Minusta on eria asia vaihtaa vähennä – Lisää / osta puolelle (avidly,), kuin muuttaa voimassa olevaa positiivista suositusta vähän väliä (solteq = lisää ja target price 7,5) ja ristiriitaista toisaalta sanoa että pitäisi tehdä ja toisaalta että ei pitäisi.
Inderes ei kuitenkaan etukäteen kerro tekeekö raporttia tai muutosta juuri nyt vai milloin, niin silloin tavallaan on ehkä turhaa niitä kyselläkään. Oletan että Joni varmaan kertoisi meille jos sijoitus case olisi hänen mielestään muuttunut, mutta jos on Jonin kanssa tavoitehinnasta samaa miltä, niin kai voi mielessään arvioida että case on osta ja toimia sen mukaan.
itse antaisin analyytikoille työrauhan enkä pingaisi sellaiseen asiaan, johon vastaus olisi jo etukäteen tiedossa, että ei kommentoida?
Eriasia on ennakoida noita pikkuyhtiöiden krssin liikkeitä ja Inderes suosituksia ja ostaa sitten halvemmalla ja olla tyytyväinen itsekseen kun suositus tulee (etenkin jos on aikeissa myydä).
Jos analyytkko kertoisi, että päivitän suositusta tiistaina, niin kai se kurssi maanantaina jo saattaisi siitä seota…
Aina huudellaan sen perään, että muutetaanko suositusta kurssilaskun perusteella kun sillä ei yhtiön kannalta mitään merkitystä, ellei sijoitustarinassa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, jolloin analyytikko varmasti kertoo mielipiteensä
En oikein näe, että tavoitehinnoilla on juuri mitään merkitystä vähänkään pitemmällä aikavälillä. Kyllähän pienemmissä firmoissa saadaan herkästi pomppuja aikaan, mutta kyllä ne hinnat asettuvat suht oikealle tasolle ajan kanssa. Eivät markkinat niin tehottomat ole
Onko täällä kokemuksia osakkeiden tai rahastojen käyttämisestä asuntolainan lisävakuutena? Kuinka suuri prosenttiosuus yleensä hyväksytään vakuusarvoksi? Entä mitä sijoituksille käytännössä tapahtuu, kun ne otetaan lainan vakuudeksi, ”lukitaanko” ne jollain tavalla, ettei ostoja ja myyntejä pysty tekemään vapaasti?
Saattaa mennä hölmöjen kysymysten sarjaan, mutta pankkien sivuilta löytyy hyvin niukasti tietoa aiheesta.
Ei yhtään mikään. Esim red eye top picks salkulla osumatarkkuus on 55% ja he ovat pelkästään pohjoismaisia pienyhtioitä tutkimassa. Pointti onkin siinä, että osuessa tuotto on sen verran suuri että sillä on voitettu indeksi vuosikausia. En tiedä toimiiko tuollainen enää jenkkimarkkinoilla sitten.
Johanneksella on toki omat kuvionsa ja suunnitelmansa, mutta minulla on ollut pitkään jo pakottava tarve kysyä, miksi sä @Johannes_Sippola et ole vielä Inderesin analyytikko, koska olisit täysin valmis siihen hommaan?
Täytyy ihailla monia tämän palstan tyyppejä sekä inderesiläisiä (esim. Kajaani, Rautanen ja Vilén), jotka ovat jakaneet vähän elämäänsä sijoitusmaailman ulkopuolelta. Elämä ei ole heillä/teillä pelkkää sijoitusmaailmaa, vaan myös perhe-elämää, harrastuksia ja ystäviä. Itse olen aika yksipuolinen, eli tuppaan tekemään vain tiettyjä samoja asioita, mutta varmaan menestyksen ja onnen takana on myös usein sitä, että ei pelkästään paineta hommia. Eräs suomalainen urheilija sanoi asuessaan jenkeissä, että siellä on tavallaan rennompi tapa tapa tehdä asioita eikä se ole pois menestyksestä (sanatarkkaa lainausta en muista). Ja se pitää sanoa loppuun, että jos joku asia on pois uralla menestymisestä tai vaurastumisesta, mutta se tuo aidosti onnea, niin kannattaa oikeasti miettiä, mikä on tärkeämpää kuin läheisten ja oma onni.
Bongasin tällaisen mainoksen, kun olin lenkillä:
Sitten tuli vastaan tällainen historiallinen Vernerin viesti foorumilta, johon hän oli kopsannut Puttosen twiitin:
Ehkä näitä asioita ei voi verrata, tai sitten voi, mutta kun olen yrittänyt koneoppimisella saada tuottoa aikaan (ja onnistunutkin), niin yksi perustarkistustesti algon toiminnasta on ollut se, että veikkaako algo aina seuraavalle viikolle nousua (Ruotsin pienyhtiöt). Koska reilusti yli 50% osumatarkkuuteen pääsee pelkästään sillä että veikkaa joka firmalle joka viikko nousua.
Mulle tämä tuo muistoja muutaman vuoden takaa. Syötin ja juotin joulunpyhinä 2015 erästä hyvin äveriästä henkilöä kalliissa ravintolassa ja yritin pitchata häntä toiselle sijoituskierrokselle startuppiin.
Ei onnistunut, koska hän oli vakuuttuneempi Nexstimin tarinasta ja päätti silloin vaihtaa hevosta sinne.
En ole ottanut asiaa puheeksi, mutta hän tuli kuitenkin myöhemmillä kierroksilla meidän mukaan taas.
Tällä hetkellä kumpikaan noista vaihtoehdoista ei ole kansanterveyttä parempi ollut, joten henkseleiden paukuttamiseen tai vahingoniloon ei ole syytä.
Joo mulla oli tammi-helmikuussa käytössä varsin raskas algo, jolla sai aikaan isoa volaa, mutta myös tuottoa. Treidaus mini-futuilla ja serteillä Nordnetissa, jotain 100 kauppaa per viikko. Treidaus manuaalista ja algot varsin vaativat pyörittää vaikka palvelimet tietysti sen raskaan työn tekikin. Nyt nuo ovat tauolla, kun mulla on taas uusi startup-projekti, niin ajattelin että sen kautta voin kuitenkin saada varmemmin tuottoa (jos vaikka kolmas startuppi olisi se jackpot ). Jos aika riittäisi, niin tekisin molempia. Tuolla olen jotain postannut asiasta
Tätähän tässä nyt odotellaan ainakin. Ajan kysymys. Tiedemiesten arvio Carringon-luokan purkauksen frekvenssistä on monia dekadeja huolestuttavampaa kuin nämä Calderan ym. jättitulivuorten purkaukset, ydinonnettomuudet, osa pandemioista jne.
“There is a 12 percent chance of a Carrington-type event on Earth in the next 10 years according to Pete Riley of Predictive Science Inc.”
Miltä tuntuisi jos puolet maapallosta menettäisi sähköt pariksi-kolmeksi vuodeksi?
Ensimmäinen vastaan tuleva ongelma olisi että kun viemäriverkoston pumput eivät toimi niin alkaako paskavesi valua pöntöistä väärään suuntaan? Sitten jääkaappi-pakastin ja mitä syön päivälliseksi… sitten ne rakkaat kuutit OST:llä, sieltähän saisin vähän fyrk… eikun joo ei onnistu pariin vuoteen. No hmm…
Vielä emme tiedä varmaksi, mutta saattaa olla että pitkää peliä pelaavana tämä kaveri vetää pisimmän tikun lopussa