Koitin tässä etsiskellä Euroopan pörsseissä olevia Fortumin kaltaisia energia yhtiöitä (sähköntuotantopuolen), joilla on pääpaino/tavoite uusiutuvissa, mutta tekevät jo vakaata tai kasvavaa tulosta/ liikevaihtoa ja mieluusti keskipitkän ajan nousevalla kurssilla.
En onnistunut löytämään yhtään
Enel ja Iberdrola olivat ehkä ainoat vastaavanlaiset, mutta molemmissa 2021 kurssit ovat aikalailla peilikuvia Fortumista, ja pääpaino Espanja/Italia alueella on ajatuksena melko nihkeää
Otetaan vastaan ehdotuksia, mikäli täällä joku tuntee vastaavanlaisia yhtiöitä koosta riippumatta tai tietäisi, mistä etsiä, ettei kaikkia ruotsin 1000 + muiden maiden osakkeita tarvitse käydä läpi Nordnetissa
Tylsää mutta ymmärrettävää on myöskin varovaisuus. Esimerkiksi Trumpin ratkaisuista eivät toimittajat tai analyytikot uskaltaneet someraivon pelossa kommentoida asioita edes neutraalisti. Piti mennä aina ja vain ainoastaan “Oranssi-mies paha”- linjalla.
On vähän tylsää lukea toimittajien itseruoskintaa tai hyvesignalointia päivästä ja viikosta toiseen. Joskus luulen lukevani Li Anderssonin manifestia, kun luen esimerkiksi kauppalehteä.
Siltä tosiaan vaikuttaa. Moni yritys varmaan kokee että jos ne eivät nyt alleviivaa ja jauha vastuullisuudesta + palkkaa vastuullisuus johtajaa ja vastuullisuustiimiä, niin yritystä aletaan pitää epävastuullisena.
Ainoastaan tarpeeksi nimekkäät tai muuten ansioituneet toimittajat voivat “keinuttaa” venettä. Olisi vähän epäreiluakin odottaa, että joku 28v tuore toimittaja alkaisi sooloilemaan. Piirit on pienet ja mustalle listalle joutumisen pelossa on pakko mennä samalla “hyväksytyllä” linjalla. Lehdistön moniäänisyys on vain kaunis muisto.
Sanotaan nyt vielä, että minulla ei ole mitään ilmastonmuutoksen torjuntaa tai muutakaan ylevää tavoitetta vastaan. Ongelma on vain se, että ilmastonmuutoksen torjunnan sateenvarjon alla ajetaan myös ihan suoraan sosialismia. Esimerkkinä esim noi EU:n erilaiset “tukipaketit” tai ilmastotavoitteet.
Jenkkeissä käsittääkseni yläkekassan voi laskea nettovarallisuuteen, koska sen voi ottaa ulos koska haluaa kokonaisuudessaan. Tietty siitä tulee jotain veroseuraamuksia yms. Suomessa ei taas tule näkemään euroakaan alle 60v (poislukien alemman eläkeiän ammatit).
Mua jotenkin tänään hymyilytti kun mietin miten aktiivisesti Hyzon-ryhmä analysoi johtajien edesottamuksia tai jopa johtajien lähipiirin Twitter-viestintää. Ensinnäkin haluan sanoa että pidän tätä nerokkaana tapana saada tiedonmurusia firman toiminnasta mutta sitten mietin ajatusleikkiä:
Jengi varjostaa Tapio Pajuharjua lähikaupan hevi-osastolla.
Nopea raportti Inderesin Haarumiin:
”Tapsa osti kesäkurpitsan, voipi olla että posari jää tulematta.
Ai jai, tokmanni törkeällä ylipainolla salkussa (35%) ja inderes kertoo kansalle, että nyt on aika ostaa. Saa nähdä onko markkinat ollenkaan samaa mieltä, vai nähdäänkö tässä kamuxmainen rämpiminen.
Toivossa hyvä elellä Tulikin aika paljon otettua ku vajui ja taas vajui. En tokikaan olisi yllättynyt, että ulkit myisi edelleen, ei siellä Inde välttämättä paljon ole ennenkään painanut. Toki OP ja NON varmasti kauhomassa lappusia kovasti alelapulla edelleen.
Olisi hienoa, jos tarjolla olisi rahasto tai ETF, joka seurailisi Inderesin mallisalkun sisältöä. Tämähän toki saattaisi muuttaa mallisalkun dynamiikkaa ja tuottoa merkittävästi.
Ajallinen hajauttaminen on asia jota olen monesti kuullut suositeltavan, mutta olen pohtinut onko se todella hyödyllistä. Siinähän käytännössä ollaan sijoitusperiodin “alussa” pienemmällä painolla, ja “alun” jälkeen suuremmalla painolla. Miksi juuri alussa pitäisi olla pienemmällä painolla?
Päätin tehdä pientä Excel-analyysiä ottamalla testin sijoituskohteeksi SP500 total return -indeksin (eli sisältää osingot). Laskin tuottoja eri ajallisen hajauttamisen vaihtoehdoilla, olettaen 5 vuoden sijoitusperiodin. 1kk -metodissa sijoitetaan kaikki kerralla, 2kk metodissa puolet heti ja puolet kuukauden päästä jne. 24 kuukauden ajalliseen hajauttamiseen asti. Aikaperiodiksi valitsin 2000 alusta 2016 lokakuuhun (siten että viimeinen sijoitusperiodi päättyy nykyhetkeen).
Alla havaintoja eri mittareilla. Oli mielenkiintoista huomata että vaikka kerralla osto tuotti keskiarvoltaan parhaimman tuloksen, se oli mediaaniltaan heikoin. Kerralla ostaminen ei kuitenkaan tuottanut kaikista heikointa tulosta (min). Kerralla ostaminen tuotti myös kaikista useimmin positiivisen tuoton.
Tässä vielä eri tuotot sen mukaan milloin sijoittaminen on aloitettu neljällä eri ajallisen hajauttamisen metodilla. Ei yllättävää että nousumarkkinassa on kannattanut mennä kerralla sisään, kun taas laskumarkkinassa on kannattanut odottaa. Joku voisi myös kommentoida, että 2000-2020 on ajanjaksona ollut harvinainen esimerkiksi jälkimmäisen puoliskon pitkään jatkuneen härkämarkkinan vuoksi, ja että on siksi tilastollisesti pätemätön. Mutta tulipahan testailtua
Varmaan tuo yleinen neuvo johtuu siitä, että varsinkin sijoittamisen aloittavia kuumottaa rahojen menetys. Pitkällä ajallisella hajautuksella vältetään tilanteet, jossa olisi vaikka laitettu koko perintö kiinni juuri ennen vuoden -08 sukellusta. Jos taas siinä hajautetusti osti koko dipin läpi, niin rikastui huomattavasti paremmin.
Jostain muistaisin lukeneeni että tilastollisesti on parempi laittaa kerralla all-in, mutta onhan se aika paljon jännittävämpää.
Tulikin aika paljon otettua ku vajui ja taas vajui. En tokikaan olisi yllättynyt, että ulkit myisi edelleen, ei siellä Inde välttämättä paljon ole ennenkään painanut. Toki OP ja NON varmasti kauhomassa lappusia kovasti alelapulla edelleen.
