Inderesin kahvihuone (Osa 3)

Nykyjournalismin lukeminen on muuttunut tylsäksi kun lähes kaikissa talousjutuissa paasataan vastuullisuudesta. Tärkeä teema sinänsä, mutta tuntuu että juuri muusta ei nykyään kirjoiteta talousalan lehdissä

11 tykkäystä

Koitin tässä etsiskellä Euroopan pörsseissä olevia Fortumin kaltaisia energia yhtiöitä (sähköntuotantopuolen), joilla on pääpaino/tavoite uusiutuvissa, mutta tekevät jo vakaata tai kasvavaa tulosta/ liikevaihtoa ja mieluusti keskipitkän ajan nousevalla kurssilla.
En onnistunut löytämään yhtään :man_shrugging:
Enel ja Iberdrola olivat ehkä ainoat vastaavanlaiset, mutta molemmissa 2021 kurssit ovat aikalailla peilikuvia Fortumista, ja pääpaino Espanja/Italia alueella on ajatuksena melko nihkeää :sweat_smile:

Otetaan vastaan ehdotuksia, mikäli täällä joku tuntee vastaavanlaisia yhtiöitä koosta riippumatta tai tietäisi, mistä etsiä, ettei kaikkia ruotsin 1000 + muiden maiden osakkeita tarvitse käydä läpi Nordnetissa :rofl:

5 tykkäystä

Tylsää mutta ymmärrettävää on myöskin varovaisuus. Esimerkiksi Trumpin ratkaisuista eivät toimittajat tai analyytikot uskaltaneet someraivon pelossa kommentoida asioita edes neutraalisti. Piti mennä aina ja vain ainoastaan “Oranssi-mies paha”- linjalla.

On vähän tylsää lukea toimittajien itseruoskintaa tai hyvesignalointia päivästä ja viikosta toiseen. Joskus luulen lukevani Li Anderssonin manifestia, kun luen esimerkiksi kauppalehteä.

2 tykkäystä

Siltä tosiaan vaikuttaa. Moni yritys varmaan kokee että jos ne eivät nyt alleviivaa ja jauha vastuullisuudesta + palkkaa vastuullisuus johtajaa ja vastuullisuustiimiä, niin yritystä aletaan pitää epävastuullisena.

2 tykkäystä

Ainoastaan tarpeeksi nimekkäät tai muuten ansioituneet toimittajat voivat “keinuttaa” venettä. Olisi vähän epäreiluakin odottaa, että joku 28v tuore toimittaja alkaisi sooloilemaan. Piirit on pienet ja mustalle listalle joutumisen pelossa on pakko mennä samalla “hyväksytyllä” linjalla. Lehdistön moniäänisyys on vain kaunis muisto.

Sanotaan nyt vielä, että minulla ei ole mitään ilmastonmuutoksen torjuntaa tai muutakaan ylevää tavoitetta vastaan. Ongelma on vain se, että ilmastonmuutoksen torjunnan sateenvarjon alla ajetaan myös ihan suoraan sosialismia. Esimerkkinä esim noi EU:n erilaiset “tukipaketit” tai ilmastotavoitteet.

12 tykkäystä

Kelpaako tanskalainen Ørsted? Forward p/e 23,42, eli ei kovinkaan halpa, mutta täysillä mukana uusiutuvissa (pääosin tuulivoimassa)

2 tykkäystä

Tai Vestas? Norjasta sitten löytyisi Scatec. Veolia Environment ehkä myös sopisi näihin vaatimuksiin?

En kyllä myöskään luottaisi menneeseen kurssikehitykseen, vaikka hyvin ymmärränkin ostamisen (historiallisesti) hyvin tuottaneeseen osakkeeseen.

2 tykkäystä

FAANG → MANGA, japaniharrastajat tykkää :yum:

6 tykkäystä

Jenkkeissä käsittääkseni yläkekassan voi laskea nettovarallisuuteen, koska sen voi ottaa ulos koska haluaa kokonaisuudessaan. Tietty siitä tulee jotain veroseuraamuksia yms. Suomessa ei taas tule näkemään euroakaan alle 60v (poislukien alemman eläkeiän ammatit).

