Tärkeintähän on sijoittaa asioihin, jotka ymmärtää, tässä tapauksessa saunaan ja kaljaan 
64 tykkäystä
19 tykkäystä
Sampo tasapainottaa vielä hyvin, jos yhdistelmä Olvi& Harvia lähtee aivan lapasesta 
6 tykkäystä
Piti lukea kolmeen kertaan, luin ensin TURKKILAISENA ekonomistina…
Turkissa ekonomisti ja taloustieteen opit ovat viime aikoina olleet jotain aivan muuta 
.
3 tykkäystä
Lainaan tänne puolelle kun ei oma aiheeni koske niinkään sijoittamisen tavoitteita.
Olen itsekin usein pohtinut sitä että pitäisikö sijoittamista ottaa puheeksi alakoululaisten kanssa koulumaailmassa kun häärään. Pohdintojen jälkeen olen tullut omakohtaisesti tulokseen että se ei ole kauhean relevanttia vielä alakoululaisten kohdalla.
- Tasapäistämisestä. Oppilaiden välisessä talouskäyttäytymisessä on aivan valtavia eroja. Osalla on omaa vastuuta viikkorahoistaan, toiset ei saa yhtikäs mitään, toiset saa kaiken rojun mitä vaan osaavat pyytää ja iso osa joltain tältä väliltä. Oppilaat eivät voi juurikaan vaikuttaa varallisuuteensa vielä tässä vaiheessa itse ainakin jos näin lainkirjaimen mukaan mennään.
Näistä valtavista eroista syntyy se että osalla oppilaista ei ole mitään hajua rahan arvosta ja toiset ovat hyvinkin tiedostavia. Jos pitää lähteä pohtimaan että mikä on opetuksen tarkoitus ainakin omasta mielestä, niin lähtisin siitä että se on kohtuullisen mutta vähimmäisen taitotason varmistaminen jokaisella aineessa kuin aineessa. Näin ollen sijoittamista voitaisiin käydä ylöspäin eriyttävänä niiden taidokkaimpien kohdalla jotka osoittaa jo kohtuullisia taloudenhallinnan taitoja, mutta itse näkisin mielummin että jokainen lapsi oppisi elämään varojensa mukaan/säästeliäästi varain kerryttämisen sijaan. Eikös sitä sijoittamisen vaikeuttakin näin ajatella. "Säästäminen/Indeksi/osakkeet/.
Sijoittaminen jäänee myös hyvin etäiseksi aiheena jos siinä ei ole minkäänlaista nahkaa pelissä. Olen monesti miettinyt että vuoden projektina kutosten kanssa olisi kiva järjestää jokin pienimuotoinen kisa jossa jokainen saa aikaa tutustua yhteen suomalaiseen firmaan ja vuoden aikana katsomme kuinka sen tarina ja kurssi kehittyy. Tiettynä päivänä sitten katsottaisiin kuka on “voittanut” ja voittajalle joku palkinto. Tässä kuitenkin ongelmana on se että se opettaa lyhytaikaiseen sijoittamiseen. Vuosi kun ei ole aika eikä mikään. Se myös opettaa huono “Winner takes it all” ajattelua, kun taas sijoittamisessa, jos Verneriä on uskominen, kaikki voittaa kun yrityskehittyy. Vaikka en voittaisi Indeksiä niin olen voittaja jos en menettänyt rahaa. + Se jättäisi ulkopuolelle tuiki relevantin tunteiden hallinnan sijoittamisessa kun kerran mitään menetettävää ei olisi. Olen hyllyttänyt idean opetuksellisesti kehnona.
-
Tähän kuuluu tiettyä ideologista kasvattamista myös. Paheksuu kun paheksuu, mutta itse olen yrittänyt opettaa lapsia pois turhasta kuluttamisesta. Monesti kun lapsi ilmoittaa haluavansa “rikastua isona” niin syynä on taustalla “Sit voin ostaa kaikkea”. Tässä kohtaa tekisi aina mieleni kaivaa esiin Buffetin kulutustottumukset, mutta tiedä sitten näkisivätkö zoomailijat vain jonkun boomeriakin kaukaisemman esikuvan. Sanoisin kuitenkin että tässäkin tilanteessa relevantimpaa on opettaa lapset säästeliäiksi. Jos raha ei pysy tilillä niin eipä sitä sijoittamiseenkaan jää.
