Pistä ihmeessä jakoon, vaikka summat sutattuna. Itse olin tuossa vaiheessa pelkkä indeksisijoittaja, joka ei edes vilkaissut seligsonin rahastoihin kuin ehkä kerran kuussa.
4 tykkäystä
Yleiskuvaaja kertoo eniten. Tuossa on salkut 15.11.2019-15.5.2020 6kk stintti.
Helmikuun puolivälin 17% plussasta -30% lukemiin maaliskuun dipissä.
Toukokuun puolivälissä oltiin tukevasti vielä pakkasella.
22 tykkäystä
Inderesin mallisalkku on pyritty täyttämään vahvoilla yhtiöillä. Vaikka pörssikorjaus huuhtoo kaikista osakkeista osan hinnasta, hyvät yhtiöt pärjää yleensä paremmin heikommassakin toimintaympäristössä. Ja kun nousu taas joskus alkaa, nämä tuppaavat pomppaamaan ekana pintaan. Korona kyykky ei tehnyt poikkeusta.
Red eyellä on tietääkseni sama periaate (=laatupainotus). Tosin kapeampi toimialahajautus ja taisivat tehdä veivejä koronadipissä.
Koska leikki loppuu, niin ei kai sitä tiedä sen enempää, kuin päivää, jolloin henki ei enää pihise. 
Historian valossa; mitä enemmän aikaa kuluu ja mitä kypsemmäksi sykli ehtii, sitä lähempänä ollaan.
PS. Tästä tulikin mieleen se, että jostain syystä ihmiset miettivät osakehintojen laskun alkamista enemmän kuin sitä, lähteeköhän nirri tänä vuonna. Riskit realisoituu ennen pitkää meillä kaikilla. Onko osakesalkun numerosarjan pienentyminen lopulta elämän ultimaattisin pelko?
Kuulostaa järkiliikkeeltä.
Lohduttaako se vakuutus tai vaikka olisi hautausmaan rikkain mies… 
Joo sarkasmia yllä, ymmärrän toki että muun perheen takia tuo turva pitää olla.
5 tykkäystä
@Telemaster Kävitkö kauppaa vai tultiinko tosiaan 50% alas ihan holdaamalla? Melkoisessa rotkossa olet käynyt. Onko tuo käyrä muuten vivun kanssa vai ilman, Nordnethan laskee tuoton vain omalle pääomalle?
@lazyway tuossa yksi syy miksi järkeistin omaa toimintaa pikavoitoista pitkään peliin ja pääasiassa itse analysoinnin ulkoistin red eyelle ja inderesille. Minä vain ostan kun hinta ja riskitaso on minulle sopiva. Vuoden vaihteessa ostin iloisesti kahoottia 140nok hinnoilla, joten sentään jotain on opittu 
Nirrin lähtemiseen on puolison kanssa molemmilla yli 100ke henkivakuutukset, se puoli on mietitty jo hyvissä ajoin…
3 tykkäystä
Mielenkiintoista miten rahan arvo muuttuu eri yhteyksissä.
Salkku laski eilen yli 1000€, ja yhteensä muutamassa päivässä laskenut yli 2000€. Eikä tämä tunnu oikeastaan miltään.
Mutta 2000€ sakot vaikka ylinopeudesta pistäisi hajottamaan niin järkyttävästi, että pää varmaan räjähtäisi ja vituttaisi varmasti vielä ensivuonnakin. Ihan pelkkä 50€ parkkisakkokin pistää vituttamaan
34 tykkäystä
Mutta toi on lopullista pääoman menettämistä, syytäkin wituttaa.
Kurssiheilahtelut taas kuuluu asiaan, ne on vaan numeroita, jotka pitkässä juoksussa kasvaa (aina, kai). Edit. Siis hinnat heiluu, mutta pikkuhiljaa isommin numeroin.
13 tykkäystä
Tämä kuvaaja on erinomainen. Siellä on merkitsemättä mm. öljykriisi 1973, teknokupla 2000-luvun taitteessa. Jokaisen kriisin takana on aina kytenyt jokin poliittinen mullistus, joka on saanut historian kirjat sekaisin.
Esimerkiksi 90-luvun kriisin pyörät sai pyörimään Neuvostoliiton hajoaminen ja erityisesti suomalaisia kriisi kosketti, koska meille erityisen tärkeä idän kauppa loppui kuin seinään.
