Näissä prosenttileikeissä tykkään huomauttaa itselleni, että se prosentuaalinen muutos (esim -50 % vaatii +100 %) kuvaa “vain” muutosta ajankohdasta toiseen. Jos yrityksen markkina-arvo ja uskottava fair value on vaikkapa 2 mrd ja se jonkin markkinahäiriön johdosta tippuu hetkellisesti -50 % / 1 mrd, markkinoiden ei pitäisi olla yhtään “vaikeampaa” korjata hinta aikanaan takaisin 2 miljardiin, vaikka se tarkoittaisikin 100 % nousua “vain” 50 % laskua vastaan. Ennen pitkää rationaalisen markkinoiden pitäisi siis tehdä korjausliike markkina-arvon, ei prosenttien, perusteella.
Vähän jyrkkä esimerkki ja hätäiseen runoiltu, mutta ehkäpä joku sai ajatuksesta kiinni? Prosenttien tuijottaminen tällaisissa tarkasteluissa ei siis ole hedelmällistä kun kerran -50% ei ole sama kuin +50%, toisin kuin -1 mrd ja +1 mrd.
Toki näin varsinkin jos muun markkinan mukana tai vaikka hetkellisten haasteiden takia lasketellaan, mutta jos QT tippuu 80% koska google ajoi ohi, niin voi olla tuskainen matka nousta takaisin samaan Mcappiin.
Ehkä tänne järkevin laittaa:
En osallistunut Administerin antiin, vaikka aiemmin jossain sivulauseessa mainitsin että saatan osallistua. Se ei täyttänyt paria kriteereistä kun ihan pikkuisen pengoin IPO-kuoren alta: yhtiön kasvutarina hyytynyt, ei aiheuttanut keskustelua/hypeä jne.
Tullut skipattua muutama IPO, kun eivät täyttäneet omia kriteereitä. Tässä päällimmäisiä syitä skippauksille:
Nightingale (en luottanut yhtiön tarinaan, en osallistu bio-IPOihin)
VACSPAC (spacin ehdoissa liikaa heikkouksia)
Alexandria (ei ylitä omaa ESG-rajaa)
Toivo (syytä en muista, oisko liian hyvä sää? )
Bioretec (bio-IPO)
EcoUp (osui heikkoon markkinatunnelmaan, en ostanut yhtiö tarinaa)
Fifax (yhtiön talous)
Lemonsoft (negatiiviset kommentit palstoilla)
Betolar (en uskonut tarinaan)
Duell (en ehtinyt tutustua kun oli liian kiire töissä)
Aiforia (bio-IPO)
Digital Workforce (unohdin merkata ennen annin sulkeutumista, liittyy myös kohdan 10. kiireeseen työssä)
Jotenkin ennen tuota listaa luulin olleeni kovinkin aktiivinen tänä vuonna IPO-markkinoilla, mutta yllättävän tiukka seula ollut itsellä ja skippaantunut monta hyvää avauspäivän saumaa. Toisaalta taas tullut seulan takia vältettyä pahimmat karikot. Taidan pitää tämän varovaisuuden, sopii omaan ajatteluun riskistä.
Juuri sinua ennen tein tuon listauksen IPOista, mutta en muistanut syytä miksi en “sekaantunut Toivoon”. No tässäpä se syy: Toivo ja nuoret naiset. Eipä siinä yksi Lafe mahdu väliin.
Markkina on taas pitkästä aikaa todella mielenkiintoisessa pisteessä. Pienemmät kasvuyhtiöt on ottanut kunnon tasokorjauksen ja narratiivi on muuttunut siihen että kasvusijoittajat ovat hölmöjä. Joka puolella ollaan varmoja korjausliikkeestä. Moni kasvusijoittaja on laittanut salkkuaan lihoiksi. Depressio ja ahdistus foorumilla on käsinkosketeltavissa. Hmmm… Ostosignaali?
Toivottavasti kukaan ei vedä hernettä nenään, kiinnostaa tehdä tämä nyt. Tarkoitan siis, että vaikka viesti on varmasti negatiivisen puoleinen näkemykseltään markkinoista. Vastatkaa vain kysymykseen.