-
Opettajakunnan kokemus aiheesta. Olen hieman pessimistinen sen suhteen kuinka paljon alakoulun opettajakunnasta löytyy sijoitusosaamista. Jos omat opiskelijakollegat on minkäänlainen indikaattori niin ideologinen linjaus on jossain Vasemmistoliitto/Sdp/Vihreät linjalla. Opettamisessa tärkeintä ei tietenkään ole aiheesta tietäminen, vaan oppilaiden tiedonkerryttämisen ohjaaminen, mutta väittäisin että sijoittamista on hieman vaikea lähestyä jos aiheesta ei ole minkäänlaista kokemusta. Sen sijaan säästäminen ja varojensa mukaan eläminen on kaikille relevanttia aina ja kaikilla ideaalisesti olisi siitä kokemusta. Mietin myös sitä kuinka sijoittaminen otettaisiin aiheena vastaan. Veikkaan että sijoittamisen käsittelyä tulee hieman pohjustaa vanhemmille, koska se liittyy tiukasti varallisuuteen. Varallisuuteen liittyvä käsittely on aina opettajalle riski sen vuoksi, että se aiheuttaa helposti ulkopuolisuuden tunteita, jos ei lapsissa niin vanhemmissa. Säästäminen on relevanttia köyhällekin, sijoittaminen ei ehkä niinkään, jos mennään periaatteella “Sijoita vaan rahaa joka on varaa menettää.”
- Alakoululaiset on lapsia. Tä on ehkä pointtina kaikkein irrallisin, mutta toteaisin että lasten ja aikuisten maailma tuntuu huolestuttavasti lähentyvän taas toisiaan. Vihaan työssäni eniten hetkiä jolloin lapsi tulee kertomaan olevansa todella uupunut, koska hänellä on liikaa harrastuksia. Osalla lapsista ei yksinkertaisesti ole aikaa olla lapsi, joka leikkii ja viettää aikaansa kavereiden kanssa tai vaan pyörittelee peukaloitaan. Nuoriso on uutisoidusti jo hyvin uupunutta ja yhä nuoremmat uupuu ja oireilee. Jos eläisimme täydellisessä maailmassa, toivoisin että himmaisimme vähän vauhtia eritoten mitä tulee muksuihin.
Vaikka sijoittaminen on sitä tuottoisampaa mitä nopeammin sen aloittaa niin toteaisin silti että silläkin on arvonsa että lapsia ei koiteta hoputtaa osaksi aikuisten maailmaa jossa vallitsee ikuinen stressi, kiire ja itsensä kehittämisen pakko. Hyvä lapsuus kuitenkin ensisijaisesti koostunee perustarpeiden täyttämisestä, rakkaudesta ja huomiosta. Tuntuu että liian monelle muksut ovat projekti jota kultivoidaan keskittyen tulevaisuuteen eikä tähän hetkeen.
Jos omille lapsilleen haluaa sijoittamista opettaa, niin antakaa sille 100 karkkia. Käskekää sen valitsemaan yhtiö (kannattanee ehkä itse valita ehdokkaat.) ja todetkaa että lapsi saa karkkinsa koska vain, suhteessa yhtiön kurssiin pörssissä. Jos kurssi on noussu lapsi saa lisää karkkia jos laskenut niin lapsi saa vähemmän. Suosittelisin lapselle Nokiaa ja antaisin vuoden päästä 100 karkkia. Kjeh Kjeh
Hyvä. Nyt olen saanut asian ulos systeemistäni. Mitään turhan johdonmukaista tuskin kirjottelin. Ei edusta valtion/koululaitoksen/opettajakunnan virallista kantaa jne jne.
TLDR: Sijoittaminen olisi alakoulussa ylöspäin eriyttävänä sisältönä potentiaalinen, mutta muuten ehkä myöhemmällä iällä relevantimpi. Olen pohtinut asiaa näkökulmista jotka koostuvat lähinnä pseudotieteellisestä mutusta, mutta koska itse saan päättää mitä luokassa tehdään keskityn opetussuunnitelman mukaisesti yrittäjyyskasvatukseen ja taloudenhallintaan sijoittamisen sijaan. Antakaa skidien olla skidejä, mutta jos haluaa jotain leikkimielistä niin karkkisijoittaminen voisi olla lapselle konkretisoiva tapa lähestyä sijoitusmaailmaa.
