Inderesin kahvihuone (Osa 4)

Kyllä, juuri näin! Viittasiin tuolla toki koronamonttuun, enkä tämän vuoden melko lievähköön laskuun. Toisaalta eipä koronamonttukaan “totaalinen romahdus”, ollut jos verrataan it-kuplaan tai finanssikriisiin… Pahoittelen viestieni epäselkeyttä, olisin voinut muotoilla tekstin paremmin! :sweat_smile:

2 tykkäystä

Aa, my bad. Liitin aikajänteen tuohon viittaamaasi 7/21 jälkeiseen aikaan. Kyllähän se korona aika rytinää oli, omassa mittakaavassaan varsinkin. Mutta joo, itsekin hyppäsin indeksisijoittamiseen 1/2020 ja osakepoimintaan 7/2020, niin aikamoinen oppikoulu tullut tässä koettua. En pidä huonona asiana :grin:

5 tykkäystä

Itse kuuntelin Sinuhen äänikirjana Lars Svedbergin äänellä, kun taas tuossa kuunnelmassa pääroolia esittävä Veikko Honkanen edustaa minulle Mikael Karvajalan äänikirjan ääntä. Haluaisin ilman muuta seuraavan kuuntelukerran nautiskella tuon kuunnelman muodossa, mutta miten tulen pärjäämään ilman Larsin ääniroolia… :sweat_smile: Huikean karismaattisia ääniä molemmat!

Olisikohan oman pään sisäinen lukijaääni vielä parempi? :thinking: Ei taida olla koskaan aikaa noin paksujen kirjojen lukemiseen lukemalla.

5 tykkäystä

Pitääkö talouden kasvaa? Miten perustella talouskasvun tarve asiasta kiinnostuneelle, mutta vasemmistolaisesti ajattelevalle ihmiselle? Tyyppi siis ajattelee, että ihmiset olisivat onnellisempia jos yhteiskunnassa ei tavoiteltaisi jatkuvaa talouskavua.

Miten perustelisitte asian? Tai sen, että miksi nykyinen talousjärjestelmä edellyttää kasvua?

1 tykkäys

Valitettavasti emme voi perustella talouskasvun merkitystä ihmisille, joka on sitä mieltä että jatkuvasti suurempi osuus taloudesta pitää haltuunottaa muille jaettavaksi ja samaan aikaan talouden ei tulisi kasvaa.

Se että henkilö on päässyt muodostamaan tuollaisen näkemyksen johtuu siitä, että hänen ymmärryksensä maailmasta, taloudesta, ihmisistä ja luonnosta on muodostunut yksipuolisen propagandan esittämien väärinkäsitysten varaan. Ongelmaa pitäisi lähteä purkamaan paljon syvemmältä, sillä käytette yhteisiä sanoja, mutta eri merkityksin. Hänelle talous ei tarkoita samaa kuin sinulle.

EDIT: talous tarkoittaa joillekin maapallon varoja kuluttavaa ja/tai tuhoavaa toimintaa. He kokevat että talouden kasvaminen merkitsee maapallon varojen kulutuksen/tuhoamisen lisääntymistä. Siinähän keskustelet näiden kanssa taloudesta.

6 tykkäystä

Tähän pitää ottaa sen verran kantaa, että eihän ensimmäistä eroa voi kuvailla isoksi ja toista suunnilleen samalle tasolle, koska jälkimmäisessä prosentuaalinen ero on isompi.

2 tykkäystä

Tuntuu vieläkin siltä, että jokainen ansaitsemani euro on ollut kovan työn ja tuskan takana. Kovasti toivoisin saavani tämän viruksen tartunnan.

image

5 tykkäystä

Vasemmistoon taipuvaisena ihmisenä olen ajatellut asian niin että talouskasvu on hyvä asia sen vuoksi, että se kasvattaa (verotuksen kautta) jaettavissa olevaa pottia. Toki riippuu paljon myös siitä kuinka talouskasvu saavutetaan. Teknologian kehittymisen ja tehokkaampien toimintatapojen kautta saavutettu talouskasvu on hyväksi, sillä se tarkoittaa sitä että rajallisia luonnonvaroja ja aikaa käytetään tehokkaammin. Luonnonvarojen ja työntekijöidenkin hyödyntäminen on tiettyyn pisteeseen asti ok ja joitain rajoja joita ei soisi ylitettävän talouskasvun nimissä; lapsityövoima, orjatyövoima, riistokorvaukset, luonnon ja eläimistön raiskaus jne.

