Inderesin kahvihuone (Osa 4)

Jos palkka on 3140 €/kk (keskipalkka) ja ottaa täyden 1200 € polkupyöräedun, vero pienenee 400 €/vuosi. Isompipalkkaisella enemmän ja pienempipalkkaisella vähemmän. Mutta se ei kannata, jos hankkii pyörän vain varastoon ja saa siitä vain vastuun. Suoraan ostamalla voi pyörän saada edullisemmin. Monitahoinen asia, jota mainostetaan kovin yhdestä suunnasta katsottuna. Jos hankkisi kalliin pyörän joka tapauksessa, etu kannattaa ottaa tai jos se innostaa liikkumaan, niin kannattaa vielä paremmin.

4 tykkäystä

Pakko huomauttaa tässä, että Harvia osti omia osakkeita kannustinjärjestelmää varten, joka on agendaltaan ihan erilainen toimenpide mitä se, että yhtiö ostaa omia osakkeita ja mitätöi ne.

Toki molemmissa on hyödyllistä ostaa halvalla alle “oikean arvon”, mutta kannustinjärjestelmää varten ostaminen on hyvin yleistä eikä siihen liity nähdäkseni isoa näkemyksen ottoa yhtiön hinnasta.

9 tykkäystä

Tässä saa itse kilpailuttaa hinnan, ostaa vaikka talvea vasten tarjouksesta, mutta toki kk-maksuun leivotaan rahoitus ym-kulut sisään…

Tuohon on syytä suhtautua vakavasti, yrittäjänä, leijona emona, tiedän tunteen. Perheeltäni sisäistänyt opin että periksi ei anneta menttaliteetillä puskettu tämä matka, sairas lomaa en ole koskaan suostunut pitämään paitsi silloin kun lyö kuumeet päälle ja kroppa ottaa omansa. Taitaa olla jo krooninen väsymys päällä. Mutta nyt jo vähentänyt työ tunteja niin että vain 5 työpäivä ja viikonlopun lepo. Välillä luhyempikin työpäivä väliin, tavoiteena vielä 5 vuotta ja zoronoo jos luoja suo. Siinähän se vitsi piileekin että itse luulee ettei ole stressiä vaikka todellisuudessa onkin. Siinä vaiheessa kun aivosumun lisäksi tulee unettomat yöt,on vastassa satavarmasti masennus ja verei ja sydän sairaudet nostaa myös päätään ym. Eli työt ei tekemällä lopu, lainat maksetaan kun keritään, hautajaisissasi ei ei itke pomot eikä asiakkaat, vaan perheesi ja ystäväsi, ota siis aikaa myös heille. Toivottavasti saat kesälomasta helpotusta. Uupumuksesta johtuvasta väsymyksestä eroon pääsemiseen menee pidempään ja uusien kevyempien ja armollisempien tapojen opettelu vie myös aikaa. Hieno homma on se että tiedostat tilanteen. Liikunta myös hyväksi eikä senkään tarvitse olla suorittavaa. Suosittelen työterveytdessä käyntiä ja kuviokelluntaa, kyllä ne kierrokset siitä laskee. Määrittele myös työ aika ja vapaan ero tarkemmin. Ihanaa kesää ja tsemppiä sinne🌸

24 tykkäystä

https://twitter.com/WallStreetSilv/status/1529862472743755777?s=20&t=Pl_QMZB6ZuXqbRZoV4YqQA

19 tykkäystä

Uhhh et sitten vaikeampaa kysymystä keksinyt? :sweat_smile:

Jos lähdetään johtamaan tähän vastaus aivan peruskalliosta asti vapaana ajatuksen virtana muutaman perjantaioluen voimin. Tekstillä ei ole laatutakuuta tai palautusoikeutta! :beers:

Taustoitusta

Me rationaaliset sijoittajat haluamme tienata sijoituksillamme rahaa ja mieluiten mahdollisimman paljon. Miten sitä rahaa tehdään? Lähinnä joko osakkeen kurssin muuttuessa tai kun osakkeen takana oleva yritys tekee liiketoiminnallaan rahaa, jonka se ennen pitkää jakaa omistajilleen tavalla tai toisella.