Pohjimmiltaan se on vanhempien päätös
44 tykkäystä
Turkissa toteavat jenkkien touhuille “Pah, tuoko muka inflaatiota? Hold my Beer!”
4 tykkäystä
Tuota tasa-arvoa pohdin itsekin kun aiempaa viestiä kirjoittelin. Jätin sen sitten siitä pois, kun tuossakin on kaksi näkökulmaa. Toisaalta niillä köyhien perheillä ei varmasti ole mitään mitä sijoittaa, mutta samaan aikaa köyhyys on periytyvää, jolloin varsinkin heidän lapsilleen olisi tärkeää antaa kaikki tieto siitä, kuinka ponnistaa pois köyhyydestä. Sillä rikkaalla lapsella kun on turvaverkko takana, joka mahdollistaa sen ettei hänen tarvitse olla taloudellisesti yhtä taitava.
Myönnän suoraan, ettei ole mitään käsitystä siitä kuinka tuon asian saisi lapsille esitettyä niin, että siitä jäisi punainen lanka mieleen eikä kuitenkaan asia tuntuisi liikaa aikuisten maailmaan hyppäämiseltä.
Onhan toki nettisijoittaja muistaakseni ollut olemassa jo 20 vuotta sitten, mutta siinäkin tavoitteena on voittojen maksimointi kilpailuajan puitteissa eikä pitkäjänteinen kustannustehokas säästäminen kuten Martin Paasi usein toistelee. Toki olisiko yksi vaihtoehto viimeistään yläasteella että ottaa luokkaan joku talousalan ammattilainen kertomaan, miksi osamaksut eivät lähtökohtaisesti kannata, mikä on todellinen vuosikorko ja miksi kustannustehokas säästäminen on kannattavaa?
Omat yhteiskuntaopin tunnit 20 vuotta sitten menivät ainakin aivan harakoille, mitään muuta ei jäänyt mieleen kuin vanhemman miesopettajan mieltymys pitää nahkahousuja.
9 tykkäystä
Keskimääräistä tiiviimpi kiinnostus seurata markkinoita ja yhtiöitä plus keskimääräistä suurempi altistuminen analyysille, mielipiteille ja suosituksille johtaa keskimääräistä suurempaan kaupankäyntiaktiviteettiin.
Ei ole dataa mutta olisin kiinnostunut kuulemaan perustelut jos joku päätyy toiseen päätelmään tästä: Inderes-yhteisön keskivertojäsenen kaupankäyntiaktiviteetti vs. keskivertopiensijoittaja Suomessa 
4 tykkäystä
Tämä on aivan totta. Oma ajatus oli, että tuolla ohitettaisiin ainakin se voi kun olisin tiennyt tästä jo aiemmin lause.
2 tykkäystä
Ottaisin sijoittamisen osaksi opettamista aikaisintaan 8. luokalla kun lapset ovat siinä iässä että heillä on mahdollisuus kerryttää omia tulojaan kesätöiden muodossa jolloin mielestäni on enemmän kuin perustelua antaa lapsille tietoa muistakin vaihtoehdoista rahankäytölle kuin kulutus tai käyttötili. Se olisi silloin relevanttia tietoa kun 15-vuotiaana saa aloittaa sijoittamisen. Joskin epäilen että murrosiän aika ei olisi hyvä kehityksellisestä mielestä aloittaa sijoittamista valtaosalle. Hormonitoiminta ja siitä usein johtuva lievä impulsiivisuus olisi hyvä tapa tehdä tuhoja. Kesätyörahat on kuitenkin suhteessa nuoren varallisuuteen yleensä melko iso määrä rahaa.
Liitän säästämisestä opettamiseen myös osamaksuista ja pikavipeistä opettamisen. Mielestäni näillä on samanlainen paikka valistusopetuksessa alakoulussa kuin tupakalla, alkoholilla, huumeilla, ja uhkapeleillä. Lapsikin ymmärtää sen että 100€:sta ei kannata maksaa 200€ pikavippi tyyliin ja 40€ paita josta maksaa 60€ on myös huono tarjous. Etsii jonkun uutisen teini-ikäisistä kulutusvelkaantujista niin lapset voivat siitä arvioida sitten ryhmissä että mikä hommassa menee pieleen ja mitä voisi tehdä toisin.
