Tuon South Sea bubblen esinäytöksessä Sir Isaac Newton tienasi ensin nykyrahassa yli miljoonan kun oli omistanut South Sean osakkeita ja myi kaikki kun koki ne jo hyvin kalliiksi. Seuraavina kuukausina se nousi valtavasti lisää, ja Newton kiehui nöyryytettynä, kun oli historian suurimpana tiedemiehenä ”arvioinut väärin”. Hän mm. jupisi, että kykenee laskemaan taivaankappaleiden liikkeitä, mutta ei arvioimaan ihmisten typeryyden määrää. Lopulta hän ei kestänyt enää vaan sijoitti raskaasti osakkeisiin ja kuplan puhjettua hävisi lopulta nykyrahassa useamman miljoonan.
(Lähde: Intelligent Investorin 2000-luvun alun kommentoitu laitos.)
Tuli muuten mieleen, että eikös @Verneri_Pulkkinen tai joku tehnyt omaa fear/greed tapaista kyselyä/graafia joskus videoillaan pitkään, mutta en muista nähneeni sitä enää sitten muinaisten aikojen, jolloin korot ja inflaatio olivat vielä ikuisesti nollassa ja Qt oli vielä alle miljardin arvoinen pikkupulju
Täällä kohtalotoveri välillä myin pois ja sit ostin takas alempaa, mut ostin silti liian aikaseen
Ja samalla tavalla tein myös 15 tuntumaan taas Flexion mobile lisäyksen. Mielestän Flexionin suunta on ollut sen verran hyvä nyt, että downsidea ei ainakaan samalla tavalla pitäisi olla
Katsotaan divion kanssa tosiaan, että saavatko diiliä vai ei. Vähän jää kusetuksen maku jos ei tule mitään, kun viime esityksen kanssa oli puhe, että ollaan neuvotteluissa sellaisessa vaiheessa, että harvoin tulee siinä enää takkiin (saapa nähdä )
Tämä tunnetaan Newtonin painovoimalakina. Verphuhan on puhunut, että kaikki yritykset menee konkkaan riittävän pitkällä tarkastelujaksolla eli hinta palautuu lähtöarvoonsa (0 [€]). Tämän Newton esitti vuonna 1687, mutta Verphu uudelleen artikuloi tämän lain vuonna 2021 Vartissa. Tästä saisi kyllä vertaisarvioidun julkaisun alan johtavaan lehteen .
42miljoonaa nälkäistä, feelian kalakeitto 1,83e/annos = n.77miljoonaa egeä että saa annoksen per lärvi (76 860 000e)
6miljardia käytössä = 78 annosta per lärvi hyvää suomalaista kalakeittoa… säilyykin sen pari kuukautta niin voi toimittaa koko läjän kerralla yli 150e tilauksiin oli toimitus ilmainen niin ei tartte tuota rahtia ja jakelua miettiä
Tietysti monet tuntuvat kaukaisilta kuplilta ja hulluilta jälkikäteen, mutta loppupeleissä ei ihminen, ihmismieli tai markkinan ydinlogiikka ole muuttunut lainkaan vuosisatojen kuluessa.
Tietysti nuo kuplat olivat pienen piirin juttuja (suurin osa väestöstä oli pellolla kirjaimellisesti) eikä tiedonvälitys ollut tehokasta, mutta silti. Sama ahneuden tunne on ottanut vallan. Ja runsas määrä spekulointia on ruokkinut markkinaa tuomaan lisää spekuloitavia kohteita sijoittajille.
Viime vuosina maanisia vaiheita tuntuu tulevan yhä tiheämmällä sykkeellä. 2018 alussa nähtiin parabolinen nousu, mutta se hilpeys lössähti kauppasotaan ja teollisuustaantumaan. (Muistatteko Cargotec ja Wärtsilä yms. huutelut silloin?)
Koronakriisiä ennen oli suht mukava tunnelma jo.
Mutta vasta 2020 maaliskuussa alkaneen nousun jälkeen on nähty sellaisia oikeita maanisia aaltoja. 2020 syksyllä FAANGit oli kuumia. Sitten tuli uusiutuvan energian ja SPACien mania: molemmat huipentui 2021 alussa. Meemikolikot, optiot ja meemiosakkeet short squeezilla höystettynä on ollut 2021 juttu. Teknoihin on ladattu valtavia odotuksia, mutta niin on optimistinen tunnelma myös lähes kaikissa muissakin osakkeissa.