Meidän tuotteet eivät sitten käyneetkään länsimaille niin vain kaupaksi. Teollisuudessa käytettiin Neuvosto-standardeja ja jo Aasiaan pitkälti siinä vaiheessa siirtynyt vaateteollisuus oli suunniteltu neuvostokauppaan. Mikä tärkeintä, suhteet länteen olivat luomatta.
Niinhän siinä kävi, että markka devalvoitiin vauhdittaaksemme ulkomaan kauppaa, syntyi konkurssiaalto jopa terveiden yritysten keskuudessa, jos olit erehtynyt ottamaan pankin suosittelemaa valuuttaluottoa. Samalla korkotaso nousi, kun nollia lainaan tuli lisää. Tuolloin syntyikin termi kasinotalous, joka tarkoittaa spekulatiivista sijoittamista velkarahalla. Kuulostaako tutulta?
Onneksi itsellä ei ole sijoituksissa vipua ja asuntolainakin on ihan maltillinen. 
Noo… Maailmahan muuttui kovasti tietokoneiden myötä 90-luvulta alkaen. Romahduksen keskellä aina löytyy jossain kasvua. Hiukan kuitenkin lähdettiin elämään asioiden edelle ja nähtiin ehkä digitalisoitumisen tapahtuvan nopeammin kuin todellisuudessa kävi. Kaikkien haavekuvien perusta oli vielä luomatta.
Jonnet ei muista, että vielä 2000-luvun alussakaan kaikilla ei ollut tietokonetta. Et voinut matkustaa junalla ilman, että yhteydet katkesi. Nykyisen kaltaisen livestriimin lähettäminen langattomasti ei olisi yhteyden nopeuden puolesta onnistunut. Joku voisi kertoa koodaustyökalujen kehityksestä. Oliko eläminen mielikuvituksessa ja aikaansa edellä syy teknokuplaan? Kuulostaako tämäkin osin tutulta? Haaveiden ja visioiden toteuttaminen reaalimaailmaan vaatii aikaa kehittyä ja kypsyä.
Nytkin elämme historiallisia hetkiä kauppasodan ja koronapandemian jälkimainingeissa. Mielenkiintoista on, miten Kiinan Silkkitie vol2 ajan myötä kehittyy ja miten politiikankeskus Yhdysvallat nousee pandemista jaloilleen. Jokin sanoo itselle, ettei Yhdysvallat ole tämän jälkeen enää samankaltainen mahti, mitä se on ollut vuosikymmenet.
Yle Areenalta löytyy mielenkiintoinen dokumentti Afganistanin sodan kalliista rauhasta. Yhdysvaltojen poistuminen Afganistanista ei vielä tarkoita rauhaa. Itselle jäi erityisesti mieleen asiantuntijan kommentti Afganistaniin syntyneestä korruptiosta. EU ja erityisesti Yhdysvallat ovat tukeneet Afganistanin jälleenrakentamista suuremmilla summilla kuin mitä koko Euroopan jälkeenrakentaminen Marshal-avulla aikoinaan maksoi. Toki rahan arvo on heikentynyt vuosien varrella merkittävästi, mutta kun ajatellaan avun olleen moninkertainen pienehkön Afganistanin Bruttokansantuotteseen nähden arvellaankin noin 30% avustuksista ohjautuneen korruptioon, ei kansalle tai paikallisille yrityksille. Asiantuntija kuvasi kehitysmaan kyvyn ottaa vastaan avustuksia olevan kuin kuivasieni, jonka päälle kaadetaan runsaasti vettä. Sieni ei pysty ottamaan kerralla määräänsä enempää avustuksia ja loppu leviää ympäristöönsä jättäen sienen osittain yhä kuivaksi kastuen vain pinnalta. Avustukset menisivät tehokkaammin perille, jos ne jaettaisiin tippa kerrallaan.
