Nyt POHJA saunoo
Se kylpee, se laulaa ja huutaa
Kannusta samppanjaa
Meidän poika on tullut kotiin
Nyt PÅHJA saunoo
Se valvoo se riekkuu ja rällää
Katseella mällää
Meidän poika on tullut kotiin 
4 tykkäystä
Tämän päivän pörssikehityksestä jää taas vaihteeksi fiilis…
16 tykkäystä
Näitä kuolleen kissan pomppuja on nähty jo jotakuinkin 6-8 joten oliko sillä elämiä jäljellä minkä verran?.. (sitäpaitsi toi katti tossa videolla selvisi hengissä.)
Hyvä kysymys! Tässä muutama ajatus, mutta meitsi on ihan täys amatöörituusaaja, joten tönkkösuolan kanssa. Toimii mielestäni parhaiten tasaisen tappaviin kassakoneisiin (niin kuin toki tasaista tulosta tekeviin tulospohjaiset kertoimet), ja nämähän toki muutenkin tuppaavat olemaan sijoituskohteita jollaisia haluaisi omistaa! Vaikkapa Evolution, tällaisia kalvoja saisi jokainen yhtiö tehdä:
Käyttöpääoman muutoksissa voi tosiaan olla toimialasta ja yhtiöstä riippuen paljonkin kausiluonteisuutta. Nythän on ollut pari vuotta kun näissä on ollut normaaliakin enemmän heiluntaa, 2020 kun yhtiöt suojelivat hetken kassojaan, esim. Kamux painoi jarrua ja rahaa tulvahti kerralla hurjasti normaalia enemmän kassaan kun varaston tasot laskivat. Tai toisaalta vaikkapa 2021 ja nyt alkuvuosi kun yhtiöt ovat kilpaa täytelleet varastoitaan. Paha nuihin on lätkäistä mitään kerrointa tuollaisenaan. Koitan arvioida onko tilanne miten “normaali”, ja mikä voisi olla normaali taso.
Samoin investointitarpeissa on valtavia eroja: toisten täytyy jatkuvasti tehdä isoja ylläpitoinvestointeja edes pysyäkseen juoksussa mukana, kun taas toisilla tämä osasto on kevyempää. Ovatko yhtiön investoinnit vapaaehtoisia kasvuinvestointeja (jos luotan näihin, ok että painavat vapaata kassavirtaa) vai nuita pakko-tehdä-jatkuvasti -investointeja (onkohan tämä yhtiö kassavirtaprofiililtaan sellainen, jota haluan omistaa?)
Ylipäätään koitan arvioida millä konversiolla yhtiö tyypillisesti kääntää kassavirtaa suhteessa tulokseensa, jotkut yhtiöthän antavat tämän tunnusluvun suoraan. Aika erilailla sitä suhtautuu tulospohjaisiin kertoimiin kun hoksaa, että ei siitä EPSistä paljoa kassa kilise verrattuna siihen, että yhtiö kylpee jatkuvassa korkeassa kassavirrassa.
Makuasia, mutta tykkään kääntää EV/FCF toisinpäin saadakseni vapaan kassavirtatuoton. Esim. S&P 500 mediaani FCF yield oli 2021 lopussa 3,6%. Siinä yksi mittatikku, mitä vasten lähteä omaa salkkua/sijoituksia arvioimaan. Saatko halvemmalla, tai kompensoiko yhtiön laatu ja kasvunäkymät markkinaa matalamman yieldin?
Tässähän ollaan jo aika pitkällä niiden elementtien pohdinnassa, mitä DCF-mallin rakentamiseen tarvitsee, mutta minä olen ainakin todella laiska mallintamaan mitään tarkkaa. Mieluiten haluan, että sijoitus näyttää päivänselvältä varovaisilla, yksinkertaisilla arvioillakin. Niin ja muistakaa oikaista vuokrat sinne operatiivisen kassavirtaan mukaan näitä laskiessa. Perhanan IFRS 16.
28 tykkäystä
Mistä tuo tieto on? Finanssiyhtiöiden vapaa kassavirta on heiluva jos siihen lasketaan kaikenmaailman myyntejä yms. Niissä voi katsoa ihan sitä tulosta. 
Vapaa kassavirta soveltuu enemmän muille firmoille joilla on capex eli investointeja. Finafirmat ei kauheasti investoi kun rahalla tehdään rahaa.
6 tykkäystä
Vaikea sanoa. Helpompi nähdä jälkikäteen. Negareita kuitenkin alkanut tippumaan päivittäin.
Price is what you pay. Turska is what you get.
38 tykkäystä
Perjantai-illan huumoripläjäys 
… Mutta hyvältä näyttää tällä hetkellä indeksit 
2 tykkäystä
Ihan eka linkki googlella, jonka takia varoitin mahdollisesta virheellisyydestä 
:
https://www.macrotrends.net/stocks/charts/SAXPY/sampo/free-cash-flow
1 tykkäys
-On netissä ilmaiseksi nähtävissä, kuten myös esim. Nomad Investin tiedot.
-Lepikkö pyörittää joidenkin ulkopuolisten sijoittajien miljoonapottia firmassaan, josta saa itse provikan olikohan hataran muistikuvan mukaan 20% tekemistään voitoista tai jotain sitä luokkaa. Eli idea oli, että hänen omilla rajallisilla pääomilla tekemän aikaisemman menestyksellisen tuottohistorian skaalaaminen isoksi käyttämällä ulkopuolista sijoittajapääomaa.