Niin tyhmältä kuin se kuulostaakin niin mielestäni ehkä yksi tärkeimpiä ajatuksia saada lapsen kalloon, jonka voi opettaa alakoululaisellekin on se että omistettu materia ei välttämättä kerro varallisuudesta. Olen joskus puhunut lasten kanssa tästä videosarjasta:
Halveksun täysin tätä videosarjaa (koska sen katsojakunta oletettavasti koostuu lapsista ja teineistä) joka glorifioi typerää kuluttamista, mutta se oikeastaan tiivistää näkemäni ongelman. Markkinoinnin vaikutuksesta syntyy ajatus siitä että rikkailla ihmisillä on kalliita tavaroita ja että se on jotain mitä pitäisi tavoitella. Sijoitusfoorumilla varmaan jokainen ymmärtää kuinka nurinkurinen ajatusmaailma se on. Varsinkin jos siihen ei ole varaa. Monet kuitenkin heijastavat kulutuksen arvokkuuteen ja siten ylikuluttavat vaikka ei olisi varaa. Köyhilläkin (luulisi minun tietävän) saa olla kivoja asioita, mutta niiden pitää olla budjetin varassa.
Pidän tätä kulutuskeskeisen ajatusmaailman vastaista taistelua kenties tärkeimpänä asiana mitä tulee alakoululaisten lasten taloudenhallinnan kasvatukseen. Se on ainakin se mihin itse keskittyn.
@Arianagrande ei ole väärässä. Vaikka uskonkin että sijoittamisesta olisi hyvä puhua yläkoulussa ja ihan viimeistään lukiossa/ammattikoulussa, jos ei muuten niin vain sen vuoksi että sen tuomittavuudesta kapitalistien juonena päästäisiin eroon, niin en aidosti usko sijoittamisen sopivan kaikille. Varallisuutensa rajoissa eläminen sopii, kaikkia ei voi koskaan pelastaa, mutta osalle auttaisi ideologinen muutos mitä tulee kulutukseen.
Edit: En ollut katsonu videota, mutta videossa @14:00 oleva Bitcoin chain mies antaa investointi vinkkejä. Kryptoja ofc. Makaaberia kun yhdistää siihen että videon muu idea on “Paljon sun vaatteet maksaa”.
26 tykkäystä
Varmaan siis ihan todella tyhmä peruskysymys liittyen Fedin (tai EKP:n) ohjauskorkoihin.
Koetan hahmottaa miten ohjauskorko tarkalleen vaikuttaa osakkeisiin - paljon puhutaan laveasti, että “kasvuosakkeet joiden tuotto on tulevaisuudessa” ovat vaarassa jne.
Ajatellaan nyt, että ohjauskorko nousee vaikka 3%.
Onko ydinajatuksena, että ne yritykset jotka eivät tuota kovinkaan positiivista kassavirtaa vaan rahoittavat toimintaa lainalla ovat eniten ongelmissa (oletettavasti näin).
Onko ohjauskoron nostolla vaikutusta myös yrityksiin joilla on runsaasti lainaa parhaillaan tilillään, mutta voi olla kovinkin positiiviset kassavirrat? Eli onko kyse/riski enemmän yrityksistä jotka TARVITSEVAT lainaa jatkuvasti, vai myös yrityksistä joilla ON lainaa parhaillaan?
Ketä pitää pingata kun uusi Heikkilä&Vilen ei ole vieläkään julkaistu?
Luulisi että tämä on toimarinkin prioriteettilistan kärjessä! 
20 tykkäystä
Hauska esimerkki ja tapa opettaa
Tuon vielä kun aloittaa niin että antaa 100 karkkia ja ottaa samantien 30 karkkia pois “verottajalle” ja sitten ottaa 50 karkkia pois “asumiskustannuksiin” niin lapsi pääsee heti nuoresta asti perille miten maailma toimii 
18 tykkäystä
93 tykkäystä
Ehkä relevantimpi keino lähestyä asiaa nuorempien kanssa voisi olla sijoittamisen sijasta siihen liittyvien tunteiden tunnistaminen ja käsittely. Esimerkiksi pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja analyyttisyyttä voi kietoa moniinkin opetustehtäviin ja -konteksteihin aineesta riippumatta. Vaikka sijoittaminen ei tulisi lapselle ikinä ajankohtaiseksi, niin nuo taidot jäävät silti elämään.
