Tässähän taitaa olla kyse Endowment Effectistä, eli onko se sitten omistusvaikutus suomeksi.
Lyhykäisyydessään:
Jos sinulla on salkussa tiettyä arvopaperia, etkä ostaisi lisää kyseistä arvopaperia nykyisellä hinnalla, niin sinun tulisi se myydä.
Tämä se on paha juttu. Alusta saakka jos vihreälle mennään niin plussan jälkeen tuleva lukema on liian suuri (näkyy myös verottajan osuus). Varmasti OST helpottaa monelle verojen käsittelyä ja siellä on matalampi kynnys myydä voitollisia, koska se voiton osuus tulee täysimääräisesti OST:n sisälle.
On tuossa se hyvä puoli että noissa kryptojen verotuskäytännöissä lienee monelle vielä epäselvää, niin nyt on kuitenkin kanava mitä kautta saa esittää kysymyksiä kun muuten se on ollut aika hankalaa.
No tämähän se vähän onkin: Ostaisin kyllä osaketta hintaan, jonka osakkeesta saan kun nuo massiiviset myyntivoittoverot on vähennetty. Mutta en ostaisi sitä takaisin hinnalla, jonka siitä sen jälkeen joutuisi pörssissä joutuu maksamaan. Yhtiön liiketoiminta on loistavaa “verottomaan” arvoon nähden, joten “hold” vaikken yhtiötä ostaisikaan markkinahintaan. Siinä mielessä verotus kyllä luo melkoista epätehokkuutta sijoituspäätöksiin. Onneksi nyt on OST ja uusien sijoituksien kohdalla tämänkaltaiset tilanteet voi välttää
Se on ihan hyvä perustelu, koska se on korotonta lainaa. Firmat maksavat osinkonsa kaikille omistetuille osakkeille, eivätkä vain “velattomille.” Tuo velka saattaa myös pienentyä mm. hankintameno-olettaman ehtojen täyttyessä tai omistuksen muuttuessa perinnöksi.
Se on myös riskitöntä lainaa. Jos voitot sulaa niin sulaa myös verotkin. Oikealla lainalla sijoittaessa näin ei jostain syystä kyllä tapahdu. Kokemuksesta voin sanoa.
Koska kyseessä on kahvihuone niin voinee vain läpättää jotain…
Tesla-ketju on kyllä forum-vastine siitä rasittavasti some-käyttäytyvästä facebook/instagram -kaverista, jonka profiilissa sormi käy kerran viikossa hivelemässä “poista kavereista” nappulaa.
…Mutta päätyy kuitenkin pitämään kaverina, koska siitä omasta taivastelusta saa jotain perverssiä viihdykettä.
Ajatus näyttää olevan, että hyvin polarisoitunut toinen osapuoli tai henkilö joka on kaivanut itsensä vallihautaan vähintään 100 eri viestin ja kaavion voimin nousisi sieltä maagisesti ylös valkoisen lipun kanssa jonkin taikasanan kuultuaan (jota yhä vaan haetaan).
Jokainen eri sukupolvea edustavan pohjalaisen kummitätinsä kanssa keskustellut tietää, että ihmisen ylpeys ja itsetunto on sellainen vastus, ettei sitä entistä isommilla vasta-argumenteilla selätetä.
“Don’t argue with a fool” ja tässä niitä näyttää riittävän jokapuolella.
Usein kuulen sanottavan, että Suomi on reunamarkkina. Mutta kuinka monta reunaa usalaisten mielissä maapallolla on? Onhan tuo Ukraina heidän valinnoissa aika paljon “tänne päin”
Kun aloitin sijoittamisen (tai pikemminkin sijoittelun…) 2009 kesällä, toimia vuosia tuo P/E kertoimen katsominen toteutuneella tuloksella tai jos halusi saattoi laskea parin vuoden keskiarvonkin.
Tämä yksinkertaisesti siksi, että pörssi oli jälkikäteen katsottuna niin kraaterissa että kaikki oli halpaa.
Tämä voi kuulostaa nykylukijalta helpolta ympäristöltä, mutta sijoittajasentimentti oli täysin repaleina vuosien karhumarkkinan jälkeen. Monet odottivat lähinnä uutta romahdusta ja sijoituspäätökset tehtiin sen mukaan.
Vasta joskus 2017–2018 ehkä piti alkaa katsoa eteenpäinkatsovia kertoimia, aluksi 12kk ja 24kk.
Sitten P/E putosi kokonaan ja piti alkaa katsoa EV/Sales…
Näin yleisesti: tottakai on aina firmoja kehitysvaiheessa, missä EV/Sales on hyvä mittari ja P/E huono ja vice versa mutta kyllähän sekin sentimentistä ja markkinasta kertoo kun mittarien painotus muuttuu yli ajan.
Juttu on vuodelta 2016, joka kannattaa huomioida lukiessasi sitä, mutta se käsittelee vuoden 2009 kevään “karkkikauppaa”. Pitäisiköhän vasta sitten ostella, kun on taas tuollaiset 2009 kevään kaltaiset meiningit, jos ne tulevatkin taas yllättävän pian.
" Vuosina 2008–09 Nordean liiketoiminta oli vakaa, mutta silti kurssi romahti. 6.3.2009 kurssilla Nordean p/e-luku oli 3. *"
" Sammon kurssi romahti vuoden 2009 maaliskuun 6. päivänä 9 euroon. Osinkoa oli tulossa samana keväänä 80 senttiä per osake, eli osinkotuotto oli 9 %. Osinkoa leikattiin edelliskevään 1,20 eurosta siis kolmasosalla. Leikkaus oli kuitenkin vain varotoimenpide, sillä finanssikriisi ei hetkauttanut Sampoa juuri mitenkään. Osingonmaksukyky olisi hyvin riittänyt yli euron osakekohtaiseen osinkoon ja siten reilusti kaksinumeroiseen osinkotuottoon jo samana keväänä."
Aloin profiloida noita karvakorvia sijoittajina - kumpikohan on lähtenyt tähän vuoteen 100 prosentin osakepainolla ja kumpi 100 prosentin käteispainolla.