Foorumin sisäpiirisutkautuksia, tietäjät oivaltanee
33 tykkäystä
Taisin jotain puukkoja kokeilla ja vipuakin vähän, omia pääomia kiinni pörssissä kuitenkin korkeintaan 10% nykyisestä määrästä tuolloin, onneksi.
Muistan tuon helmikuun varoitukset ja täälläkin moni postaili salkkunsa tyhjennyksiä. Vähän samanlaiset varoituksen äänet nytkin ilmassa, vaikkakin korjausliike tuskin ihan tuollainen tulee nyt olemaankaan. Toki -20% tekee aika kipeää nytkin, mutta käteistähän on nyt ihan eri lailla 
4 tykkäystä
Eikö se Etelä-Eurooppalainen futismentaliteetti opeta, että tuomarin näkyvillä kaikista kontakteista kannattaa kieriä, kun haetaan voittoa. 
2 tykkäystä
Tämä kuva ymmärtääkseni 2016 EM-kisoista, jolloin Ronttu loukkaantui oikeasti. Mutta tsemppasi silti linkuttaen kentän laidalla finaalissa joukkueensa mestaruuteen. Muut spurttaili. Yritän tulkita mitä se voisi tarkoittaa osakemarkkinoilla - viestejä on haettava syvemmiltä tasoilta jo. 
3 tykkäystä
Kim Lindströmiltä 2011:
Vernerin kanssa oli mielenkiintoista debattia tämän vuoden listautumisaallosta. Itselläni on melko mustavalkoinen näkemys kun taas Vernerillä positiivisempi ja moniuloitteisempi. Hän ei tässäkään yhteydessä syyllisty siihen että markkinoisi Inderesin kannalta poliittisesti korrektia tulkintaa.
Olen edelleen sitä mieltä että nyt kuten 1989 ja 2000 menee johonkin rajaan saakka kaupaksi mikä tahansa mihin tahansa hintaan ja sitten yhtäkkiä mikään ei mene kaupaksi.
Suomessa 2005 alkaen verotus on niin räikeästi suosinut small capien pörssin ulkopuolella pysymistä että nykyinen listautumistulva on äärimmäinen esimerkki siitä kuinka laajasti markkinatilanne suosii osakkeiden myymistä ja pääomien keräämistä sinisilmäisten osakkeiden merkitsijöiden kustannuksella.
Tällaiset ryöpyt ovat kansankapitalismille hyvin vahingollisia kun arvo-osuustileille jää makaamaan epäonnistuneita antipossia joiden olemassaolon sijoittajat haluavat myöhemmin unohtaa.
Kansankapitalismia ei rakenneta ylilyönneillä vaan sillä että kansalaisten kiinnostus pörssiyhtiöiden arkiseen puurtamiseen vähitellen lisääntyy ja sitä myötä suora osakesijoittaminen vuosikymmenten mittaan muuttuu valtavirraksi.
20 tykkäystä
Tuokin on vaikea ennakoida että jos korjausliike tulee, niin mihin se iskee milläkin voluumilla. Esim evo ja Harvia ovat jo valmiiksi -20% huipuista. Smart Eye karkeasti 30%. Noista kun nappaa taas 20% pois luulisi varsinkin Evolle ja Harvialle löytyvän hyvin käsiä alle.
5 tykkäystä
On muuten melko reipas lasku ja sitten rivakka nousu ollut tuolla BTUlla
Ei tuollaisia -98% josta 10 kuukaudessa +2000% kyllä näe yleensä kuin jenkkilän diipadiipahypejännä-lapuissa. Ja porukka sanoo, että fossiilisiin sijoittaminen on tylsää ja tasaista puuhaa😁
10 tykkäystä
Tän ostamatta jättäminen oli kyllä vuoden isoin sijoitusvirhe, koska seurasin firmaa ja sitä tarjoiltiin käytännössä täysin ilmaiseksi sillä ESG-pelleily on sekottanut markkinat. Kivihiilen iso patoutunut kysyntä ja vakavat toimitusongelmat olivat vielä kaikkien tiedossa vuoden alusta alkaen, mutta sitä ei hinnoiteltu yhtiöiden kurssiin millään tavalla. Noh, sattuuhan näitä ja minkäs sitä omalle typeryydelleen mahtaa 
7 tykkäystä
Hesari ehdotti maaliskuun puolivälin 2020 tienoilla että pörssi pitäisi laittaa kiinni paniikin hillitsemiseksi.
Sen jälkeen Hesari on kääntynyt selvästi myönteisemmäksi pörssin suhteen.
Pitäisikö minun yrittää päästä Visioon nousukauden apostoliksi? Vai pitäisikö ryhtyä opettajaksi tai papiksi kun tykkään uuvuttaa kansan syvät rivit luennoinnillani?