Tässä muodostuu heti suuri skisma kollektiivisen sijoittajayhteisön välille riippuen keskittyykö enemmän kurssimuutoksiin (mm. treiderit, momentum- ja tarinasijoittajat) vai yhtiön bisnekseen ja omaisuuteen (mm. arvo-, kasvu- ja laatusijoittajat). Sijoitustyylistä riippumatta jokaisella sijoittajalla on käytännössä vain kaksi isoa päätöstä tehtävänään sijoituksen aikana, jotka määrittävät sijoituksen lopullisen tuoton. Milloin ostaa ja milloin myy.

Joku voisi tietysti sanoa että paljonko sijoittaa on sijoituspäätös, mutta minusta se on pikemminkin portfolion hallinnollista työtä eikä half-Kelly strategian noudattaminen vaadi kummoistakaan ajatustyötä joten ei rönsyillä sinne :cowboy_hat_face:

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että sijoittajan on määritettävä osakkeelle jokin myyntihinta, joka on yleensä korkeampi kuin sijoittajan määrittämä käypä arvo (fair value), sekä ostohinta kun osakkeen ja käyvän arvon välinen ero kasvaa tarpeeksi suureksi tai eron odotetaan pienentyvän tarpeeksi nopeasti. Minun uskomuksen on että jos sijoittaja ei kykene määrittämään riittävällä tarkkuudella millä hinnalla hän on valmis ostamaan ja millä hinnalla myymään, niin hän ei ole rationaalinen tuottohakuinen sijoittaja vaan päätöksissä on väkisinkin vahvasti mukana eläinhenget, tunteet ja intuitio. Tämä keskimäärin johtanee pidemmän päälle huonompilaatuisiin sijoituspäätöksiin ja sitä kautta heikkeneviin tuottoihin.

P/E -luku -työkaluna

Käyvän arvon määrittämiseen tarvitaan siis työkaluja, jotta voidaan tehdä fiksuja osto- ja myyntipäätöksiä. Onneksi näitä löytyy vaikka millä mitalla! On TA, DCF, SOTP, DDM, GGM jne. Nyt päästään vihdoinkin P/E -lukuun! Tunnuslukuihin perustuvat arvostuskertoimet eli multippelit ovat hyvin laajalle levinnyt työkalu, josta voi sijoitustyylistäsi ja tavoitteistasi riippuen täysin käyttökelpoinen mittari käyvän arvon määrittämisen tueksi. Koska @Verneri_Pulkkinen otti minun provosoijan roolini vaatimalla P/E-luvun käytön kieltämistä lailla, niin minä joudunkin tässä toimimaan Vernerin roolissa järjen äänenä ja puolustamaan sitä hieman.

P/E -luku on laajan levinneisyytensä takia meille Bloombergittomille yksityissijoittajille hyvin aikatehokas tapa saada nopeasti konteksti minkä tahansa yrityksen hinnan ja tuloksen suhteesta, joita voi sitten suhteuttaa ammattilaisten ennusteisiin. Jos käytettävissä olevat aikaresurssit, aivokapasiteetti ja taitotaso olisi rajaton niin mehän olisimme kaikki varmaan faktorisijoittajia, mutta valitettavasti elämme rajallisten resurssien maailmassa :smiley:

Erityisesti seurattaessa suuren sijoittajajoukon suosiossa olevien vakaiden osinkomörnijäosakkeiden kehitystä pidemmän ajan yli voi varsin kohtuullisella aikapanostuksella ja katsomalla P/E -lukua nähdä nopeallakin vilkauksella onko yhtiön osake kallis vai halpa.

Myös vertaillessa laajaa joukkoa saman sektorin tarpeeksi identtisiä yhtiöitä voidaan hyvin nopeasti P/E-luvun avulla määritellä mikä on sektorin arvostustaso ja kuinka paljon yhtiöllä on nousu- tai laskuvaraa suhteessa sektoriin. Tästä näkee tietysti myös samalla onko koko sektori kuumaa tavaraa vai mörnijöiden hautausmaa.

Koska eri taustan omaavia sijoittajia sekä sijoitustyylejä ja -tapoja on käsittämättömän paljon, voidaa käyttötarkoituksia keksiä lukematon määrä. Toki jokaista työkalua voi tietysti käyttää väärin ja P/E -luvun raiskausta näkee kyllä hyvin paljon sijoittajien keskuudessa.

Miksi P/E -luku on kaikkialla?