Harvassa on kai ne jotka kritisoivat suoraan talouskasvua. Vasemmistolainen kritiikki pitkälti suuntautuu siihen että länsimainen elämäntapa on kestämätön, talouskasvun saavuttamisen keinoihin ja siihen kuinka hyvä keskittyy länsimaihin (ja länsimaissa). Vaikea kuvitella ketään vasemmistolaista kritisoimassa sitä että useampien tuotteiden ja palveluiden tuottaminen, ihmisten työllistyminen tai teknologisen kehityksen kautta saavutettu talouskasvu olisi jotenkin huono asia.

Toki minä jätän mielelläni taloudesta puhumisen itseäni fiksummille tovereille.

11 tykkäystä

Talouskasvua on hankala pitää huonona asiana. Lähinnä siinä on se, että monesti kasvua mitataan excelillä ja ne arvot, jotka eivät tuota suoraan rahallisesti mitattavaa hyötyä tuppaavat jäämään jalkoihin. Tottakai nekin oikeasti luovat arvoa, mutta se on hankala osoittaa laskelmissa. ESG yrittää omalla tavallaan ratkaista tätä asiaa, mutta hieman keinotekoisesti.

3 tykkäystä

En ole ihan varma pysyinkö ajatuksessa perässä, mutta siis plug-ineissähän SAKAn varasto on noin 20% suurempi vaikka Kamuxin kokonaisvarasto (Suomessa) on kappalemäärältään 20-25% suurempi. SAKAlla on siis selvä suhteellinen ylipaino näissä kun vertaa koko varastoihin.

Sähkäreissä suhteet menee puolestaan loogisesti päin, eli Kamuxilla on noin 30% enemmän sähkäreitä kuin SAKAlla.

Eli kuten varmasti jo hoksasit, niin ensimmäinen ero on tosiaan prosentuaalisestikin laskettuna moninkertainen jälkimmäiseen verrattuna, nimenomaan kun suhteellisesti katsotaan yhtiöiden varastojen kokoja ja pluginien/sähkäreiden lukumäärää. Seison siis sanallisen muotoiluni takana :smiling_face:

Ehkä ensinäkin kannattaa ymmärtää se, että talouskasvua mitataan yleensä bruttokansantuotteen kasvulla. Sinänsä ihan kurantti mittari, mutta se ei kata kaikkea. Se on kotimaisen tuotannon mitta. Se ei ole kovinkaan hyvä vertailemaan eri maita. Esimerkkinä Yhdysvallat vs. Suomi vs. Singapore vs. Saudi-Arabia. Kaikki aivan erilaisia talouksia, vaikkakin BKT per asukas -mittarilla liikkuvat samoissa lukemissa.

Suurin kritiikki talouskasvulle kohdistuu yleensä siihen, että se olisi jotakin ryöstökapitalismia. Ehkä se on sitä ollutkin joskus, mutta nyt kun katsoo nykyistä kehitystä, niin koko ajan mennään parempaan suuntaan.

Oleellisempaa on tajuta miksi talous kehittyy. Suurimpina tekijöinä ovat teknologinen kehitys ja tuottavuuskasvu varsinkin kehittyneissä talouksissa. Nämä ovat mahdollistaneet sen, että ihminen on (tiettävästi) ensimmäinen laji, joka kävi avaruudessa. Nämä mahdollistavat sen, että Venäläinen energia muutetaan puhtaaksi. Nämä mahdollistavat sen, että ihmisen elinajanodotus on korkeampi kuin koskaan.

Ne ovat myös mahdollistaneet sen, että myös vasemmistolaisilla ihmisillä on iPhonet käsissään ja vapaa-aikaa enemmän kuin koskaan.

Talouskasvua itsessään ei tavoitella - se on seuraus. Seuraus siitä, että ihminen lajina haluaa ottaa aina seuraavan askeleen eteenpäin.

