Lisäisin tähän että iso osa tuulivoiman halpuudesta johtuu yksinkertaisesti siitä että ydinvoimaan sitoutuu niin paljon pääomaa. Pääoma maksaa, samalla tapaa kuin muillekkin yrityksille. Tästä seuraa korkeampi hinta.
Kyllä olet oikeassa. Tuulivoimaan liittyy ongelmia. Näiden ongelmien määrä on kuitenkin osin paikasta riippuvaa, esim Suomessa. Kovat tuulet tapahtuvat keskimäärin samaan aikaan kuin kulutus on suurinta. Tämä vaikuttaa paljon tuotantoprofiiliin.
Olet myös oikeassa siinä että historiallisesti näitä tuotantotukia tuulivoimalle on ollut paljon. Viimeisin suomen projekti joka sai tuulivoiman tukia oli Fortum kalax tuulipuisto, he saivat noin 2€ per MWh tukea.
Nykyisin 95% tuulivoima projekteista toteutetaan kyllä ihan markkinaehtoisesti ja markkinarahoituksella. Viimeisimmät tuet käsittäkseni 2018.
and when it comes to ylituotanto jne. Ne ovat täysin eri ongelma sitten kokonaan. Mutta ne tulevat aiheuttamaan ongelmia, mutta myös mahdollisuuksia mm Vetyyn liittyen. Suuri määrä tuulivoimaa onkin oikeestaan Vedyn elinehto. Tämä ja energy storage/demand control teknologiat tulevat puskemaan energian hinnan yli negatiivisen aikanaan myös kovan tuotannon aikana. Mutta tuulivoima tarvitsee säätövoimaa, aihe josta voisin keskustella 40 sivua.
Argumentti että ydinvoima olisi tässä jotenkin parempaa ei myöskään täysin kestä totuutta. Todellisuudessa verkossa on useita eri toimijoita, ja ydinvoiman toimijat joutuvat myös myymään sähkönsä samaan tapaan spottina verkkoon. Sen tuotto ei jää mitenkään paremmaksi jos sähkönhinta on paikoin negatiivinen tai 0. (tuulivoiman tms takia.) Päinvastoin, ydinvoimalaitos joutuu tarjoamaan sähköään negatiiviseen marginaaliseen hintaan (huom, eri asia kuin Nordpool toteutunut hinta.) jolloin se efektiivisesti myy sähköä neg. Jos spotti laskee sinne. Sillä ei ole optiota ajaa alas tuotantoa lyhyeksi aikaa. Ja tästä seuraa tappioita, nämä ovat usein kuitenkin pienempiä kuin alasajon kustannus.
Tarvitaan säätövoimaa / Demand response/ Demand control ja Baseloadia. Tuulivoima on yksi osa tätä yhtälöä.
Tällä foorumilla ei taida olla ketjua tilinpäätösanalyysien laatimisesta “tee-se-itse Aku Ankoille”?
Kysyn siis täällä: jos alkaa tuntua, että lukujen siirtämiseen kvartaalirapsoista ja vuositurinoista käsin ekseliin tuhraantuu liian suuri osuus käytettävissä olevasta ajasta, olisiko vinkkejä mistä voisi saada kohtuullisella kustannuksella näiden raporttien datan helposti ekseliin siirreättävässä muodossa? Tarve koskee etenkin muiden kuin Helsingin pörssin yrityksiä. Uusimman rapsan luvut voi hyvin vaikka kopsata käsin, mutta historiallisen data luulisi ainakin olevan saatavilla.
