erinomainen seiskan suorittaja. Tosin teknillisessä opistossa (nykyinen AMK) noudatettiin Gaussin käyrää, jossa keskinkertainen tyyppi oli seiska.
Sitähän se monesti on. Sitten mietitään, että mistähän ne nuorten itsetunto-ongelmat yms kumpuaa. Minun firmat saa tuoda kotiin silloin tällöin sen miinuksenkin. Toki lähtee “lapsi” nopsaa vaihtoon jos sieltä pari seiskaa tupsahtaa.
Minut viestienne lukeminen sai miettimään, mitä ihminen saa kuukausittaisesta nettovarallisuutensa räknäämisestä? Kuulostaa pahasti Roope Ankka ja rahasäiliö-tason hommilta jolloin uhkana on todellisuuden hämärtyminen ja elämän pääpainon siirtyminen epäolennaisiin ja jopa yksilölle haitallisiin yksityiskohtiin.
Itse seuraan kvartaaleittain vain menojani sekä sijoitustavoitteideni toteutumista, ja niitäkin enemmän mielenkiinnosta kuin pakosta. Lisäksi esimerkiksi viiden vuoden kuluttua voi olla hyödyllistä nähdä miten elinkustannukset ovat ajan myötä muuttuneet. Ei sillä että niistä alkaisin sen enempää edelleenkään säästää.
Laskette varmaan lasten leluillekin pitoajat, kuoletukset, vaihtoehtokustannukset ja jälleenmyyntiarvot?
Onhan se ihan kiva katsoa missä mennään. Kiinteän varallisuuden=talon arvo on vakio kuten sanoin ja sitten katsellaan vain velat ja osakkeet. Käyttötilejä en oo ikinä laskenut mukaan, kun ei se merkittävästi mihinkään vaikuttaisi.
Tapansa kullakin, itse tykkään numeroista. En minä treenatessakaan hihasta niitä painoja vedä vaan pyrin järjestelmälliseen etenemiseen.