Turkissa toteavat jenkkien touhuille “Pah, tuoko muka inflaatiota? Hold my Beer!”
4 tykkäystä
Tuota tasa-arvoa pohdin itsekin kun aiempaa viestiä kirjoittelin. Jätin sen sitten siitä pois, kun tuossakin on kaksi näkökulmaa. Toisaalta niillä köyhien perheillä ei varmasti ole mitään mitä sijoittaa, mutta samaan aikaa köyhyys on periytyvää, jolloin varsinkin heidän lapsilleen olisi tärkeää antaa kaikki tieto siitä, kuinka ponnistaa pois köyhyydestä. Sillä rikkaalla lapsella kun on turvaverkko takana, joka mahdollistaa sen ettei hänen tarvitse olla taloudellisesti yhtä taitava.
Myönnän suoraan, ettei ole mitään käsitystä siitä kuinka tuon asian saisi lapsille esitettyä niin, että siitä jäisi punainen lanka mieleen eikä kuitenkaan asia tuntuisi liikaa aikuisten maailmaan hyppäämiseltä.
Onhan toki nettisijoittaja muistaakseni ollut olemassa jo 20 vuotta sitten, mutta siinäkin tavoitteena on voittojen maksimointi kilpailuajan puitteissa eikä pitkäjänteinen kustannustehokas säästäminen kuten Martin Paasi usein toistelee. Toki olisiko yksi vaihtoehto viimeistään yläasteella että ottaa luokkaan joku talousalan ammattilainen kertomaan, miksi osamaksut eivät lähtökohtaisesti kannata, mikä on todellinen vuosikorko ja miksi kustannustehokas säästäminen on kannattavaa?
Omat yhteiskuntaopin tunnit 20 vuotta sitten menivät ainakin aivan harakoille, mitään muuta ei jäänyt mieleen kuin vanhemman miesopettajan mieltymys pitää nahkahousuja.
9 tykkäystä
Keskimääräistä tiiviimpi kiinnostus seurata markkinoita ja yhtiöitä plus keskimääräistä suurempi altistuminen analyysille, mielipiteille ja suosituksille johtaa keskimääräistä suurempaan kaupankäyntiaktiviteettiin.
Ei ole dataa mutta olisin kiinnostunut kuulemaan perustelut jos joku päätyy toiseen päätelmään tästä: Inderes-yhteisön keskivertojäsenen kaupankäyntiaktiviteetti vs. keskivertopiensijoittaja Suomessa 
4 tykkäystä
Tämä on aivan totta. Oma ajatus oli, että tuolla ohitettaisiin ainakin se voi kun olisin tiennyt tästä jo aiemmin lause.
2 tykkäystä
Ottaisin sijoittamisen osaksi opettamista aikaisintaan 8. luokalla kun lapset ovat siinä iässä että heillä on mahdollisuus kerryttää omia tulojaan kesätöiden muodossa jolloin mielestäni on enemmän kuin perustelua antaa lapsille tietoa muistakin vaihtoehdoista rahankäytölle kuin kulutus tai käyttötili. Se olisi silloin relevanttia tietoa kun 15-vuotiaana saa aloittaa sijoittamisen. Joskin epäilen että murrosiän aika ei olisi hyvä kehityksellisestä mielestä aloittaa sijoittamista valtaosalle. Hormonitoiminta ja siitä usein johtuva lievä impulsiivisuus olisi hyvä tapa tehdä tuhoja. Kesätyörahat on kuitenkin suhteessa nuoren varallisuuteen yleensä melko iso määrä rahaa.
Liitän säästämisestä opettamiseen myös osamaksuista ja pikavipeistä opettamisen. Mielestäni näillä on samanlainen paikka valistusopetuksessa alakoulussa kuin tupakalla, alkoholilla, huumeilla, ja uhkapeleillä. Lapsikin ymmärtää sen että 100€:sta ei kannata maksaa 200€ pikavippi tyyliin ja 40€ paita josta maksaa 60€ on myös huono tarjous. Etsii jonkun uutisen teini-ikäisistä kulutusvelkaantujista niin lapset voivat siitä arvioida sitten ryhmissä että mikä hommassa menee pieleen ja mitä voisi tehdä toisin.
