Joo speksit olivat riiittävät käyttötarkoitukseen ja asian esittämiseen. Speksesitä itse asiassa epäilin yhtiön elevan Amerikkalainen johtuen osakkeiden takaisin ostosta, mutta valuutta sulki sen poissa. Vaikeus itselleni oli tuo mitä markkinaa keskimäärisellä tarkoitetaan. Jos ollaan Hex25 niin keskimääräinen ROE saattaa olla 7%, mutta esimerkkinä S&P500 18,6%. (Hex ROE en tiedä, mutta tuo 18,6% on pidemmän ajan S&P500.) Jos hilloa tehdään pääomalle 9% tai 20% niin on aika eri asia sitten kuinka nopeasti voidaan velkaa lyhentää.
Hyvä tai erinomainen esimerkki. Vähän itse mietin, että taitaa olla Amerikkalainen pulju, joka voi löytyä salkusta ja löytyihän se. Kyllä tuota on tullut vuoden sisään pyöriteltyä sekä myyntiä, että ostoa miettien.
Joo, valuuttakin oli vaihdettu tarkoituksella. Ylipäätään tavoite oli se, että firmaa ei voisi tunnistaa helposti, koska se voisi vaikuttaa vastaukseen tuomalla mielleyhtymiä yhtiön laadusta, historiasta, maineesta yms., jolloin firman kriittinen analysointi karkaa taas kauemmaksi ja kauemmaksi. P&G on osinkokuninkaana erityisen altis tälle, koska “sehän on korottanut osinkoakin jo ties kuinka pitkään, kyllä se on hyvä firma”. Se ei ole hyvä peruste maksaa korkeaa valuaatiota, jos kokonaistuotto ennen inflaatiota ja veroja pyörii viiden prosentin paikkeilla eikä muutosta kannata odottaa. Hintana tuolle oli muutamat epäselvät speksit, mutta se olkoon nyt sen arvoista.
Instikoille tuo voi olla ihan hyvä diili, kun isoille rahavaroille pitää keksiä jokin kohde vaikka väkisin. Yksityissijoittajan sen sijaan ei kannata mennä väkisin samoille apajille.
Saat jälleen sijoittajan ja asiakkaan vastauksen. En ole itse siinä käsityksessä, että analyysityö olisi vähenemässä. Sijoittajana uskalllan sanoa, että en tiedä miksi olette onnistuneet niin hyvin kuin on käynyt. Jos pitäisi veikata niin sanoisin intohimo ja tinkimätön työ. Mutta sellaisia löytyy sijoittamisen parista, joten ensimmäinen todennäköisempi.
Asiakkaana toivon, että säilytätte Inderesin kultaisen kosketuksen. Jos jälleen pitää veikata niin se on tuossa mallisalkun valinta prosessissa. Fortum on viimeisin hyvä esimerkki siitä.
Onhan noista tietysti Elisa, Orion tai Valmet ainakin aloillaan laadukkaita yhtiöitä mutta esimerkiksi YIT :tä harvemmin näkee moisella tittelillä lellittävän.
Äläs nyt @jaska7 onhan siellä viimeisen kolmen vuoden ROE ollut -1 ja 4% välillä ja nettovelkaisuusastekin vaan 71%. Eikä sitä rakennusalan syklisyyttä kannata liikaa murehtia
Samaa mieltä! Ei tosin taida olla ihan uusi ilmiö. Sen reilun kymmenen vuoden aikana, jona minä olen sijoituskirjoituksia lukenut, on mielestäni tunnetut “gurutkin” niputtaneet OMXH-yhtiöistä laatukategoriaan kutakuinkin kaikki yhtiöt, jotka nyt ovat onnistuneet ylipäätään pysymään hengissä riittävän pitkään. Monesti tuntuu, että pitkä historia on monille laatuyhtiön merkki ja edellytys, vaikka itse liiketoiminta olisikin ollut ihan kuralla ties kuinka kauan.
Näin laskettuna laatuyhtiö on usein vain synonyymi isolle sammuvalle mörnijälle.
Ja sitten vaikkapa erittäin laadukasta liiketoimintaa kannattavasti kasvattava pikkufirma ei kelpaa laatufirmaksi tälle samalle porukalle millään, koska on pieni ja volatiili ja mörnii liian vähän ja mitä kaikkea. Eikä perhana ole jakanut kahta vuosikymmentä edes kasvavaa osinkoa.
Tämä ei siis ollut hyökkäys Q&A-kysyjän kimppuun vaan ehkä enemmän pieni kritiikki näille meidän talouslehtien sijoitusviisaille.
Heikkilän kärjistetyssä laatuyhtiön määritelmässä on määritelty laatuyhtiöharhan tunnusmerkit: “Laatuyhtiö. Se on yhtiö, joka ei kasva, joka ei maksa kauheasti osinkoa, mutta on kalliisti hinnoiteltu. Se on hyvä pitää salkussa, kun se näyttää kauhean fiksulta.”
Laatuyhtiön tunnusmerkkejä á la Heikkilä&Vilén:
1 ) selkeästi korkeampi pääomantuotto kuin keskimäärin markkinoilla ja yli syklien
2 ) joku sellainen pysyvä kilpailuetu, joka pitää kilpailussa mukana
3 ) näyttöä omistaja-arvon luomisesta
4 ) laadukas ydinliiketoiminta
Huomioitavaa:
1 ) Älä anna liian helposti laatuyhtiön leimaa
2 ) Mikään firma ei ole vallihaudan suojassa ikuisesti
3 ) Laatuyhtiöitä myydään/kevennetään salkusta silloin kun ovat räikeän ylihinnoiteltuja
Laadukkaaksi nimetään se, mikä on tuttua, “turvallista” ja mihin on jonkinlainen lämmin tunneside.
Sellaiset ominaisuudet kuten kilpailukyky, oman pääoman tuotto, kannattavuus, kyky sijoittaa kassavirta kannattavasti takaisin liiketoimintaan, johdon kyky allokoida pääomia, yhtiön kyky reagoida muutokseen yms. unohtuvat tyystin.
En itsekään tarkoittanut nostoa ivalliseksi tai hyökkäykseksi, lähinnä huomio ja “ääneen” pohtimista.
Twitterissä näin hyvän pointin tähän liittyen, että vallihaudan syvyys muuttuu koko ajan. Ei auta, jos ostaa yhtiötä jonka kilpailuedut ovat itseasiassa rapautumassa. Pitäisi ostaa firmoja, joiden vallihaudat ovat syventymässä koko ajan.