Kuvittele nuori Warren Buffett istumassa kirjastossa kynä kädessänsä ja pöydällä edessänsä hänellä on ruutupaperia, päivän lehti ja kasa tilinpäätöksiä. Hän katsoo päivän lehdestä edellisen päivän päätöskurssin osakkeelle ja kirjoittaa sen ruutupaperille. Sen jälkeen hän avaa yhtiön tilinpäätöksen ja katsoo paljonko yhtiöllä on osakkeita ja kertoo kurssin osakkeiden määrällä, jonka tuloksena hänellä on yrityksen markkina-arvo. Tämän alle hän merkitsee yhtiön tuloksen ja kirja-arvon, saaden yhtiön P/E ja P/B -luvut. Hän toistaa tämän prosessin tunnista tuntiin, päivästä toiseen, kunnes löytyy se oikea helmi, P/E 2 ja P/B 0,1! Warren ryntää pankkiin, pyytää kassaneitiä välittämään kirjoittamansa ostotoimeksianto meklarille ja kohta Buffettin poika on taas hivenen rikkaampi.

Tämä voi meistä kuulostaa hieman huvittavalta, mutta mekaaninen P/E ja P/B -lukujen seulonta oli aikansa huippusijoitusteknologiaa, jota ovat käyttäneet useat sijoittajasukupolvet jopa 2000-luvulla.
Tässä vanhassa maailmassa tiedonsaanti oli hyvin rajoittunutta ja ymmärrys sijoitusteoriasta hyvin rajallista, jonka vuoksi markkinoilla on nykyistä enemmän tehottomuutta ja siten myös enemmän syklejä. Koska yritykset tekivät teollisessa yhteiskunnassa tuottonsa omaisuuserillä jotka myös aidosti omasivat jälleenmyyntiarvoa, oli sijoittajan varmasti järkevää kiinnittää paljon huomiota kirja-arvoon ja myös omaisuuserien arvonmuutoksen huomioivaan tuloslaskelmaan.

Toimiva, helposti tavanomaisen sijoittajan ymmärrettävä ja hyödyllinen mittari tietysti levisi kuin kulovalkea sijoittajien keskuudessa. On hyvin yleinen ilmiö että kun alalle tulee standardi, niin sen korvaaminen uudella on hyvin tuskallinen prosessi ja jopa mahdotonta vaikka muutos olisikin kaikkien mielestä järkevää. Milloin olet elämäsi aikana käyttänyt tietokoneen näppäimistön 4 -näppäimessä sijaitsevaa ninja shurikenia ¤ ? Keksin heti ainakin kymmenen muuta symbolia, joilla sen voisi saman tien korvata :cowboy_hat_face:

Myös tästä syystä Inderesin on käytännössä mahdoton luopua täysin turhista asioista analyysissä, kuten tavoitehinnat ja suositukset ja esimerkiksi luopua noiden P/E ja P/B -lukujen käytöstä. Ne ovat alan pakollisia standardeja, joita suuret sijoittajamassat haluavat ja jopa vaativat, vaikka vähemmistö olisi eri mieltä.

Mitä vikaa P/E -luvussa?

P/E -lukuhan on sinänsä varsin kummallinen tapa esittää hinnan ja tuloksen suhde. P/E 10 tai P/E 20 eivät varsinaisesti sano tavanomaiselle sijoittajalle mitään, joten eikö olisi keskustelun kannalta selkeämpää kääntää luvut ja ilmoittaa esimerkiksi E/P 10%? ja E/P 5% -tulostuotto? Kyllä olisi, mutta prosentteja on vaikeampi laskea kynällä ja paperilla, ne vievät enemmän tilaa paperilta ja aito herrasmies ei muutenkaan koskaan puhu prosenteista vaan korkopisteistä (basis points) :sunglasses:

Jos palataan tähän päivään niin sijoitusteknologiahan on tosiaan ottanut aimo harppauksia eteenpäin. Siinä missä P/E ja P/B -luvut olivat ennen eräänlaisia sijoittajien Sveitsin armeijan linkkuveitsiä, niin nykyään ne ovat ehkä korkeintaan voiveitsiä, joiden hyöty on huomattavasti rajallisempi.