58 tykkäystä
Onhan tuo karua luettavaa tuosta kirjasta, ja voidaan olla samaa mieltä että kova listautumisbuumi on usein signaali ylikuumentumisesta, lisäksi usein näissä myydään hölmöille sijoittajille Pyysingin sanoin Epun kokoelmalevy eli hatullinen p…
Mutta en näe listautumisten lisääntymistä pelkästään huonona asiana todellakaan, ehkäpä jopa hieman päinvastoin (tässä omia ajatuksia, en tiedä mitä Verneri on puhunut asiasta). Viime vuosinakin on aika ajoin ollut nimenomaan pelkona, että kotipörssimme näivettyy, kuihtuu. Se on itseasiassa meillä jatkuva pelko listautumisista huolimatta. Yrityksiä lähtee nopeammin pörssistämme mitä tulee. Usein on myös niin, että pois lipuvat yritykset ovat isoja mutta listalle tulevat pieniä; pörssin markkina-arvo pienenee. Tämä aiheuttaa monenlaisia ongelmia myös sijoittajille. Vaihtoehdot vähenee kun etsitään sijoituskohteita eikä varmaan tee hyvää kansankapitalismille kun tarjolla on pelkkää Nokiaa tyyliin.
Mielummin toki valitsisin sen, ettei yhtiö tule listalle ollenkaan kuin että listautuu aikapommina ja omistajat ottaa rahat ja juoksee. Toivon toki että jokaisella listautujalla olisi vilpittömät ja aidot motiivit tulla pörssiin eli mennä sijoittajien kukkarolle. Siksi pitää jokaiseen ipoon suhtautua vähintään kriittisesti. Foorumi ja Inderes ajaa tätä asiaa mielestäni hyvin eteenpäin.
7 tykkäystä
Mikä ESG sijoittamisesta tekee pelleilyä? Vety-hype erikseen, mutta puhdas energiantuotanto ja positiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ihan oikeasti elinehto toimivalle globaalille yhteiskunnalle. Sen sijaan, että mainostat negatiivista maailmankuvaasi, käy tutustumassa niihin yhteiskunnallisiin ja ihmisiä koskeviin ongelmiin, jotka fossiilisten käytöstä koituu. Ei Suomikaan ole missään vakuumissa ja siellä pienemmissäkin kunnissa tuo tullaan tuntemaan isommin tai pienemmin.
24 tykkäystä
En ole Eka enkä edes Toka ( 
) mutta vastaan tähän silti. Itse ajattelen ESG-pelleilyllä tarkoitettavan väärin hinnoitteluja osakemarkkinoilla, jotka johtuvat liikaa yhdestä näkökulmasta joka nyt sattuu olemaan ympäristöystävällinen.
Eli öljyä tarvitaan yhä ja sillä on arvoa, vaikka se on haitaksi luonnolle. Arvo voi olla pienempi ympäristöhaittojen vuoksi, mutta se on isompi kuin markkinat ESG-päissään hinnoittelevat.
2 tykkäystä
Koen vahvasti että pörssi on väärä paikka tämänkaltaiselle toiminnalle ja se että päätämme allokoida pääomaa epätehokkaasti on yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta huono ratkaisu. Parempi paikka ESG-vaikuttamiselle on äänestyskoppi ja kannustan vahvasti tavoittelemaan maksimaalista tuottoa ja mielummin vaikka lahjoittamaan osan tästä ylituotostaan hyväntekeväisyyteen, jos impaktia haluaa saada aikaiseksi.
Vihreä vallankumous ei tässä vaiheessa edes ole pääoman puutteesta kiinni ja ESG on yleisesti sijoitustuotteidenkin osalta pitkälti muutenkin viherpesua, jossa canceloidaan ja suositaan firmoja pitkästi hatusta vedettyjen mittareiden perusteella. Monesti tämä moraalinen ESG-komponenttikin on sisäisesti itsensä kanssa ristiriidassa. Diabetestehdassijoitus on OK, keuhkosyöpäkääryletehdassijoitus EI OK.
Kaiken päälle revitään vielä yleensä törkeän kokoinen hallinnointipalkkio
Sanon myös vielä sen että jos joudumme lähivuosina öljykriisiin sektorin ali-investointien vuoksi niin se on puhtaasti ESG-sijoittajien syytä ja kaikki kuolonuhrit mitä Intiassa ja Afrikassa koetaan tämän aiheuttamien ongelmien takia voidaan suoraan johtaa tästä amerikkalaisesta muotivirtauksesta että yritysten pitäisi ratkoa globaalit poliittiset ongelmat.
30 tykkäystä
ESG-asiat ovat monesti näiden ahneiden ja rikkaiden pankkien ja rahastofirmojen hyvesignalointi savuverho, jonka varjolla voidaan itse rikastua enemmän.
Lisäksi jos ahne pankkiiri laskee, että Greta-paidalla ja heiluttamalla sateenkarilippua saa enemmän rahaa, niin pahinkin homofoobikko ja ilmastonmuutosdenialisti on menossa mukana. Rahalla ei ole lojaliteettia ja ahneet paskiaiset ovat valmiina esittämään, mitä tahansa, jos se on heille taloudellisesti kannattavaa.