EU on myös pyrkinyt aktiivisesti elvyttämään jäsenmaidensa taloudellista selviytymistä pandemiasta valtavalla elvytysrahastolla. Omasta mielestä hyvä liike. Oma arvaus arvostuskertoimien venymisestä on, että ne venyvät osittain sen vuoksi, kun yritetään arvailla, mihin rahavirrat tulevaisuudessa pandemian jälkeen asettuvat. Missä nähdään todellista kasvua? Missä jäädään nuolemaan näppejä? Kun musiikki lakkaa soimasta nähdään myös, valuiko kaikki elvytysraha todellisuudessa veroparatiiseihin ja toisille mantereille. Levisikö Euroopan elvytyksen kuiva sieni vai osattiinko apu kohdentaa tehokkaasti EU:n jäsenmaille.
Käykö tuolileikin lopuksi myös niin, että paikkansa löytäneidenkin arvostuskertoimet tasoittuvat vai kokeeko osakkeiden arvostus vain inflaation. Näkisin, että yrityksillä on runsaasti mahdollisuuksia kasvaa, mahdollisuuksia vallata suurempia osuuksia kaverinkin markkinoilta, luoda uusia markkinoita ja korkeat arvostuskertoimet voivat olla siksi sallittuja, mutta kaikki yritykset tuskin käyttävät tätä mahdollisuutta. Kaiken tämän spekulaation takana on kuitenkin luova, mutta rajallinen ihminen oikeasti tekemässä sen kaiken.
Kyllähän tuo raha lopulta tuppaa sinne kulkeutua, missä se vaivattomimmin ja parhaiten tuottaa. Tuolileikin jälkeen tuo paikka ei välttämättä ole pelkästään pörssi. Korkeat arvostuskertoimet tuskin ovat tulleet jäädäkseen.
Tehdään hyviä osakepoimintoja ja katse pitkällä tulevaisuudessa.
54 tykkäystä
Pohdintaa pörssiromahduksesta:
1.9.20 Helsingin pörssin indeksi oli 10040.
4.1.21 Helsingin pörssin indeksi oli 10937.
Tänään indeksi on 13270.
20% pörssiromahdus tarkoittaisi paluuta vuoden alun tasolle, 25% romahdus paluuta vuoden takaiseen. Elettiinkö silloin pörssiromahduksen tunnelmissa?
Tämän tyyppisellä korjausliikkeellä olisi lopulta vain vähän vaikutusta. Seurauksena olisi lähinnä se, että yhtiöiden arvostus kehittyisi jatkossa ennakoitavammin. Hyvät yhtiöt jatkaisivat vahvaa menoaan hieman alemmalta tasolta ja huonommat vähemmän vahvaa menoaan vastaavasti.
Mitään 50% korjausliikettä on vaikeaa nähdä ilman systeemikriisiä tai luonnonmullistusta. Ja tietenkin uusi epidemia pitää nykyään laskea tässä mukaan mahdollisena kriisinä, joka onkin ehkä tällä hetkellä se suurin riski? 
24 tykkäystä
Nyt on mielenkiintoista kahvihuoneessa, että piti alkaa yö teelle. Todella ansioikkaita kommentteja.
Rahaton mies oman blogikirjoituksen vuosien takaa ja omasta näkökulmasta vanha. Ensimmäinen opetus on tosiaan, että pörssi voi pysyä kalliina pitkään ja sille löytyy perustelu TINA, mutta minusta ihan taloudellinen peruste. Raha on tällä hetkellä halpaa ja sillä voi tehdä tulosta vähän heikommalla bisneksellä.
Toisena huomiona tuonne tulee, että yksi check lisää voidaan lisätä kohtaan inflaatio ainakin Amerikan osalta.
Ailin kirjoitus oli loistava, en ole itse ajatellut, että noissa romahduksissa on poliittinen mullistus takana. En väitä tietäväni milloin romahdus tulee. Uskon esimerkkinä Shiller P/E (CAPE) return to mean. Se on varmaan pitkä prosessi eneemin kuin lyhyt.
Ailin siivittämänä koronadippi on poliittinen mullistus. Ennen ja jälkeen kriisin politikkojen naamat oli eri näköisiä (ei maskia/maski) ja puheet hyvin erilaisia. Budjetista ja veroista ei paljon puhuttu, sen sijaan valmiusvarastosta ja terveydenhuollon kantokyvystä. Maskien ja lääkkeiden/rokotteiden hankintaosaaminen ei ollut tasolla mitä ajateltiin. Samalla nähtiin, että maailma on äärettömän riippuvanen Kiinan tuotannosta. Jollei tavara liiku Kiinasta muu maailmassa ei toimi oikein mikään.