Aika paljon autoja jää valmistumatta jos pelkästään Skodalla neljännesmiljoona kappaletta. Skodan mukaan tasaantuu jo tällä neljänneksellä ja ensivuoden toisella puoliskolla helpottaa suuremmin.
Jaahas jälleen yksi salkun suurimmista eli Marimekko, julkaisi (todennäköisesti) markkinoille kelpaamattoman osarin (vaikka itse tyytyväinen kun kasvukin vielä kiihtyvää vuodentakaiseen verrattuna).
Punainen päivä siis tiedossa kuten eilen ennustin . Vielä ku saadaan Sammoltakin joku ihana ilmoitus jostain kertaluontoisista suurista negatiivisista menoista niin ah
Valmistumatta jääneet autot tarkoittaa myös patoutuvaa kysyntää. Sitä kun päästään purkamaan tietää se hyvää vuotta tai kahta auton valmistajille. Onko tämä sitten -22/-23 tai myöhemmin jää nähtäväksi.
Olen nyt jo tovin pohtinut, pitäisikö käteinen laittaa töihin kuten tapana on sanoa ja olen tullut siihen tulokseen, että en kyllä yhtään tiedä. 30% salkusta on tällä hetkellä tilinpohjalla odottamassa, mutta en oikein tiedä mitä se siellä odottaa. Onko muita samassa tilanteessa, että rahaa on (vitsi vitsi), mutta ei oikein tiedä mitä sillä tekisi? Jotain ostettavaa olisi kyllä mukava löytää, mutta voin myös odotella parempia aikoa. Mutta jos niitäkään ei tässä lähivuosina tule?
Marimekon tulos oli minusta hyvä, kahvit jo keitin, mutta vielä en tiedä, kannattaako laittaa tanssiksi… analyytikko @Petri_Kajaani kommentti kertonee sen.
En tiedä parempaakaan paikkaa joten laittelen tänne.
Keskimäärin 17% tippuu siirron hinta. Uskon kun näen. Ihan hyvä olisi kyllä että tippuu, sillä lähes kaksinkertainen itse sähkölaskuun verrattuna, ainakin itsellä. Eikä voi edes kilpailuttaa.
“Joo, näin on. Korjataan kun ehditään, kun ei nyt ole tuota kassaa”
<< urputi >>
“Virasto on päättänyt, että kohtuullisen tuoton tasoa nostetaan”
Mutta onhan se hassua että siirto on tuplasti sähkön verran. Ei sähkölinjat nyt niin usein ole poikki, että tuollainen kate on tarpeen. Itse toivoisin enemmän sitä, että siirtofirmakin olisi kilpailutettavissa. Silloin tehokkain firma olisi markkinajohtaja.
Toivottavasti Lintilä&Co. uskaltavat ajaa uudistusta läpi. Pitää kestää armotonta lobbausta ja riskiä “hyvä veli”-verkoston ulkokehälle tippumisesta. Luottoluokittelijat ovat samanlaisia mielistelijä/pyllistelijöitä, en niitä tässä casessa paljoa kuuntelis
Tuossa 1710-luvun kehityksessä – joka sitten huipentui 1720 – on kyllä tosi monia klassisia kuplan piirteitä:
oli kertynyt ylimääräisiä säästöjä, ja siten tilausta sijoituskohteille
South Sea Companylla oli lähtökohtaisesti jopa fundamentteja (oli ihan oikeaa bisnestä jo valmiiksi ja kasvutarinaa saattoi hahmotella)
hyvä suhdannetilanne 1719–20
listautumistsunamissa ipojen laatu heikkeni koko ajan, eli räikeimmät rahastukset tulivat viimeisinä (huipennuksena anti joka meni läpi vaikka liikeidea pidettiin merkitsijöiltä salaisuutena)
Tuon jälkeen 300 vuotta on ollut voimassa tämä:
ipo-ryöpyn aikaisten ylilyöntien räikeysaste korreloi aika hyvin sen kanssa millainen epäluulo sijoittajilla on anteja kohtaan krapulavaiheessa.
Huuman aikaiset räikeät rahastusannit vaikeuttavat hyvien antien järjestämistä huuman jälkeen.