Tässä pari lähdettä, joihin olen melko vasta törmännyt (käyttäjäkokemusta ei vielä ole kertynyt paljoa, mutta vaikuttavat aika hyviltä):
Ilmaisversio on aika kattava, sisältäen mm. 10 vuoden tilinpäätösdatat. Tämnä visualisointityökalu on myös tosi näppärä kun vaikka haluaa tehdä vain nopeita muistiinpanoja johonkin yhtiöön päällisin puolin tutustuessa (varsinaisen laajemman tilinpäätösanalyysin sijaan):
Jokaisesta taseen, tuloslaskelman ja rahavirtalaskelman rivistä saa siis napauttamalla datan myös kuvaajaksi. Esimerkki:
Ehkä en sitten osaa etsiä, mutta oma kokemukseni on, että suurin osa julkaisee pelkät PDF:t ja niistä jotka julakaisevat datan excelissä, monet julkaisevat erillisen excelin per raportti. Veilä parempi olisi, jos joku olisi vähän käyttänyt aikaa lukujen oikomiseen tunnuslukuja varten, vaikkapa selvittääkseen ovatko osakepalkkiot jo mukana equityssä tai liittyvätkö liisaukset operattiviseen toimintaan vai eivät EV:n laskemista ajatellen. Siitä voisi vähän maksaakin.
On ironista, että analysoitavaa dataa tarjoavat ehkä parhaiten arvosijoittajien suosimat vakaat yritykset, vaikka näitä yrityksiä on minusta vähemmän tarvetta mallintaa excelissä kuin kasvuhakuisia teknologiayrityksiä. Ehkä nämä firmat eivät halua kannustaa katsomaan lukujaan kriittisesti ja kasvuskenessä tykätään enemmän sentimentin seuraamisesta?
Jos tuntuu että talous-, raha- tai kuluttaminen ja asioiden arvottaminen on rikki: Voi vaikka istahtaa alas sohvalle, avata CDONin ja katsella oisko verkkokauppojen rajattoman informaation universumissa joku aurinkoinen kesäkamppis jolla veivata markkinataloutta eteenpäin ihan puhtaalla taskunpohjan roposten kuluttamisella ja kaivella inflatorisen ympäristön keskeltä tarjousprosentteja, jotka saa jopa Mr. Tokmannin kallistamaan nenää, että näkee numerot yli aurinkolasien.
Mitäs tapahtuu ROE:lle sitten, kun takaisin ostetut osakkeet mitätöidään? Edelleen miten olet ajatellut laskea P/E tuloksesta jollet huomioi osakkeiden määrää(hinta on osaketta kohden)?
Ei mitään? Nettotulos sekä pääoma pysyy samana. EPS taas nousee, koska osakkeita vähemmän, mutta jakaja BPS (bookvalue per share) laskee saman verran, joten ROE pysyy samana.
PE voi laskea joko nettotuloksella ja koko markkina-arvolla tai EPS ja osakkeen hinta?
Onko noin, että EPS kasvaa ja BPS laskee niin ROE pysyy samana? Jos esim molemmat alussa 1 niin Eps vaikkapa sitten omien oston ja mitätöinnin jälkeem 1,1 ja P/B 0,9 niin
1/1=1
1,1/0,9= 1,22
Ei suinkaan. Historiallisesti kolmikko osakkeet, raaka-aineet, ja bondit ei korreloi kovin voimakkaasti. Seuraavaksi kun raaka-aineet lähtee laskuun niin myös korkokäyrä lähtee laskuun, koska inflaatio heikkenee. Korkokäyrän lasku taas on hyväksi bondisalkulle.
Nythän on käynyt ikävästi kun bondien ja osakkeiden arvo on laskenut samaan aikaan. Mutta näin ei aina ole.
Tuolla Risk Parity Radio sivulla useampi salkku jotka kasattu eri omaisuusluokista. Joka salkusta myös linkki miten eri omaisuusluokat korreloi keskenään. Kovin vähän täällä ollut keskustelua näistä total asset portfoliosta joissa katsotaan myös muut kuin osakemarkkinat.
@MoneyWalker metsämaata ei käsitellä erikseen, kun noi jenkit ei sen päälle ymmärrä. Mutta hyvä lisä sekin kokonaissalkkuun. EUn tavoite ulosmitata tämä kansallisomaisuus hiukan huolettaa joten on siinäkin riskinsä.