Niin tyhmältä kuin se kuulostaakin niin mielestäni ehkä yksi tärkeimpiä ajatuksia saada lapsen kalloon, jonka voi opettaa alakoululaisellekin on se että omistettu materia ei välttämättä kerro varallisuudesta. Olen joskus puhunut lasten kanssa tästä videosarjasta:
Halveksun täysin tätä videosarjaa (koska sen katsojakunta oletettavasti koostuu lapsista ja teineistä) joka glorifioi typerää kuluttamista, mutta se oikeastaan tiivistää näkemäni ongelman. Markkinoinnin vaikutuksesta syntyy ajatus siitä että rikkailla ihmisillä on kalliita tavaroita ja että se on jotain mitä pitäisi tavoitella. Sijoitusfoorumilla varmaan jokainen ymmärtää kuinka nurinkurinen ajatusmaailma se on. Varsinkin jos siihen ei ole varaa. Monet kuitenkin heijastavat kulutuksen arvokkuuteen ja siten ylikuluttavat vaikka ei olisi varaa. Köyhilläkin (luulisi minun tietävän) saa olla kivoja asioita, mutta niiden pitää olla budjetin varassa.
Pidän tätä kulutuskeskeisen ajatusmaailman vastaista taistelua kenties tärkeimpänä asiana mitä tulee alakoululaisten lasten taloudenhallinnan kasvatukseen. Se on ainakin se mihin itse keskittyn.
@Arianagrande ei ole väärässä. Vaikka uskonkin että sijoittamisesta olisi hyvä puhua yläkoulussa ja ihan viimeistään lukiossa/ammattikoulussa, jos ei muuten niin vain sen vuoksi että sen tuomittavuudesta kapitalistien juonena päästäisiin eroon, niin en aidosti usko sijoittamisen sopivan kaikille. Varallisuutensa rajoissa eläminen sopii, kaikkia ei voi koskaan pelastaa, mutta osalle auttaisi ideologinen muutos mitä tulee kulutukseen.
Edit: En ollut katsonu videota, mutta videossa @14:00 oleva Bitcoin chain mies antaa investointi vinkkejä. Kryptoja ofc. Makaaberia kun yhdistää siihen että videon muu idea on “Paljon sun vaatteet maksaa”.
26 tykkäystä
Varmaan siis ihan todella tyhmä peruskysymys liittyen Fedin (tai EKP:n) ohjauskorkoihin.
Koetan hahmottaa miten ohjauskorko tarkalleen vaikuttaa osakkeisiin - paljon puhutaan laveasti, että “kasvuosakkeet joiden tuotto on tulevaisuudessa” ovat vaarassa jne.
Ajatellaan nyt, että ohjauskorko nousee vaikka 3%.
Onko ydinajatuksena, että ne yritykset jotka eivät tuota kovinkaan positiivista kassavirtaa vaan rahoittavat toimintaa lainalla ovat eniten ongelmissa (oletettavasti näin).
Onko ohjauskoron nostolla vaikutusta myös yrityksiin joilla on runsaasti lainaa parhaillaan tilillään, mutta voi olla kovinkin positiiviset kassavirrat? Eli onko kyse/riski enemmän yrityksistä jotka TARVITSEVAT lainaa jatkuvasti, vai myös yrityksistä joilla ON lainaa parhaillaan?
Ketä pitää pingata kun uusi Heikkilä&Vilen ei ole vieläkään julkaistu?
Luulisi että tämä on toimarinkin prioriteettilistan kärjessä! 
20 tykkäystä
Hauska esimerkki ja tapa opettaa 
Tuon vielä kun aloittaa niin että antaa 100 karkkia ja ottaa samantien 30 karkkia pois “verottajalle” ja sitten ottaa 50 karkkia pois “asumiskustannuksiin” niin lapsi pääsee heti nuoresta asti perille miten maailma toimii 
18 tykkäystä
93 tykkäystä
Ehkä relevantimpi keino lähestyä asiaa nuorempien kanssa voisi olla sijoittamisen sijasta siihen liittyvien tunteiden tunnistaminen ja käsittely. Esimerkiksi pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja analyyttisyyttä voi kietoa moniinkin opetustehtäviin ja -konteksteihin aineesta riippumatta. Vaikka sijoittaminen ei tulisi lapselle ikinä ajankohtaiseksi, niin nuo taidot jäävät silti elämään.
Mitä itse olen yrittänyt samalla linjalla istuttaa oppilaiden päähän aina tilaisuuden tullen, on uteliaisuus ja tiedonjano. Nykyään on niin helppo turtua somesta tulevaan pikaviihteeseen, josta saa päivän dopamiiniannoksen kaikkea kivaa ja hienoa uusista jutuista. Kääntöpuolena on se, että ne kokemukset jäävät ikään kuin pintapuoleisiksi videon ollessa ohi ennen kuin asiaa ehtii ajatella. Siksi pyrin aina heittämään pientä haastetta lapsille, jotta ajattelisivat puhumiaan asioita vähän enemmän ja monipuolisemmin. Se on taas sellainen ajattelutapa, jota voi hyödyntää ihan missä vaan - kenties joku päivä pörssiä tutkiessa.