Muutamia suuria keksintöjä ovat mielestäni olleet mm. Excel (mallintamisen helppous ja nopeus), Internet (tiedonvälityksen vapautuminen ja nopeutuminen) ja algoritmitreidaus (arbitraasien ja muiden systemaattisten epätehokkuuksien lähes välitön ja automaattinen korjaaminen). Sijoittaminen on nykyään paljon vaikeampaa ja kilpailullisempaa eikä noilla vanhoilla seulontastrategioilla mielestäni tee enää juuri mitään, ellei sitten käytä eksoottisempia kertoimia.

Maailma on myös muuttunut, eivätkä tehtaat ja kiinteät omaisuuserät näyttele palvelusektorin varassa pyörivässä jälkiteollisessa yhteiskunnassa kovinkaan merkittävää roolia. Suomi on toki konepajayhtiöiden ja vientiteollisuuden luvattu maa, mutta jopa täälläkin pörssi on nykyään täynnä yrityksiä joiden liiketoiminnan ja omaisuuden välillä ei varsinaisesti ole yhteyttä. Teknologisen kehityksen huima vauhti tarkoittaa myös että taseessa olevat tämän päivän kiiltävät koneet ja laitteet voivat jo vuosien päästä olla ilman minkäänlaista jälleenmyyntiarvoa.

Harmillisesti tuloslaskelmassa huomioidaan paljon taseessa tapahtuvia merkityksettömiä asioita ja finanssi-insinöörit ovat keksineet hyvinkin monimutkaisia häkkyröitä, kuten vaikkapa sellaisia instrumentteja missä osakekurssin muutos vaikuttaa yhtiön tulokseen. Tästä syystä myös tuloslaskelma on alkanut vahvasti kontaminoitua kaikenlaisilla turhilla erillä ja menettää merkitystään, jonka vuoksi P/E -luvun nimittäjän hyödyllisyys laskee vuosi vuodelta.

Mitä P/E -luvun tilalle?

Varsinkin useat kokeneemmat sijoittajat ovat jo mielestäni aikaa sitten aloittaneet joukkopaon tuloslaskelman alemmilta riveiltä kohti ylempiä, puhtaampia rivejä. EBITtiä käytetään vielä kohtuullisesti, mutta kyllä erityisesti rapakon toisella puolella tunnutaan puhuvan käytännössä pelkästään EBITDAsta. Nythän ränta på ränta -kuplan aikana moni siirtyi suoraan yläriville valuoimaan erityisesti teknoyhtiöitä lähinnä pelkästään liikevaihtopohjaisin kertoimin, mikä oli kyllä kaikin puolin hurja kokemus. Itse en ihan vielä ole kyllä valmis unohtamaan kustannuksia kokonaan, vaan tykkään erityisesti GP (Bruttokate) -pohjaisten kertoimien käytöstä, joista muun muassa eräs Heikki Keskiväli on myös puhunut. EBITDA-jengille ehdoton kokeilusuositus!

Mikä sitten tekee juuri EV/FCF -luvusta P/E -lukua paremman? Enterprise Value on yksinkertaisuudessaan Price, jossa huomioidaan velka ja yrityksen kassa ja siihen rinnastettava omaisuus. Näillä on suora yhteys sijoittajan kykyyn saada sijoituksestaan rahaa ja niiden huomioimatta jättäminen on melkein rikollista, joten lienee selvää että P/E -luvun pitäisi kaiken järjen mukaan olla oikeastaan EV/E -luku :man_shrugging:

Kuten Vernerin paperissa todettiin vapaasti lainaten, Earnings on vain jonkun kirjanpitäjän mielipide, siinä missä Free Cash Flow on sitä riihikuivaa käteistä minkä vuoksi yritykset ylipäätään tekevät bisnestä. Kassavirtojen vääristely on poikkeuksellisen hankalaa, jonka vuoksi ne ovat ylipäätään varsin luotettavia lukuja tuloslaskelman viritelmiin verrattuna. Jos sijoituksen tarkoituksena on tehdä rahaa sijoittajalle, niin eikö silloin nimenomaan ole järkevää tutkia suoraan paljonko yhtiö tekee rahaa ja mihin se virtaa? Vapaiden kassavirtojen tutkiminenhan on teoreettisesti vankimmalla pohjalla oleva tapa määritellä yhtiön käypää arvoa. Myös EV/OCF (Operating Cash Flow) kelvannee hyvin. Sitten jos on vielä ekstra-järkevä, niin ottaa noista käänteisluvun ja käyttää FCF/EV tai OCF/EV, koska prosentit ovat huomattavasti selkeämpi tapa ilmaista sama asia :sunglasses:

Voiko P/E -luku tehdä paluun kukkulan kuninkaaksi?