Romahdukset tulevat yleensä yllättäen ongelmat yllättävästä suunnasta. Trump on jo aiemmin kauppasota puheillaan käynnistänyt sapelin kalistelun Kiinan ja USA:n välillä. Presdentin vaihduttua tilanne tuntui rauhoittuvan, mutta nyt on ssitten kommunistinen puolue alkanut suitsia yhtiöitä. Tämä on poliittinen kriisi ja voi esimerkkinä hyvin olla sellainen yllättävä kriisi. Poliitikkkojen toimet aiheuttivat peäluottamusta länsimaisissa sijoittajissa. Kiinan rahoitus olot on radikaalisti heiekntyneet ja Kiinan velkaantuminen on näyttänyt vähän yllättävän markkinan housut kintuissa. Evergranden ongelmat heiluttavat Kiinan asuntomarkkinoita vahvasti ja high yield lainojen korot on nousseet raketin lailla. Jos Kiinassa poksahtaa asuntokupla, mitkä on seuraukset muualle maailmaan? Pahinta on poliittinen sisäinen epävakaus, jonka seurauksena “maailman tehdas” pysähtyy tai käy vajaa teholla. USA:n inflaation ei ehkä sitten ole väliaiakaista ja heijastuu varmasti sitten muualle maailmaan kysynnän lisääntymisenä. Mihin se johtaa? Kokrojen nouseen, joka vie pohjaa korkeilta arvostuksilta ja kasvulta kauas tulevaisuuteen. Kun mätä omena tirskahtaa ja mätää löytyy niin niitä tökitään innokkaammin ja tahtoo löytyä uusia.
Loppuun vielä kommentti, että kirjoituksia lukiessa tuli mieleen seuraavaa kysymykseen, voiko eri mittarit vielä nousta. Voi vielä tulla se päivä, että kaikki on sitä mieltä, että korot ei voi laskea ja pörssikurssit ei voi nousta vaan Shiller P/E 10 tai jopa 5 on uusi normaali. Se aika on kuitenkin vuosien päässä. Verneri taisi jossain aamu vartissa ansiokkaasti perata sitä pörssin arvostusta. Pörsissä on paljon ihan maltillisesti arvostettua tavaraa ja suunnatessa katseen muaalle kuin USA. Olen miettinyt, että ei sen maailma indeksin välttämättä tarvitse hirveasti tipahtaa, vaikka osa siellä rommaa.
21 tykkäystä
Kun kerran kaivetaan vanhoja juttuja vuosien takaa niin kuunnelkaapas @Sauli_Vilen näkemys mallisalkusta vuodelta 2017, eli samana vuonna jolloin minä aloin kääntymään ensi kerran karhuksi
Tämä nousu on jatkunut pidempään kuin kukaan meistä olisi voinut uskoa ja osakkeet ovat olleet hirmuisen kalliita jo ainakin 5 vuotta! Siihen ollaan vain totuttu, kuin kala veteen, ja nykyään sitä kalleutta ei edes huomata tai noteerata millään tavalla. Qt oli täyteen hinnoiteltu 25€ kurssilla, mutta 160€ kurssilla osake onkin halpa
31 tykkäystä
Joku covidin lailla leviävä “ebola”, zombieita tai valtava asteroidi törmäyskurssilla maahan. Ydinsotaa, mitähän vielä. Ei välttämättä kovin realistista, poislukien zombi-invaasio, mutta elämä on siitä jännää että aina sattuu ja tapahtuu jossei yhteiskunnallisesti niin henkilökohtaisesti. Siispä sitä sijoittamistakin voi pohtia samasta näkökulmasta.
Oletetaan että tapahtuu asia X ja firmoja aletaan hinnoitella maltillisemmin. Samalla jengi menettää mielenkiinnon jpeg tauluihin ja joku satumainen uusi teknologia ei lyökkään läpi. Sulla on kuitenkin salkussa firmaa Y jonka osakekohtainen hinta romahtaa mukana, mutta maailman valloitus jatkaa samoilla raiteilla vaikka turbulenssia työttömyyden/inflaation tms osalta tulisikin. Onko se sitten niin kauheaa jos se romahdus tulee?