Mitä itse olen yrittänyt samalla linjalla istuttaa oppilaiden päähän aina tilaisuuden tullen, on uteliaisuus ja tiedonjano. Nykyään on niin helppo turtua somesta tulevaan pikaviihteeseen, josta saa päivän dopamiiniannoksen kaikkea kivaa ja hienoa uusista jutuista. Kääntöpuolena on se, että ne kokemukset jäävät ikään kuin pintapuoleisiksi videon ollessa ohi ennen kuin asiaa ehtii ajatella. Siksi pyrin aina heittämään pientä haastetta lapsille, jotta ajattelisivat puhumiaan asioita vähän enemmän ja monipuolisemmin. Se on taas sellainen ajattelutapa, jota voi hyödyntää ihan missä vaan - kenties joku päivä pörssiä tutkiessa.
3 tykkäystä
Korkojen nosto vaikkuttaa yritysten tulevien kassavirtojen nykyarvoihin (ei reaali vaikutusta). Tämä on se vaikutus mistä jengi puhuu. Käytännön tasolla, jos yhtiöillä vaihtuvakorkoista lainaa, niin silloin myös maksetut korot nousevat / tuleva velkarahoitus voi olla yleisen korkotason nousun takia kalliimpaa, mutta tämän vaikutus yleensä pienempi ja täten ei merkittävä.
2 tykkäystä
Osaako joku valaista pöljää finanssimatikassa…
Jos kulutusluoton tän hetkinen korko on yhteensä 2,8% ja lainaa ottaa 40k€ ja maksuaika 10V, niin mistä tulee se 5100€ korko?
Miten tuo lasketaan?
Asuntolainan koron laskemiseen voi vilkaista tämän lyhyen kalvosarjan, eiköhän se sama päde myös kulutusluottoon.
1 tykkäys
Mielestäni lapsille voi ja pitää opettaa säästämistä ja sijoittamista ikätason mukaan. Samalla opitaan kontrolloimaan ja tutkimaan hetkellisiä mielitekoja. Kotona voi opettaa rahan arvoa työtunteihin sidottuna. (Toimii myös aikuisillekin. Montakos työtuntia pitää tehdä tuon uuden iPhonen tai pleikkarin eteen?).
Esimerkiksi jos lapsi haluaa uuden pelin, lasketaan yhdessä kuinka kauan vanhempien pitää tehdä töitä pelin eteen, ja sitten lapsi tekee saman tuntimäärän vaikka kotitöitä. Vastaavasti isommille lapsille isompiin hankintoihin (mopot/tietokoneet jne) sopii malli, jossa lapsi säästää kesätöistään osan itse. Aina voi myös yllättää nuoren ja maksaa osan, kunhan säästösummasta siirretään osa säästöön.
Pienimpiä lapsia voi opettaa malttiin maksamalla säästöpossulle korkoa jne. Pelillistäminen toimii lapsilla oikeasti tosi hyvin. Lapsia voi myös osallistaa taloudenpitoon antamalla heidän maksaa omat puhelinlaskunsa viikkorahoista. Arvokasta kokemusta aikuisikään.
Itse sijoittamisessa ei ole mielestäni kovinkaan tärkeää opettaa lapsia ja nuoria arvioimaan yrityksiä tai laskemaan tunnuslukuja jne, vaan puhtaasti istuttaa se kiinnostuksen siemen. Sopivat kotiolot ja oppilaan viikkorahat sijoitetaan siitä eteenpäin osin rahastoon. Toiselle taas ei ole sijoittaminen ajankohtaista, mutta työelämään siirryttyään hän muistaa “vanhan kunnon Paahdon” oppitunnin ja sijoittaa osan ylijäämästään. Kolmas unohtaa nämä kymmeniksi vuosiksi, mutta muistaa viisikymppisenä pörssihuumassa, ja ehtii kartuttamaan vielä pienen lisäeläkkeen. Osa unohtaa opetetut asiat ennen välituntia.
9 tykkäystä