8 tykkäystä

Mikäli s&p 500 sulkee näille tasoille, niin s&p 500 on virallisesti karhumarkkinassa.

17 tykkäystä

Näin ne kuplat posahtelevat. Ärsyttää kyllä kun ei tullut peesattua Keskiväliä Nasdaq shortin kanssa. Ehdin jo noita Nordnetin tuotteita hetken miettiä, mutta unohtui koko homma :grinning:

1 tykkäys

Täällä on ollut mukavaa keskustelua kirjallisuudesta. Kirjat, musiikki ja elokuvat ovat aina hyviä keskustelun aiheita.

Ensiksi täytyy kompata @Kaptah5:n kirjoitusta Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiasta.

Linnan teos on todellakin mahtava kuvaus yhden kylän elämästä yhteiskunnallisten muutosten pyörteissä. Hieno versio on myös tämä Veikko Sinisalon tulkinta. Täällä Pohjantähden alla — valitut palat | Elävä arkisto | yle.fi

-Marko Tapion Arktinen hysteria. Taitava kuvaus yhden perheen sosiaalisesta noususta.
-John Steinbeckin Vihan hedelmät. Kertoo koskettavasti 1930-luvun lama-ajasta.
-Paul Austerin New York -trilogia. Tarjoaa aina hienon lukuelämyksen.
-Arundhati Royn Joutavuuksien jumala. Tarkkanäköinen kuvaus intialaisen perheen elämästä Keralassa.

Sinuhesta pitävät ehkä tykkäisivät myös Johan Huizingan kulttuurihistorian klassikosta Keskiajan syksy. Kiinnostava kuvaus Burgundin alueen ihmisten elämästä keskiajalla. Löytyy myös äänikirjana Areenasta: https://areena.yle.fi/audio/1-3529001

Elämäkerrat myös tosi kiinnostavia. Yksi hyvä on Jesse Livermoren muistelmat (Reminiscences of Stock Operator). Lähes 100 vuotta vanha teos näyttää edelleen kiinnostavan suuresti, youtubessakin äänikirja on kerännyt alle vuodessa yli satatuhatta avauskertaa.

17 tykkäystä

Annan panokseni klassikkokirjallisuuskeskusteluun, sillä vaikka monta kertaa mainitut Waltarin Sinuhe ja Mikael Karvajalka ovat omastakin mielestäni kovia kandidaatteja jopa Suomen kaikkien aikojen parhaimmaksi kirjaksi niin kukaan ei ole vielä maininnut erästä kovaa kandidaattia tuohon kisaan:

Volter Kilven Alatalon Salissa.
Tämä kirjahan tunnetaan ehkä sellaisena kirjallisuuspiirien brassailukirjana koska se on todella pitkä (n 900 sivua) ja kirjan tapahtumat sijoittuvat vain yhteen ”palaveriin” ja usein mainitaan kuinka monta sivua kirjassa käytetään pelkästään siihen että eräs hahmo valitsee piippua (70). Nämä ovat vähän harhaanjohtavia kuvauksia kirjasta, koska siinä kerrotaan pitkiä pätkiä menneistä tapahtumista ja seikkailuista.

Kirja on aivan mielettömän hieno kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja se on ainakin omasta mielestäni todella viihdyttävä ja hauskakin joten suosittelen heittämään omat ennakkoluulot sivuun ja tarttumaan tähän klassikkoon. Kirjahan sopii myös sijoitusfoorumin teemaan, koska se kertoo siitä miten yksi merimies yrittää kerätä rahoitusta muilta uutta laivaa varten myymällä siitä osuuksia eli osakeantiahan siellä puuhataan :smile:

Ja jos ei jaksa lukea pitkää kirjaa niin tämä Ylen tekemä äänikirja on todella laadukas, ehkä parhaiten luettuja äänikirjoja mihin olen törmännyt: Volter Kilpi: Alastalon salissa | Yle Areena – podcastit

EDIT: ai niin, ei kannata antaa tuon kirjan ensimmäisen luvun ”kirkkomaa” hämätä. Se on varsinaisesta kirjasta täysin irrallinen ja luonteensa vuoksi omiaan torppaamaan alkavan lukijan. Sen yli voi vaikka hypätä sillä varsinainen kirja alkaa vasta 2. luvusta

29 tykkäystä

Komppaan Seppoa. Alastalon salissa menee kahvihuoneen kirjallisuuskaanoniin ehdottomasti!