On paikallaan nyt tarkkailla varsinkin sitä, alkaako sisäpiiriläisten osakemyyntien osuus korostua anneissa jatkuvasti enemmän.
Itse sähkönsiirtoyhtiöistä jotain tietävänä voisin muutaman pointin mainita. En puolustele siirtoyhtiöitä, mutta tilanne nähdään turhan mustavalkoisena välillä.
Sähkönsiirto on luonnollinen monopoli. Aivan järjetöntä rakentaa kilpailevia sähköverkkoja, sen takia ala on tiukasti säännelty. Jos haluaa pienentää sähkölaskua, voi hankkia vaikka aurinkopaneelit. Se, että onko kannattava investointi, niin on toinen asia.
Laskekaa joskus kuinka paljon veroa sähkönsiirtolaskussa on verrattuna myyntilaskuun. Arvonlisäveron lisäksi siirtolaskun mukana on myös sähkövero.
Hinnat eivät tule uutisesta huolimatta laskemaan nopeasti. Joillakin yhtiöillä voi mennä vielä vuosia, että laskevat. Tämä johtuu erilaisista yhtiöistä ja heidän verkon rakenteesta. On kaupunkiyhtiöitä (paljon asiakkaita pienellä alueella, rakennettu pääosin maakaapelilla) ja sitten taas “maaseutuyhtiöitä” (paljon verkkoa, vähän asiakkaita, paljon investoitavaa). Alla kuva TEM:n esityksestä.
Suomen sähköverkkoa täytyy edelleen saneerata vielä vuosia, koska verkko on vanhaa. Investointien tarve johtuu myös lainsäädännöstä, koska 2010-luvulla määrättiin pahojen myrskyjen jälkeen toimitusvarmuusvaatimukset. Käytännössä tämä pakotti verkkoyhtiöt investoimaan. Näitä tarvittavia investointeja täytyy myös rahoittaa jollain tavalla.
Olen samaa mieltä siinä, että yhtiöt ovat nostaneet hintoja liikaa viime vuosina (vaikka investointien kannalta perusteltuakin). Viranomaiset ovat sääntelyllään antaneet viime vuosina turhankin paljon sallittua tuottoa noin riskittömälle liiketoiminnalle. Helpompi olisi ollut pitää kehitys tasaisempana, niin ettei hintoja ensin nosteta ja sitten lasketa.
Hieman spekulointia huomisesta Harvian Q3-julkaisusta sekä markkinaodotuksista. Analyytikon odotukset näemme helposti analyyseistä. Tietyillä luvuilla ja tulevaisuuden näkymien pysyessä ennallaan, niin Harvian nykyinen hinta nähdään hyvin houkuttelevina (analyytikoiden mielestä). Jos loogisesti ajatellaan, niin markkinaodotukset tuskin ovat siis analyytikko-odotuksia korkeammat, koska hinta on reilusti alle tavoitehintojen.
Noin muuten kun katsoo monien “trendiosakkeiden” (Qt, Marimekko jne…) reaktioita osareihin, niin reaktiot ovat olleet kohtalaisen odotettavia kun luvut ovat julkaistu. Kurssihinnat ovat olleet ennen osaria yli analyytikoiden 12 kk tavoitehintojen ja tulokset/liikevaihdot ovat jääneet ennusteisiin tai jopa alle. Tällöinhän on loogista, että hinta laskee vanhan tavoitehinnan alapuolelle?
Todella mielenkiintoista nähdä, että reagoiko Harvian kurssi huomisiin lukuihin millä tavalla. Jos samalla logiikalla mentäisiin, niin huomenna olisi aika todennäköistä positiivinen reaktio tulokseen.
Kuitenkin kuten tiedämme, markkinat eivät aina liiku lyhyellä aikavälillä kovin loogisesti Jos huomenna näkymät pysyvät hyvinä (joojoo, globaalit toimitusvaikeudet ja inflaatio vähän rassaa) kysynnän suhteen ja tulos on analyytikoiden odotuksia vahvempi, niin negatiivista kurssireaktiota vaikea perustella muulla kuin voimakkaalla tuottovaatimuksen nousulla (eli yleisen sentimentin siirtymisellä edelleen varovaisemmaksi).
yli 150e tilauksiin oli toimitus ilmainen niin ei tartte tuota rahtia ja jakelua miettiä
“Sähköt poikki jopa N:ltä suomalaiselta!”