Paljon puhutaan arvosijoittamisen renessanssista ja sen ohella P/E sekä P/B -luvun paluusta, mutta mielestäni tämä argumentti on epäuskottava vaikka tänä vuonna onkin mennyt arvosijoittajilla poikkeuksellisen hyvin. Ennustankin että ennen pitkää yritysten nykybisneksen arvonmääritys kehittyy niin pitkälle että siihen liittyvä epävarmuus ja näin ollen tuottomahdollisuudet alkavat pikkuhiljaa kadota ja väitän että arvosijoittaminen käy tälläkin hetkellä trendinomaisesti hidasta kuolemaa. Kasvusijoittamiseen tulee aina liittymään paljon epävarmuutta eli tuottomahdollisuuksia jotka palkitsevat yksittäisen sijoittajan taitoa, kun taas minulle ei ole oikein auennut että mitä järkeä olisi esimerkiksi olla maailman paras Elisa-sijoittaja. Meillä on onneksi varsin syklinen pörssi, jossa syntyy vielä makrotaloudesta johtuvia mahdollisuuksia tehdä tuottoja, mutta on meilläkin paljon tuollaisia yhtiöitä joiden tutkimisessa ei mielestäni ole mitään järkeä, erityisesti analyysin vaatiman aikamäärän vuoksi. Helpompaa vain laittaa rahat samantien indeksiin ja tehdä jotain muuta elämällään.

Onneksi pienyhtiössä riittää vielä toistaiseksi hirmuisesti tuottomahdollisuuksia arvosijoittajille ja myös P/E ja P/B -lukujen käyttäjille. Markkinat ovat siellä usein täysin pihalla, sillä osakekaupan vastapuolena on monesti tavallisia ihmisiä osakkeiden rajallisen likviditeetin vuoksi. Vähän harmillisesti pienyhtiösijoittajan kannalta Inderesin tekemä laadukas analyysi syö koko ajan tätä etulyöntiasemaa. Onneksi analyytikot ovat usein varsin äärirajoille kuormitettuja eivätkä välttämättä aina kykene laittamaan kaikkia paukkuja siihen muutaman ihmisen seuraaman 100 M€ pikkulafkan analyysiin. Ahkera sijoittaja voikin päästä huomattavasti analyytikkoa syvemmälle yksittäisten yhtiöden tutkimuksessa ja ennustamisessa. @Saapasjalkakissa , @timontti ja @Lexus lienevät foorumin tunnetuimpia esimerkkejä yksilöistä jotka ovat uppoutuneet hyvin syvälle yksittäisten yhtiöiden toimintaan ihan detaljitasolla.

Joka tapauksessa sijoittaminen tulee vain vaikeutumaan vuosi vuodelta ja kilpailu vain kovenee kun lähitulevaisuudessa osakepoiminnan tueksi alkaa tulla ties mitä AI-analyysiassistentteja ja Applen AR-lasit välittävät kurssimuutokset ja tulosvaroitukset suoraan verkkokalvolle. Mielestäni mitä nopeammin sijoittaja kykenee laajentamaan ajatteluansa P/E -luvusta poispäin, sitä nopeammin hän pääsee aloittamaan kehittämään omaa henkilökohtaista kilpailuetuansa julmia markkinavoimia vastaan.

Vaikka tämä vuosi on varmasti ollut usealle sijoittajalle raskas kuin elefantin paino, niin jopa nykyisen kaltaisessa ympäristössä on mahdollista löytää ne lihavat elefantit ammuttavaksi jos vain tekee paljon työtä ja oikeita asioita.

image

Tuli ehkä taas hieman liian vakavaa tekstiä kahvihuoneelle, mutta minkäs teet. :sweat_smile:

351 tykkäystä

Vielä mitä, loistava kommentti Eka! Luin suurella mielenkiinnolla tässä aamukahvin lomassa ja taas oppi jotain uutta.