-Jossakin oli hyvä tutkimus pokerin voitollisuudesta nyt viime vuosina. Lopputulos oli se että ammattilaisistakin 99% tehnyt tappiota ja siksi homma melko lailla kuihtunut. Pokeri kun on ‘miinussummapeli’, niin koko homma edellyttää sitä että pöydässä on vähintään yksi “paisti”. Jos ei ole, käytännössä kaikki häviävät. Livessä erot isommat kuin netissä jossa softat käytännössä pyörittää peliä ideaalisilla algoritmeilla keskenään = kaikki häviää vähän ja ajankäytöllisesti varsinkaan ei ole ideaa. Pöydässä pieni mahdollisuus voittoihin, siinäkin vain silloin jos joku nousuhumalainen amatööri sattuu istumaan pöytään, mutta tilanne on merkittävästi huonompi kuin 10-20v sitten. Jenkkien poistuminen nettipeleistä poisti rahastettavat pelaajat pitkälti pois pöydistä ja muutoinkin heikot pelaajat poistuneet, lopputulos että puoli-ammattilaiset ja ammattilaiset taistelee keskenään eikä kukaan voita.
1 tykkäys
Tämäpä se, minäkin ostin eilen SIGA:a, eikä kantti kestänyt pitää tänään pidempää kuin +20% tuotoille, ja nyt huitelee jo melkein +50%. Vaikea pitää pää kylmänä, kun alas voidaan tulla kymmeniäkin prosentteja ihan viidessä minuutissa
Paikkoja kyllä tuntuu markkina tarjoavan…
Tutulta näyttää, tässä oma OST, mikä aloitettu loppuvuodesta! 
Näin neljännen vuosipäivän kunniaksi mukava hehkuttaa omia tappioita. 
En ole ostanut mitään alkuvuoden jälkeen, että kohta tarkoitus aloittaa taas ostot. Ehkä sitä saisi keskihintoja hieman alas… Onneksi on pieni salkku.
10 tykkäystä
Mahdollisuus ennustaa yrityksen tulos 20 kvarttaalia +/- 5% tarkkuudella ilman että matkalla tulee yllätyksiä 1/50mrd. Lähde Dreman.
20 kvarttaalia ei ole sen pidempi aika kuin 5 vuotta. Aina on hyvä harjoitus pohtia, miltä maailma ja osakkeiden näkymät näytti viisi vuotta sitten ja miten hyvin nuo ennustukset ovat toteutuneet. Olisitko ennustanut oikein?
Siitäpä tekemään Exceleitä ja DCF-malleja. 
9 tykkäystä
Itse käytän nykyisin stoplosseja vain kahdessa paikassa ja niissä ne toimivat hyvin: 1) Joskus tiukasti oston jälkeen siltä varalta, etten haluaisikaan lähteä mukaan heti alaspäin kääntyvään kurssiin. 2) Myynnin yhteydessä ylöspäin liukuvana, kun olen päättänyt luopua omistuksesta, mutta haluan niistää viimeisetkin pennit irti kurssista (eikä ole kiire saada rahoja käyttöön heti).
2 tykkäystä
Niin minuakin. Mistä sitten on hyötyä? Ei ainakaan jonkin asian hyödyllisyyden arvioimisesta, tai sen miettimisestä miten hyödyllistä se arvioiminen on.
Tämäkin viesti täysin hyödytön.
4 tykkäystä
Meillä alkoi töissä juuri sopimus työsuhdepolkupyöristä ulkoistetusti. Uhka vai mahdollisuus? Käytännössä 12-48kk liising-sopimuksia. Pyörän saa hankkia käytännössä mistä vain, jopa eu:n sisältä verkkokaupasta…
1 tykkäys
Voisi sanoa, että Kiina ja eräs toinen naapurimaa elävät ihan toisessa informaatiotodellisuudessa. Varmaan käytäntönä on että mitä absurdimpi väite, sen parempi. 
2 tykkäystä
Jos palkka on 3140 €/kk (keskipalkka) ja ottaa täyden 1200 € polkupyöräedun, vero pienenee 400 €/vuosi. Isompipalkkaisella enemmän ja pienempipalkkaisella vähemmän. Mutta se ei kannata, jos hankkii pyörän vain varastoon ja saa siitä vain vastuun. Suoraan ostamalla voi pyörän saada edullisemmin. Monitahoinen asia, jota mainostetaan kovin yhdestä suunnasta katsottuna. Jos hankkisi kalliin pyörän joka tapauksessa, etu kannattaa ottaa tai jos se innostaa liikkumaan, niin kannattaa vielä paremmin.
4 tykkäystä
Pakko huomauttaa tässä, että Harvia osti omia osakkeita kannustinjärjestelmää varten, joka on agendaltaan ihan erilainen toimenpide mitä se, että yhtiö ostaa omia osakkeita ja mitätöi ne.
Toki molemmissa on hyödyllistä ostaa halvalla alle “oikean arvon”, mutta kannustinjärjestelmää varten ostaminen on hyvin yleistä eikä siihen liity nähdäkseni isoa näkemyksen ottoa yhtiön hinnasta.
9 tykkäystä
Tässä saa itse kilpailuttaa hinnan, ostaa vaikka talvea vasten tarjouksesta, mutta toki kk-maksuun leivotaan rahoitus ym-kulut sisään…