Inderesin kahvihuone (Osa 4)

Sisäpiirin “hauska” juttu.

Viestin otsikossa luki “huoltotyö ydinsodan takia”. HSL:n mukaan viesti lähti vahingossa niille, jotka ovat tilanneet häiriöilmoitukset bussilinjoista 202 ja 203.

3 tykkäystä

CAPM malli on tiedossa.

En pysty selittämään tuota koko 40 sivun tekstiä parissa rivissä.
Tuo metafora mitä käytät ei oikein päde itse tekstiin, se on tareq:in pointti, markkinaa ei kiinnosta eikä se toimi pitkä-aikaisesti tehokkaasti muuta kuin voiton katse silmissään.

Parhaat keinot muutokseen on vaihtaa koripallon sääntöjä. Markkina toimii tehokkaasti sääntöjen puitteessa, jos ei ole sääntöjä, ei ole markkinaa. Nordhaus:ia lainaten hän puhuu siitä miten hiilen jne externatilities hintaa pitäisi nostaa. Ja nämä toimet pitää tehdä tehokkaasti.
Screenshot_1202

Jos ne tehdään tehottomasti, markkina kiertää ne? Esimerkki tästä?
Energy and enviromental economics kurssillani törmäämä tilasto japanilaisista autoista.
Energiatehokkuuden vaatimus säädettiin painon mukaan, isompi paino pienempi tehokkuusvaatimus. Miten valmistajat toimivat?

Nostivat autojen painoa.

Tareq pointin voisi kai tiivistää siten että jos haluat eri lopputuloksen koripallo pelistä, tai pelistä siistimpää. Muuta sääntöjä, älä yritä muuttaa yksittäistä pelaajaa.

3 tykkäystä

Tämä ja etenkin tuossa “professional basketball” toiminnassa on samassa toimintaympäristössä joukkueita, joilla voi olla ihan eri tavoitteet, joku tavoittelee tuota Jurpo2 mainitsemaa taloudellista tulosta, joku menestystä tänä vuonna ja joku mahdollisuutta menestyä 3-5 vuoden kuluttua.

Ja ihan perusasiakin minusta on pielessä, ei koripallossa ole tavoite tehdä pisteitä vaan voittaa ottelu (yleensä pelaajien tavoite, mutta ei välttämättä omistajan tavoite). Ja se tapahtuu tekemällä enemmän pisteitä kuin vastustaja ja siihen voi vaikuttaa monella eri tavalla.

1 tykkäys

Ymmärrän pointin ja pitäisi varmaankin lukea se 40-sivunen rapportti ennen kommentointia ;).

Markkinoiden regulaatio on kieltämättä todella vaikea laji. Lait ovat erilaisia eri maissa ja maiden on vaikea sopia yhteisistä pelisäännöistä. Ilmastokonferenssit johtavat yleensä vain löysiin julkilausumiin. On myös todella vaikea tehdä, missä ei olisi porsaanreikiä.

Markkinatalouden ensisijainen ajuri kuuluisikin olla asiakkaiden toiminnan ohjaaminen ja vasta toissijaisesti suora regulaatio. Asiakkaiden arvot heijastuvat enemmän tai vähemmän onnistuneesti yritysten toimntaan. Siksi yritysten toiminnan eettisten seurausten läpinäkyväksi ja ymmärrettäväksi tekeminen ja haittojen hinnoittelu asiakkaille pitäisi olla tärkeämpää kuin suora toiminnan rajoittaminen. On usein parempi ohjata haittojen kustannuksia tuotteiden hintoihin kuin yrittää estää ne kokonaan. Näin saadaan asiakkaat ja sitä kautta yritys toimimaan vastuullisemmin. Tässäkin ongelmaksi muodostuu vaikeus luoda globaalia haittahinnottelua.

1 tykkäys

Eikös regulaation kuuluisi ohjata asiakkaiden toimintaa jonka kuuluisi ohjata markkinoita?
Asiakkaat taas ovat päättäjiä, jotka päättävät regulaatiosta (epäsuorasti demokratiassa.) ja ostospäätöksistään eli lopulta ohjaavat markkinaa.