Tätä voisi verrata pitkään parisuhteeseen. Siinä tulee kriisejä ja välillä mörnimistä tai alamäkeä kriisivuosina. Olet kuitenkin tehnyt pohjatyön ja tutustunut puolisoosi joten se tarina yhtenevistä tuulipuvuista Marbellan huvilalla ei ole muuttunut. Toki tämäkin voi kaikesta luotosta huolimatta päätyä eroon, mutta ainakaan et ole siinä tilanteessa että kriisin hetkellä vierelläsi on lautasia heittelevä tulinen latino p/e+100 ja olet kuumana kosioaikana jättänyt kaikki varoitusmerkit näkemättä.
No jotkut tykkää tulisista latinoista ja elää high risk high reward elämää, vaihdella puolisoa tasaisin väliajoin ja silloin on ihan hyvä vedellä menemään, mutta jos romahdusta pidät todennäköisenä niin voi olla hyvä tarkastella onko salkun laput sellaisia että luottosi itse firmaan kestäisi yleisen pörssiromahduksen. Itselläkin on sellaista side chickiä tossa salkun kyljessä että ei kyllä tarviisi heti romahduksen tulla.
Edit. Et kuule @Pohjolan_Eka tiedä millainen uraani fomo päällä. Täytyy hukata osto nappi johonkin kun kerrankin on kasa käteistä minkä päällä istua.
27 tykkäystä
Tiedän kyllä! Kävin ottamassa sen FOMOn itseltäni pois tekemällä treidisalkullani erään uraaniosakkeen oston ja myin sen sitten 45 minuuttia myöhemmin prosentin parin tappiolla Ei kyllä sittenkään huvita olla samalla puolella treidiä uraanikultistien kanssa, jotka odottavat yli 3v eteenpäin katsovasta sijoitusteesistä tuhansien prosenttien tuottoja kuukausissa. Tuolla on ihan samanlainen meno käynnissä kuin Bitcoinin ja Gamestopin kanssa! Treidisalkunkin laitoin sitten lopulta kiinni swingiin erääseen suomalaiseen osakkeeseen, jossa merkittävä Helsinkiläinen kiinteistö tullaan muutamien kuukausien sisällä myymään isolla hinnalla 
17 tykkäystä
Joo toi on paha kun seuraa jokaista raaka-aine ja shipping kirjottajaa twitterissä niin sitten se feedi on ollut viime aikoina “kohtalaisen” uraanifomotus. Toinen minkä huomaan niin öljystä ja tankkereista kirjottavia seuratessa saa melkoisen kasan republikaani ja rokotevastaista twiittiä seinälle. Luulen että piilaakson älykoneet on saattaneet hieman profiloida mut tämän seurauksena väärin.
7 tykkäystä
Nyt kun tankkerit VIHDOIN pitkällisen odotuksen jälkeen alkaisivat olla jopa ihan mahdollisesti järkevä ostos, niin kaikki tankkerisijoittajat ovatkin lähteneet etsimään seuraavaa hevosta. Näinhän se tosin yleensä meneekin, että kun viimeinenkin uskovainen kääntyy, on pohjat lähellä 
Kesällä puhuttiin miten öljy lähtee laukalle kohti uusia huippuja. Nyt samat jantterit hypettävät uraania.
Jos uraani jatkaa nousuaan niin tästä voi tietysti tulla seuraava vetybuumi. Mikäli niin ei käy, niin kyllä joku varmasti kuitenkin keksii mistä seuraava raketti löytyy
Markkinat ovat täynnä kiimaisia ja kokemattomia piensijoittajia jotka haluavat tehdä paljon rahaa nopeasti, joten kysyntää hunajaisille lupauksille riittää vaikka millä mitalla. 
6 tykkäystä
Olen niin väsynyt siirroissani että siirtelin drybulkin puolelta voitot tankkereihin viimeisen viikon sisään kun näytti drybulk rateissa olevan jopa laskupainetta konteista poiketen. Eikö ne aina nousekkaam🤔. Katsotaan miten käy, mutta hyvinhän noilla keväällä rahastetuilla pienet alamäetkin maksaa. Huomenna tulee joku iso öljykatsaus jenkeissä missä pitäs selvitä ainakin inventaarioita ton Idan jäljiltä.