10 tykkäystä

Heitän oman panokseni klassikkojoukkoon: Kalevala. Tähän ei helposti lähde tarttumaan, mutta sitten kun teoksen päättää selättää, tulee kokeneeksi ison sykähdyttävän elämyksen viimeistäänkin 50. runon (ns. Marjatta-jakso) kohdalla. Tämän loppurunon synnyttämää tuntemusta ei voi selittää. Se pitää elää. Et pety! :white_check_mark:

11 tykkäystä

Loistavaa kirjallisuuskeskustelua ja upeaa nähdä näin paljon hyvän kaunokirjallisuuden ystäviä! Helppo kompata monia jo mainittuja.

Sota ja rauha on hieno teos. Taistelukuvauksissa Tolstoi osuvasti esittää kuinka kenraalien hienot suunnitelmat menettävät nopeasti merkityksensä taistelussa ja miten lopulta ratkaisevaa on yksilöiden moraali ja kyky tehdä päätöksiä myös itsenäisesti (jotenkin näin muistaakseni). Putinilta tainut jäädä Tolstoit lukematta…

Tyypillisen kaunokirjallisuuden ohessa myös laadukas tieteiskirjallisuus on mielestäni loistavaa luettavaa, avartaa ja haastaa ajattelemaan ”miten voisi olla”. Esimerkiksi Iain M Banksin Culture-sarja on aivan loistavaa tavaraa.

Toinen jota ei ole nostettu täällä vielä esiin on ”dokumentaarinen” Business-kirjallisuutta, tyyliin Smartest Guys in the Room (kertoo Enronin noususta ja tuhosta) ja Barbarians at the Gates (”keksifirman” iso buyout-diili johon liittyi kaikenlaista säätöä). Näitä ei ole tullut liikaa vastaan ja mielelläni lukisin lisääkin tällaisia ”kurkistuksia kulisseihin” - mahtaisiko kellään olla jotain hyviä suosituksia?

8 tykkäystä

Nyt tarkkana. Kuten tammikuussa 2020, kannattaa sijoittajan seurata viikonloppuna tiiviisti millaiset ominaisuudet apinarokolla on. Rokotteet on ilmeisesti onneksi olemassa, mutta niiden laajasta saatavuudesta ei ole tietoa.

Jos virus leviää ilmateitse pisaroina tms (vahvistamaton), niin saadaan taas kenties hetkeksi “koronaosakkeista” uusia “apinaosakkeita”.

Uskoisin että tauti ei kuitenkaan ole vakava. Se on ehkä ennestään meille tutumpi. Mahdolliset vaikutukset voisi osua esim majoitus- ja palvelusektoriin jos palattaisiin huonossa skenaariossa hetkeksi etätöihin jne. Tämänkin vaikutus olisi pienempi nyt koronan jälkeen. Lisäksi massarokotukset länsimaissa on jo tuttua ja nopeasti järjestettävissä.

Vielä ei tsrvitse huolestua

25 tykkäystä

Nytkun täällä näistä kirjasuosituksista on ollut puhetta niin heitän mukaan oman suosikkini, jota ei ole tietääkseni kukaan maininnut eli John Ronald Reuel Tolkien ja hänen koko tuotantonsa. Fiktiivisessä mielessä sopivasti poltitiikkaa, valtasuhteita, sotaa, ihmissuhteita, uskontoa… ja jopa ruoanlaittoa (intohimoisena kokkailijana perunat ja jänikset tulleet tutuksi raaka-aineena tämän kautta :wink: ). Se millä tavoin Tolkienin teoksissa nivoutuu yhteen kulttuurihistoria sekä kaikki se mitä me ollaan länsimaissa käyty läpi sitä ennen kun nämä teokset on tehty, on aivan käsittämättömän hienosti kerrottu fiktiona joka peilaa meidän omaa historiaa ja ihmisyyttä yleisesti (EDIT: oli pakko vielä mainita) sekä ristiriitoja eri kulttuureiden väleillä.

7 tykkäystä