3 tykkäystä
Korkojen nosto vaikkuttaa yritysten tulevien kassavirtojen nykyarvoihin (ei reaali vaikutusta). Tämä on se vaikutus mistä jengi puhuu. Käytännön tasolla, jos yhtiöillä vaihtuvakorkoista lainaa, niin silloin myös maksetut korot nousevat / tuleva velkarahoitus voi olla yleisen korkotason nousun takia kalliimpaa, mutta tämän vaikutus yleensä pienempi ja täten ei merkittävä.
2 tykkäystä
Osaako joku valaista pöljää finanssimatikassa…
Jos kulutusluoton tän hetkinen korko on yhteensä 2,8% ja lainaa ottaa 40k€ ja maksuaika 10V, niin mistä tulee se 5100€ korko?
Miten tuo lasketaan?
Asuntolainan koron laskemiseen voi vilkaista tämän lyhyen kalvosarjan, eiköhän se sama päde myös kulutusluottoon.
1 tykkäys
Mielestäni lapsille voi ja pitää opettaa säästämistä ja sijoittamista ikätason mukaan. Samalla opitaan kontrolloimaan ja tutkimaan hetkellisiä mielitekoja. Kotona voi opettaa rahan arvoa työtunteihin sidottuna. (Toimii myös aikuisillekin. Montakos työtuntia pitää tehdä tuon uuden iPhonen tai pleikkarin eteen?).
Esimerkiksi jos lapsi haluaa uuden pelin, lasketaan yhdessä kuinka kauan vanhempien pitää tehdä töitä pelin eteen, ja sitten lapsi tekee saman tuntimäärän vaikka kotitöitä. Vastaavasti isommille lapsille isompiin hankintoihin (mopot/tietokoneet jne) sopii malli, jossa lapsi säästää kesätöistään osan itse. Aina voi myös yllättää nuoren ja maksaa osan, kunhan säästösummasta siirretään osa säästöön.
Pienimpiä lapsia voi opettaa malttiin maksamalla säästöpossulle korkoa jne. Pelillistäminen toimii lapsilla oikeasti tosi hyvin. Lapsia voi myös osallistaa taloudenpitoon antamalla heidän maksaa omat puhelinlaskunsa viikkorahoista. Arvokasta kokemusta aikuisikään.
Itse sijoittamisessa ei ole mielestäni kovinkaan tärkeää opettaa lapsia ja nuoria arvioimaan yrityksiä tai laskemaan tunnuslukuja jne, vaan puhtaasti istuttaa se kiinnostuksen siemen. Sopivat kotiolot ja oppilaan viikkorahat sijoitetaan siitä eteenpäin osin rahastoon. Toiselle taas ei ole sijoittaminen ajankohtaista, mutta työelämään siirryttyään hän muistaa “vanhan kunnon Paahdon” oppitunnin ja sijoittaa osan ylijäämästään. Kolmas unohtaa nämä kymmeniksi vuosiksi, mutta muistaa viisikymppisenä pörssihuumassa, ja ehtii kartuttamaan vielä pienen lisäeläkkeen. Osa unohtaa opetetut asiat ennen välituntia.
9 tykkäystä
Uskon tuon olevan totta ja itseasiassa meinasin lisätä Lynchin näkökulman tuohon loppuun, mutta selitän nyt koko päätöksen pidemmän kaavan kautta kun vastasit. 
Makrotalouden ennustamien on lähes mahdotonta ja tämän takia on helpompaa vain olla ottamatta siihen ollenkaan kantaa. Väitän, että sijoittaja keskimäärin, ammattilainen tai ei, saa parempaa tuottoa olemalla koko ajan all-in osakkeissa, kuin ottamalla näkemystä markkinasykliin. Lynch tosiaan oli koko ajan all-in osakkeissa (Näin ainakin väitti kirjassaan). Hän sanoin laskuvuosina hävinneensä indeksille joka kerta, mutta nousuvuosina taas voittaneensa indeksin reilusti. Arvostan häntä sijoittajana ja olen ottanut häneltä myös omaan sijoittamiseen paljon. Ainut mikä minua hiertää on se, että hän oli osakemarkkinoilla 1977-1990, jolloin S&P500 tuotti keskimäärin 14% vuodessa, eli tuo oli hyvää aikaa osakkeille. Millainen träkki Lynchillä olisi ollut, jos tuolle ajalle olisikin sattunut 5% keskimääräisen vuosituoton jakso? Uskon, että ylituottoa hän olisi silloinkin tehnyt, mutta hänen strategiansa selvästi toimi hyvin kun markkina nousi, joten tuo markkinan “vipuvaikutus” ei olisi varmasti ollut yhtä suuri heikommassa ympäristössä.