Ja kyllä, Haittojen eli externatilities hinnoittelu juurikin se asia millä saadaan kestäviä muutoksia markkinaan. Tämä tarkoittaa kuitenkin sääntöjen uudelleen kirjoittamista markkinan osalta. Ei ESG ajamista mekanismina? Ja onkin Esim Nordhausin enviromental economics perusta mistä hän sai Nobelin 2018 ja on se mitä mm Aallossa opetetaan.

Kyse on oikeestaan look good vs do good tilanteesta, nykyinen ESG ympäristö kannustaa yrityksiä näyttämään hyvältä, ja toimimaan hyvin silloin kun se tuottaa niille paremmin. Tämä voi antaa kuluttajalle käsityksen että muutos on tapahtumassa, kun tosiasiassa yritykset keskittyvät yhä voitonmaksimointiin ja ESG on short term “lume” jota pidetään yllä markkinoiden lyhytaikaisesta toiveesta. Vähän samaan tapaan kuin 00 jokainen firma oli nettifirma?

ESG ympäristö ilman kannustavia markkinamekanismeja on vaarallinen lume. Se on argumentti siitä että yritykset pystyvät ilman kannusteita toimimaan sosiaalisesti hyvin, omien tuottojensa kustannuksella? Tämä ei kuulosta kapitalismilta? Eikös se mene sosialismin puolelle?

Jos haluaa että markkina toimii tehokkaasti tiettyyn suuntaan, sille tulee asettaa säännöt.
Screenshot_1207

3 tykkäystä

Se mua monesti ihmetyttää, miten kovia vaatimuksia nykyajan nuorisolla on palkan suhteen.
Heti pitäisi olla kova palkka ja heti jos kenkä puristaa väärästä kohdasta tai konttorin kahvi maistuu pahalta pitää siitä saada korvausta. Mistään ei voi joustaa…

Tässä esim. palkka on kyllä todella hyvä jos vertailee mitä moni muu taloushallinnon asiantuntija saa.

4 tykkäystä

Jos asiaa tarkastelee ns. markkioiden näkymästä:
image

Jenkeissä osakemarkkinat ovat tällä hetkellä erittäin polarisoituneet: isoila yhtiöllä menee hyvin jos tarkastelee P/E kertoimia eli ovat edelleen hintavia, keskisuurilla ja pienyhtiötiöillä on menee sitten todella huonommin ja näin P/E kertoimet ovat kriisitasolla, tapauskohtaisesti jopa alempanakin

Rahastojen painopiste on siirtynyt jenkkimarkkinoilla:

Energian, raakamateriaaleihin, teollisuuteen ja FINA sektorille, High Tech ja kulututtajasektorin kustannuksella, kuitenkin S&P 500 sisällä.

Mutta niin kauan kun inflaatio häiritsee markkinoita/FEDiä, niin US työllisyys stands still
image

4 tykkäystä

Ray dalio mietiskelee jo korkojen laskemisen aikataulua. ei ole mikään tusinajamppa

2 tykkäystä

Tässä siis vielä suoraan Verottajalta aiemmin mainittu osakekikkailu:

3 tykkäystä

Eikös hinta määräydy silloin kun ollaan markkinoilla eikä silloin kun ollaan jo tehty sopimuksia?

Ymmärrän täysin näyttöjen roolin etenkin nuorten ollessa kyseessä, mutta eikö silloin voisi ehdottaa että aloitetaan hinnalla x ja jos saavutat tavoitteen y, niin palkka muuttuu 6kk päästä tasolle 1.2x (tms.)? Eli pitäisi tehdä hyvin selkeäksi polku ja suoritustaso suurempiin ansioihin ja sen pitää sitten olla osa sopimusta. Ongelma vain on ettei monessa työssä tavoitteiden asetanta ole ihan helppoa ja toisella osapuolella aina informaatioetu.

Itse yritin kerran tällaista lähestymistapaa, mutta palkkakehitys jäi toteutumatta sovitulla tavalla vaikka vastuita oltiin halukkaita antamaan lisää (siis näyttöjen jälkeen). No tuo oli suullista ja siten oma virhe, joka korjaantui työpaikan vaihdolla.

Niin ja 2600€/kk taloushallinnon asiantuntijasta v.2022 kuulostaa kyllä melko pieneltä. Onko kyse alemman tason tutkinnosta? Itse olen teknisellä taustalla (DI) ja siten en tunne tyypillisiä kirjanpitäjän ansioita.