10 tykkäystä

Ei vedetä savolaisia nyt tähän. Ei muuta, jatkakaa :slightly_smiling_face:

5 tykkäystä

Savolaiset kannattaa aina vetää mukaan, jos mahdollista, varmuuden vuoksi ja melkein aina ihan syystä. :slight_smile:

5 tykkäystä

Ekalle pitäisi antaa oma arvonimi viimeistään tämän kirjoituksen myötä. Meillä on jo Foorumin aatelinen ja Olohuoneen oraakkeli. Mikäs sopisi Ekalle?

26 tykkäystä

P/Eka ?


39 tykkäystä

Eka etsii usein arvoa paikasta jonka muut ovat todenneet toivottomaksi ryteiköksi. Mitä karmeammat olot, sitä enemmän hän nauttii; vähemmän huomiota ja kilpailua. Hän on…

Arvon metsästäjä.

57 tykkäystä

Tähän kävisi oikeasti noin kolmesataa eri vaihtoehtoa. :grin: Ehkä Ekamaisin mieleen tullut titteli olisi “Pohjolan_Eka - kontraa sinunkin sijoituksiasi”.

3 tykkäystä

Tai miten olisi Arvon herra. Siinä olisi kiva tuplamerkitys, joista toinen liittyy Ekan arvostettuun asemaan foorumilla ja toinen kuvailemaasi sijoitustyyliin :smiley:

29 tykkäystä

Roskakorin Pohjalla_Eka

5 tykkäystä

Ekasta tulee mieleen kaveri, joka kaivaa tunkiolta helmiä. Mutta en tiedä, miten tuon sanottaisi positiivisessa sävyssä.

1 tykkäys

Tämä kohta kyllä vähän särähtää korvaan. Ensinnäkin, arvoyhtiöiden ylituoton mahdollisuus liittyy olennaisesti riskiin, miten tämä yhtiö tai toimialainen riski voidaan neutralisoida käyttämällä erilaisia arvostuspohjaisia kertoimia? Ei Fortumin venäjän toimien maariski sillä muutu vaikka käyttäisi ev/fcf tai Exxon Oilin toimiala riski? Niin kauan kun arvoyhtiöt kantavat enemmän riskiä niin myös ylituoton mahdollisuus on olemassa.

Kasvusijoittaminen on taas tämän vastakohta, pienempi riski pienempi tuotto. Puhun nyt siis yhtiöistä ryhmänä.

Muuten hyvä kirjoitus mutta näistä kahdesta kohdasta olen syvästi eri mieltä. Tarjoan lounaan Strinderbergillä 50v päästä jos historia osoittaa sinun olleen oikeassa.

Varmasti huomaat itsekkin tämän perjantaioluen tuoman ajatteluvirheen :wink:

5 tykkäystä

@Verneri_Pulkkinen taisi tästä antaa suurpiirteisen kommentin täällä kahvihuoneen puolella. Oliko niin, että viestimäärä ei ole juurikaan muuttunut? Jos tämä pitää paikkansa, fiilis voi tulla sisällön tasaantumisesta, kun hypettäminen ja hehkuttelu on hiipunut, kohtalaisen ymmärrettävistä syistä :slight_smile:

4 tykkäystä

Ekasta tulee mieleen toinen tasaveroinen suuruus, @SijoitusSeppo . Heillä on usein kovia vääntöjä joita on mielenkiintoista seurata. Taustalla aina keskinäinen kunnioitus. He ovat rakkaat viholliset kuten Suomi ja Ruotsi jääkiekossa. Niinpä jos joskus toinen heistä aateloidaan, toinenkin pitäisi samalla ovenavauksella. Vaaditaanko aatelointeihin muuten foorumin jäsenten yksimielisyys? Vai voiko Sijoittaja-alokas jyristä että asia ei voi edetä ennen kuin Eka myöntää Hyzonin olevan hyvä firma?

50 tykkäystä

Olen loppuelämäni katkera Pohjolan Ekalle (ja Vernerille) heidän Hyzon-lausunnoistaan ja itselleni omista Hyzon-myyntiajoituksistani. :upside_down_face:

Ei… kyllä mä heitä paljon arvostan ja heistä tykkään. :slight_smile:

Onko tämä hyvä? Kaikki ideat olivat erinomaisia, mutta nappasin @Kale-possu n ehdotuksen. :slight_smile:

image

P.S. Hän olisi ansainnut aateloinnin jo paljon aikaisemmin.

73 tykkäystä