Keväällä/alkukesästä meni omia sellaisia tuttuja mukaan kryptoihin, jotka varmasti oli niitä viimeisiä ”saaliita” niihin, eli ei käytännössä mitään aiempaa sijoitustaustaa.
Nyt kun niistä on niistetty isoja prosentteja pois, niin samat tyypit on siirtyneet osakkeisiin, kun ne on oikeaa sijoittamista. Ja sieltä katseltu parhaiten nousseita viimeisen 12kk ajalta.
Mieli on tehnyt varoitella kummassakin vaiheessa, ehkä vähän varovaisesti tätä tehnytkin.
Kryptojen kohdalla pidin tätä viimeisenä mahdollisuutena ”juosta pois” ja osui kyllä hyvin näihin mihin sijoittivat. Nyt sama tunne osakkeissa, vaikka en tiedä mitä ostivat.
Itse ainakin tässä tilanteessa suosin vaan pelkästään perinteisiä arvoyhtiöitä mitä vieläkin saa edullisesti pörssistä, kyllä alkaa nyt näyttämään vahvasti siltä että kasvuyhtiöitten sanotaanko +200% vuosituotot alkaa olemaan taaksejäänyttä elämää, katsokaapa tarkemmin jokaisen “kasvuyhtiön” kurssikäyrää 2 vuotta taaksepäin, jotain johtopäätelmiä varmaan pystyy vetelemään niistä kun oikein tarkasti katsoo.
Jossain vaiheessa markkina ymmärtää nämäkin realititeetit, esim. QT tänä vuonna +142% ja 3v +1400%, ja tässä keississä en kyllä ymmärrä ollenkaan analyytikoiden antamia arvioita…tavoitehinta 160E! Mihin tämä oikeastaan perustuu? Onko tämä jostain kanin hatusta vedetty luku kenties?
Mistä ihmeestä on saatu tälläinen tavoitehinta kuin 160e? Vaikka Indereksen vuoden 2023 luvut toteutuvaisitkin esim. nettotulos 78.8m, Eps 3.06e ja osinko 0.9e niin mitä sitten?
Onkohan mennyt nyt hieman metsään analyytikoiden arviot kenties? Ollaanko kenties oltu hieman liian optimistisia? Ja yksi juttu on myös se että kukaan ei voi tietää miten Qt:n hommat tästä etenee 5 vuoden tähtäimellä, voi ilmaantua ties mitä, kilpailijoita markkinoille ja ihan mitä tahansa muuta.
Esim. Qt:n kasvuhan on ollut järkyttävän kovaa, mutta luulisi nyt analyytikkojenkin ymmärtävän että se saattaa ihan yhtäkkiä hiipuakin kuin seinään ja itse en lähtisi kyllä yhtään “heittelemään” hatusta tuollaisia tavoitehintoja ilmaan, koska tuollainen hinta 160e tarkoittaa jo käytännössä sitä että Qt on jo valloittanut maailman,
Itse pidän Qt:tä erittäin riskipitoisena lappuna tällä hetkellä, en koskisi pitkälä tikullakaan tähän 126e hintaan.
Juu, kaikissa muissa mukana. Kiva, että löytyy kohtalotovereita. Loppujen lopuksi itsellä jäi salkkuun ainoastaan Inderes kannatuksen ja Lifelinen SPAC jännityksen vuoksi. Orthexiin saatan palata, jos markkina happanee ja tuo putoaa syliin vielä edullisemmalla hinnalla. Mukana oli toki muitakin potentiaalisia yhtiöitä, mutta ihan kaikkiin en kieltämättä tutustunut, sillä tiesin äärimmilleen venyneen hypen suojelevan roposiani.
DCF-malliin joka löytyy raportista.
Mallissa oletetaan mm. liikevoiton olevan 228miljoonaa 2030, kovat ovat odotusarvot ja vain aika näyttää oliko malli oikeassa vai ei.
Vuosi sitten en tiennyt pörssistä yhtään mitään. Nyt tuntuu kuin aivan uusi maailma olisi avautunut silmieni eteen.