Edit: Oliko tuo sarkasmia? Meni hivenen ohi ja kun tutkin ketjua enemmän tajusin tämän mahdollisuuden. Pahoittelut jos meni huti.

4 tykkäystä

image
Aika tuimalta näyttävä mies on haastattelemassa Nightingale Healthin toimitusjohtaja Teemu Sunaa ROASTissa. :grimacing:

EDIT, tuimenee :scream::
image

44 tykkäystä

https://keskustelut.inderes.fi/t/porssien-suunta-osa-2/12591/6047?u=trivial

En muista milloin viimeksi käynyt mäkkärissä, mutta onhan tämä nyt melko hurjaa menoa jos euron juusto maksaa nykyään 2,15€. Woltin hinnastossa hinta näyttäisi olevan jo 2,45€

image

Pitääkö olla huolissaan?

35 tykkäystä

Syytä olisikin. Meinaan luvut ja markkina-arvo on jotain ihan posketonta. Tiedän kyllä, että kassassa on rahaa. Eiköhän ne onnistuta polttamaan tavalla tai toisella.

4 tykkäystä

Aikansa tuijoteltuaan Vepu saa päähänsä, että nyt riittää. All-in nightingale!

Screen Shot 2022-06-08 at 16.15.54

27 tykkäystä

Testatkaa oma logiikkanne tässä pulmatehtävässä:

Kaupungissa on kahdenlaisia takseja, vihreitä ja sinisiä. Vihreitä takseja on 85 % kaikista takseista ja sinisiä 15 % kaikista takseista. Eräs taksi oli mukana onnettomuudessa, mutta karautti tiehensä. Silminnäkijä näki, että poistunut taksi oli sininen. Tuomioistuin testasi silminnäkijän luotettavuuden ja tuli tulokseen, että henkilö tunnistaa luotettavasti värin onnettomuushetken olosuhteissa 80 % tapauksista ja erehtyy väristä 20 % tapauksista. Mikä on todennäköisyys sille, että taksi oli sininen?

Kysely on anonyymi.

Mikä on todennäköisyys sille, että taksi oli sininen?
  • 100 %
  • 80 %
  • 71 %
  • 68 %
  • 50 %
  • 41 %
  • 29 %
  • 17 %
  • 15 %
  • 12 %
  • 0 %
  • Ei voi tietää

0 voters

26 tykkäystä



21 tykkäystä

Puuttuu vaihtoehto Kanada

11 tykkäystä

Olen traumatisoitunut näistä logiikkapulmista, kun koronatestien oikeellisuudesta matalan ennakkotodennäköisyyden vallitessa on väännetty akateemikkopiireissäkin kolmatta vuotta :woozy_face:

2 tykkäystä

Logiikkatehtävän pohdintaa. Varo spoilereita @Kale-possu :wink:

Todennäköisyys, että taksi on sininen = 0.15 JA (kertaa) silminnäkijä on oikeassa = 0.80. Saadaan laskuksi

0.15 x 0.80 = 0.12

Eli 12 prosenttia. Maalaisjärjen mukaan tämän täytyy olla väärin, mutta kertokaahan fiksummat miten se lasketaan :smile:. Kun siis ilman silminnäkijääkin todennäköisyys siniselle taksille on 15%, niin eihän se todistajanlausunto voi sitä heikentää? Eihän?

Edit: pakkohan sen on näin olla. Tuo 80% todennäköisyys oikeassa olemisellehan on sama, kuin että joku valehtelee 1/5 kerrasta, jolloin se silminnäkijä ei tuo lisäarvoa syyllisen löytämiseen?

Edit2: ei se voi olla noin. Vastauksen on pakko olla 15 ja 80 välissä… oisko vaikka kuuluisa fifty-sixty…

15 tykkäystä

Hei hei kunnioitetaan Juipin toivetta ja keskustellaan vasta kun kyselyn tulos on julkaistu. Tuloshan vääristyy jos ratkaisua pohditaan kesken kyselyajan.

Kyselyn tuloksen voisi tosin julkaista pian koska tuosta ongelmasta on hauska keskustella :grinning:

7 tykkäystä