3 tykkäystä
Kyllä öljyn suunta on harvinaisen selkeä eikä siihen mitään katsauksia tarvita Varastot laskevat hälyttävää vauhtia eikä Yhdysvaltain tuotanto kykene kasvamaan merkittävästi nykyiselläkään “korkealla” raakaöljyn barrelihinnalla.
Mikäli koronakriisistä päästään yli ja autoilu sekä lentäminen jossain kohtaa alkavat elpymään kohti vuoden 2019 tasoa niin ei olla kaukana uudesta öljykriisistä. Öljy kun on sellainen rakaa-aine että ilman sitä maailma pysähtyy! Ylipäätään fossiiliset ovat nyt tehneet todella kovan paluun mikä on monelta mennyt ohitse. Maailman suurin kivihiilen tuottaja on noussut tänä vuonna +666%!
Sori vaan uraanibullit ja ESG-sijoittajat. Nyt näyttää vahvasti siltä että vuoden 2022 juttu tulee olemaan tankkerit ja hiilen- sekä öljyntuotanto 
22 tykkäystä
Mahtavaa pohdintaa ja kirjoitukset @Aili ja @Warren_Fyffet !
Kirjoituksista tuli mieleen historialliset pörssiromahdukset ja narratiivit.
Kyseinen asia on aina hyvä muistaa ja tiedostaa epävarmoina aikoina.
Muun muassa Ben Felix on pureskellut asiaa yhdessä kirjoituksessaan, joka on myös Youtube-videon muodossa saman linkin takana.
Stock prices reflect investors’ expectations about future profits and risk. When those expectations change, as they do frequently, prices change, and they can change dramatically. Volatile stock prices do not mean that the market is broken or that the world is ending; sharp price declines are expected from time to time in an efficient stock market, and their inevitability should be built into every investment plan.
I think that most people understand this, but there’s a problem: every market drop feels different. There is always a narrative, and the narrative is often scarier than the drop itself. If we can understand the power of a compelling narrative to make us behave irrationally, we might be better equipped to make better decisions, and feel less anxious, when the stock market declines.
Ben antaa hyvän esimerkin 1920-1921 USAn taantumasta:
Ensimmäinen maailmansota oli juuri ohi, 1918 influenssa pandemia teki vielä tuhojaan, rotumellakat ja pelko kommunismista kasvoi. Siihen päälle öljynhinta nousi 50%, koska uskottiin että 18 vuoden päästä öljy loppuu.
Silloin on varmasti ollut “pientä” epävarmuutta ilmassa.
Mutta kuten historia sen osoittaa, niin siitäkin selvittiin.
Narratives are powerful and often important, but they can affect the way that we interpret facts. I think that it’s important to step back and look at the broader set of data before responding to an event like a meaningful decline in stock prices.
Regardless of the narrative, you should be invested in an asset allocation that you can stick with in both good times and bad. Getting out when things get bad is one of the best ways to sabotage your persistently positive expected stock returns. If living through a stock market drop has been too painful, it might be a good time to ask yourself if you were taking too much risk to begin with.
Linkki kirjoitukseen ja videoon:
Market Crashes (Is This Time Different?)
9 tykkäystä
Olisi, näin kanssakarhuilijana.
1 tykkäys
Tätähän minä yritin viimme vuoden lopulla kovimman “Green energy” pöhinän aikaan selittää! Jos kaikki uusiutuvan energian olevan thö juttu ja esg sijoittajat yms hyljeksivät Auringon laskun aloja, niin silloin niistä saatava tuotto on parempi kuin “Uusiutuva energia” sektorilta. Epäonnistuin ontuvassa selityksessäni kovasti, kirjoitettu artikulointi ei ole vahvuuksiani.
No nyt on näyttää graafi josta katsoa!
3 tykkäystä
Hyvin kiteytetty! Nyt käynnissä oleva toistaiseksi pieni korjausliike voi nopeasti kiihtyä, kun massiivisilla margin account vivutuksilla stop lossit iskee kiinni ja paniikkimyynnit alkaa. Odotan seuraavan kolmen viikon aikana suurimmille osakeindekseille 20 - 30 prossan pudotusta. Markkinariskejä on nyt vain yksinkertaisesti liikaa.
3 tykkäystä