Synnyin laman syvimmillä hetkillä, ja kotoa sain sellaisen talouskasvatuksen, että velkaa pitää välttää kuin ruttoa, mutta oikeastaan muusta ei puhuttu. Niinpä tein opiskelunkin ohella töitä, sekä oman alan että ns. hanttihommia. Valmistuin velattomana, mutta myös varattomana. Opintolainan sijoittaminen tms. ei ollut käynyt edes mielessä, ja pidin pörssiä jonain mystisenä paikkana, joka tietää kaikesta kaiken ja missä Wall Street kynii tyhmät tuulipuvut puhtaaksi. Takaraivossa minulla oli juurikin ajatus markkinoiden tehokkuudesta ja rahan ennustavasta voimasta. Aloin ottamaan koronan tosissaan tasan sillä hetkellä, kun uutiset täyttyivät pörssiromahduksesta.
Valmistuin tämän vuoden kesäkuussa ja siirryin koulunpenkiltä pysyvästi työelämään. Niihin aikoihin aloin myös etsimään tietoa siitä, mihin ihmeeseen ylimääräiset rahat kannattaisi laittaa. Löysin rahapodin, Warren Buffetin jutut ym. ja aloitin välittömästi kuukausisäästämisen indeksi-ETF:iin. Samalla kiinnostuin enemmänkin pörssistä. Parin viime kuukauden aikana kiinnostukseni on syventynyt entisestään, ja olen käynyt hakemassa ”rahat lattialta” IPO-pikavoitoista. Niistä olen tosin aika maltillisesti voitolla, koska en ole käyttänyt vipua ja yksi turskakin sattui matkalle – eli niitä kuuluisia oppirahoja.
Kiitoksia foorumin porukalle, että saan lukea äärimmäisen mielenkiintoisia juttuja täältä koskien niin yksittäisiä yrityksiä kuin markkinatilannetta yleensäkin! En koe oman asiantuntijuuteni riittävän siihen, että uskaltaisin oikeasti sijoittaa johonkin yritykseen (jos nyt IPO-pikavoittoja ei lasketa), mutta ehkä sekin aika vielä koittaa
Kun olet aloitteleva sijoittaja on mielestäni erittäin järkevää jättää vipu käyttämättä. Vipu mahdollistaa suuremmat tuotot, mutta siihen sisältyy myös kasvanut riski. Riskit pitää tiedostaa ja vipua käyttäessä on hyväksyttävä, että riskin toteutuessa laina jää vaikka oma sijoitus häviäiskin taivaan tuuliin. Myös turskan tuleminen on oppirahana hyvä, kannattanee pohtia mistä se johtui ja olisiko se paremmin perehtymällä ollut vältettävissä. IPOja kuvitellaan helposti pikkuvoittojen automaatiksi, sitä ne eivät kuitenkaan ole. Kannattaa perehtyä myös listattaviin yrityksiin ja sijoittaa ainoastaan omasta mielestä järkevästi hinnoiteltuun liiketoimintaan.
Mika Heikkilä on palkittu parhaaksi salkunhoitajaksi useita kertoja. Hänessä on sekä kokemusta ja tietoa että myös tuoreita näkemyksiä + avoimuutta. Inderes saa olla hyvin onnekas, kun hän on mukana yhteisössä.
Varmaan ensimmäisiä sijoitusaiheisia videoita, jotka olen katsonut ovat juuri “Heikkilä ja Vilén”-puheohjelmat. Nämä videot saivat omalta osaltaan innostumaan vielä lisää sijoittamisesta, aluksi ajattelin, että onpa tämä Sauli kovin innokas veijari, mutta kyllä se tosiaan tietää melkoisesti ja puhuu asiaa. Mukavaa tasapainoa ohjelmaan toi Mika, joka kyllä vakuuttavuudessaan on kuin Arvi Lind.
Olen lukenut huvikseni jonkin verran historiaa ja sivussa hieman taloushistoriaakin, mutta on eri asia toimia osakemarkkinoilla useampia vuosikymmeniä kuin lukea niistä, eli siksikin on kiva kuunnella konkaria. Mukava + viisas Heikkilä kyllä tuo sellaista kokemusta ja näkemystä yhteisöön, mitä harva pystyy tarjoamaan. Toivon kovasti, että Heikkilä näkyisi vieläkin enemmän videoilla ja muutenkin - me tarvitsemme lisää Heikkilää!
Mukavaa lauantaita!
P.S. Se olisi kyllä kiva joululahja, jos Mika kirjoittelisi tänne.
)