4 tykkäystä

Mua jotenkin tänään hymyilytti kun mietin miten aktiivisesti Hyzon-ryhmä analysoi johtajien edesottamuksia tai jopa johtajien lähipiirin Twitter-viestintää. Ensinnäkin haluan sanoa että pidän tätä nerokkaana tapana saada tiedonmurusia firman toiminnasta mutta sitten mietin ajatusleikkiä:

Jengi varjostaa Tapio Pajuharjua lähikaupan hevi-osastolla.

Nopea raportti Inderesin Haarumiin:
”Tapsa osti kesäkurpitsan, voipi olla että posari jää tulematta.

36 tykkäystä

Kuka on nähnyt yhdenkään yritysjohtajan postaavan mitään negatiivista someen yrityksen liiketoimintaan liittyen? No sitä minäkin…

Voihan noita seurata, mutta saatava info on varmasti kovin yksipuolista ja negatiivisisista käänteistä vaietaan mikäli sellaisia on

lataus

…siis vastauksena edelliseen :upside_down_face:

13 tykkäystä

ja toi oli elonilta klassinen pieni jerry, splittihän siitä tuli

7 tykkäystä

2 tykkäystä

Ai jai, tokmanni törkeällä ylipainolla salkussa (35%) ja inderes kertoo kansalle, että nyt on aika ostaa. Saa nähdä onko markkinat ollenkaan samaa mieltä, vai nähdäänkö tässä kamuxmainen rämpiminen. :bear:

5 tykkäystä

Toivossa hyvä elellä :pray: Tulikin aika paljon otettua ku vajui ja taas vajui. En tokikaan olisi yllättynyt, että ulkit myisi edelleen, ei siellä Inde välttämättä paljon ole ennenkään painanut. Toki OP ja NON varmasti kauhomassa lappusia kovasti alelapulla edelleen.

4 tykkäystä

Joo kyllä tämä piti ajatella niin, että jos kurssi jää vaakatasoon, niin onhan sitä edes osingot :grin:

2 tykkäystä

Inderes mallisalkku

Inderesin mallisalkku on tuottanut 1,001% perustamisesta alkaen.

Eipä oo kauheen hyvin mallisalkku performoinut, jos vähän yli prosentin on tuottanut :smiley:

26 tykkäystä

Olisi hienoa, jos tarjolla olisi rahasto tai ETF, joka seurailisi Inderesin mallisalkun sisältöä. Tämähän toki saattaisi muuttaa mallisalkun dynamiikkaa ja tuottoa merkittävästi. :slight_smile:

5 tykkäystä

Ajallinen hajauttaminen on asia jota olen monesti kuullut suositeltavan, mutta olen pohtinut onko se todella hyödyllistä. Siinähän käytännössä ollaan sijoitusperiodin “alussa” pienemmällä painolla, ja “alun” jälkeen suuremmalla painolla. Miksi juuri alussa pitäisi olla pienemmällä painolla?

Päätin tehdä pientä Excel-analyysiä ottamalla testin sijoituskohteeksi SP500 total return -indeksin (eli sisältää osingot). Laskin tuottoja eri ajallisen hajauttamisen vaihtoehdoilla, olettaen 5 vuoden sijoitusperiodin. 1kk -metodissa sijoitetaan kaikki kerralla, 2kk metodissa puolet heti ja puolet kuukauden päästä jne. 24 kuukauden ajalliseen hajauttamiseen asti. Aikaperiodiksi valitsin 2000 alusta 2016 lokakuuhun (siten että viimeinen sijoitusperiodi päättyy nykyhetkeen).

Alla havaintoja eri mittareilla. Oli mielenkiintoista huomata että vaikka kerralla osto tuotti keskiarvoltaan parhaimman tuloksen, se oli mediaaniltaan heikoin. Kerralla ostaminen ei kuitenkaan tuottanut kaikista heikointa tulosta (min). Kerralla ostaminen tuotti myös kaikista useimmin positiivisen tuoton.

Tässä vielä eri tuotot sen mukaan milloin sijoittaminen on aloitettu neljällä eri ajallisen hajauttamisen metodilla. Ei yllättävää että nousumarkkinassa on kannattanut mennä kerralla sisään, kun taas laskumarkkinassa on kannattanut odottaa. Joku voisi myös kommentoida, että 2000-2020 on ajanjaksona ollut harvinainen esimerkiksi jälkimmäisen puoliskon pitkään jatkuneen härkämarkkinan vuoksi, ja että on siksi tilastollisesti pätemätön. Mutta tulipahan testailtua :slight_smile:

18 tykkäystä