Howard Marks sanoo, että emme voi suoraan ennustaa tulevaa, mutta voimme päätellä missä kohtaa markkinasykliä olemme tällä hetkellä. Mielestäni lähes miltä tahansa kantilta markkinaa katsoo, olemme nousumarkkinan huipulla. Uskon myös, että minulla on taipumus nähdä ruusuisempi tulevaisuus, kuin mitä se todennäkisesti on sen takia, että olen ollut aktiivisesti osakemarkkinalla vasta vuoden ja päässyt nauttimaan näistä hurjista tuotoista. Yritän siis tehdä toimia omaa taipumustani vastaan ja olla mielummin vähän liian varovainen.
10 tykkäystä
Olisiko ehkä kuitenkin syntynyt jonkinlainen biaasi siitä, että aktiivisimmat keskustelijat raportoivat tapahtumistaan isolla volyymilla, jolloin syntyy kuva hektisestä ja aktiivisesta spekuloinnista yhteisön sisällä.
Koen olevani aika keskiverto indeläinen. Olen ollut aktiivisesti osa yhteisöä vuoden 2018 toukokuusta. Viimeisen kolmen kuukauden aikana on tullut käytyä aktiivisesti kauppaa, koska olen täyttänyt OST yhteensä 6100€. Ostotapahtumia tälle ajalle on 23, myyntitapahtumia 0. Välityspalkkioita olen maksanut yhteensä 15€, ei valuuttavaihtoja. Ei tämä minusta mitenkään järistyttävän kovalta summalta kuulosta. Taitaa moni tuhlaa ostohousuihin enemmän vuodessa, kun itse olen ostanut viimeisen kolmen vuoden aikana yhteensä kolmet housut. Toki kaupankäyntiä nyt vauhditti OP:n ensimmäisen kuukauden tarjous, mutta kyllä moni muukin hyödyntää vastaavanlaisia tarjouksia. Näillä saa mukavasti ajallista hajautusta ja pystyy täyttelemään salkkua pienillä määrillä.
Viimeisen kolmen vuoden omat sijoutustuotot ovat yhteensä 250% (viisinumeroinen summa), joista isoin osa tuli koronapohjista ostetuilla QT, Sampo ja Revenio -ostoilla, joihin ei liittynyt mitään veivaamista tai muuta kikkailua. Ostot maalis- ja huhtikuussa 2020 ja myynnit tämän vuoden kesällä (koska aloitin opiskelut, muuten olisin holdaillut koko salkkua AOT puolella). Näistä kolmesta merkittävimmästä osasta syntyi yhteensä noin kahdeksan osto- ja myyntitapahtumaa.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole elvistellä, vaan haluan vain hieman antaa sellaista perspektiiviä, että millaisessa suht vaatimattomassa mittakaavassa täällä moni operoi ja luovii ihan omaan talouteensa nähden hyviä tuloksia. Ei se tämän ihmeellisempää ole. Pitää korvat auki, kuuntelee itseään fiksumpia ja lukee analyysia.
31 tykkäystä
Näin luulen kanssa. Aktiivisimmat 10% vastaa varmaan 90% tän foorumin viesteistä (ihan hatusta heitettyjä lukuja).
1 tykkäys
Menee järki näiden polttoainekorotusten kanssa. Aina kerrotaan uudella nimikkeellä kuinka polttoaineen hintaa nostetaan taas kerran pykälään x. Pian ihmetelläänkin, että mikä on kun matalapalkka-aloille ei riitä työntekijöitä nykyisenkään vertaa 
8 tykkäystä
En ole varma missä tästä pitäisi mainita niin koitetaan täällä @verneri_pulkkinen @johannes_sippola componenta ketjun otsikko “syvällä saneeraamassa” kaipaisi kait jonkinlaista nimen muutosta, kun componenta emoyhtiö sekä castingsin saneeraus on päättynyt.
E. tämä asia tuli nopeasti hoidettua
1 tykkäys