Kysymys jokaiselle ESG-sijoittajalle. Jos pankkiirit ja sijoitustalot ovat teidän mielestä pyteettömästi maailman pelastamisen asialla, niin miksi ESG-rahastot sitten ovat kuluiltaan huomattavasti korkeammat? Jos tavoitteena olisi vain ja ainoastaan “vastuullisen” sijoittamisen kasvattaminen, niin miksei ESG-rahastot ole halvempia kuin muut rahastot?
Jokainen tehköön omilla rahoilla, mitä haluaa mutta kannattaa samalla tietää, että kenen pankkitilin saldoa siinä tulee eniten paisutettua, kun alkaa tekemään sijoituspäätöksiä pitkälti ESG-periaatteiden perusteella.
17 tykkäystä
Siis ESG-sijoittaminenhan on nimenomaan riskien hallintaa - on aika selvää, että tulevaisuuden tuotot tehdään siellä missä yhteiskunnan muutos tapahtuu. Väittäisin, että öljy ja muut fossiiliset on jo hinnoiteltu oikein (+/- kohina), eikä todellista nousupainetta ole, koska kysyntä tuskin tulee kovin nousemaan.
Olen samaa mieltä, ettei yritysten pidä ratkaista poliittisia ongelmia, mutta jossei yhteiskunnasta löydy myöskään äänestäjiä ja muita poliittisia toimijoita niiden ratkaisemiseksi, niin silloin pitää jonkun kolmannen osapuolen ottaa se ensiaskel. Sain sen kuvan, että lähinnä vastustat vain sitä näennäistä vastuunottoa - olen tästä samaa mieltä. Pitäisi olla jokin parempi mittari kuin yhtiön tai rahaston itsensä valitsema. Sen mittarin luonti vain on kovin haasteellista ja todellinen ESG-sijoittaminen on tämän takia todella hankalaa, koska pitää arvioida jokainen yhtiö erikseen. Varsinkin sopivan rahaston valitseminen saattaa viedä todella kauan jos haluaa tehdä läksynsä kunnolla.
En näe mitään syytä, että miksi kyseinen tapahtuma voisi tapahtua ja miten öljykriisi voisi liittyä juuri Afrikkaan ja Intiaan. Itse olettaisin öljykriisin tapahtuvan vain jonkin poliittisen selkkauksen takia Lähi-Idässä, mutten näe sitä kovinkaan isona mahdollisuutena. Päinvastoin, näkisin uusiutuvien energianlähteiden mahdollisuutena päästä eroon öljyriippuvuudesta.
Loppuun vielä sen verran, että öljyä tarvitaan paljon muuhunkin kuin energiantuotantoon, mutta energiantuotanto on se kaikkein tuhlaavaisin tapa käyttää öljyä.
15 tykkäystä
Ei liity vain sinun kommentteihin, mutta yleisesti ottaen näihin väitteisiin voisi lisätä lähteitä. Muuten tämä on vain tuulenpauketta ja mielipiteitä vailla perusteita.
Tästä aiheesta on paljon keskustelua maailmalla, ja monet ovat esittäneet skeptisyytensä ESG-sijoittamisen suhteen: siinä on kieltämättä paljon mutkia matkassa ja pragmaattisia toimijoita mukana.
Mutta koko ESG-sijoittamisen leimaaminen viherpesuksi on suht paksua. Voi myös olettaa, että ajan myötä tämäkin skene standardoituu ja muuttuu systemaattisemmaksi.
Lainauspuolella vihreä rahoitus, esimerkiksi pankkilainat, on vuorostaan vieläkin halvempia kuin “normaalilainat”. Tässä mielessä rahoitusjärjestelmä on reagoimassa mukavasti hissukseen ilmastokriisiin (kai voisi puhua kriisistä? Ihmisillä on tendessi aliarvioida tällaisia vuosikymmenet ja -sadat kestäviä muutoksia).
39 tykkäystä
Mulla on tässä viisi osaketta, joissa nyt odottelen käsi ojossa sitä romahdusta. Lähinnä mennään toiseen suuntaan, jopa Harviakin 
3 tykkäystä
Ei kannata innostua vielä Myytävää riittää jos vähänkään värähtää pelkokertoimet taas.
3 tykkäystä
Poliitikot toimivat herkästi vaalikauden mittaisella tähtäimellä ja sitä palloa heitetään usein eteenpäin. Vastuuta täytyy olla myös yrityksillä itsellään, mutta ei tietenkään myydä pelkkää ESG:tä vaan oikeita tekoja. Tässä on myös aito taloudellinen intressi, sillä tulvista ja muista ilmiöistä tulee jo nyt mittavia kustannuksia. Yritykset tekevät hyvää ja kestävää tulosta hyvin toimivassa yhteiskunnassa.
InderesPodi 76 on erinomainen katsaus vastuulliseen sijoittamiseen.
6 tykkäystä
Jep, olisi “hauska” jos DCF-malleissa alkaisi näkymään ilmastokriisin potentiaaliset seuraukset. Sieltä saattaisi pitkällä olevien kassavirtojen arvo alkaa hissukseen sulamaan kuin napajäätiköt. 
15 tykkäystä