Lauantai-illan kevennys:
Joku on saattanut lehdissä törmätäkin Kelan K.I.T.T. -projektiin, mutta tässä vähän pidempi tarina videon muodossa.
4 tykkäystä
Jotenkin kaipaan nyt Euroopan turvallisuustilanne ja Venäjän aggressiot -ketjuun @OldFekin analyyttisiä kommentteja.
5 tykkäystä
tää on feikki, kukaa ei käyttäny 3310:n kanssa suojakoteloo
63 tykkäystä
“Kultaisella kasarilla ja 90-luvun alkupuoliskolla syntyneet millenniaalit edustanevat merkittävintä osuutta uudessa sijoittajasukupolvessa. Vuosituhannen vaihteessa varttuneet muodostavat kivijalan nykyiselle työvoimalle ja yhteiskunnan pyörittämiselle.”
2 tykkäystä
En yleensä lue tällaisia juttuja, saati jaa niitä, mutta “osakekuplan puhkeaminen” kiinnosti.
Yleisenä huomiona… näiden juttujen sijaan kannattaisi lukea Inderesin foorumin ketjuista asiantuntevia arvioita ja valistuneita mielipiteitä.
– Olen lisännyt Nokian Renkaiden painoa, vaikka tiedostan ison Venäjä-riskin.
Yhtiön rengastuotannosta lähes 80 prosenttia on Venäjällä, ja myynnistäkin noin 20 prosenttia tulee Venäjän markkinalta. Sijoittamisessa on kuitenkin aina kysymys todennäköisyyksistä ja tuotto-odotuksista.– Näkemykseni mukaan yhtiön nykykurssi hinnoittelee kohtuuttoman suuren todennäköisyyden sille, että Venäjän tehdas kansallistettaisiin ja suurin osa tuotannosta menetettäisiin. Fortumia en ole ainakaan vielä lisännyt, sillä pidän kurssia edelleen liian korkeana suhteessa vaatimaani turvamarginaaliin.
Ottaen huomioon, että todennäköisesti kymmenet tuhannet ihmiset lukevat näitä juttuja, itse olisin kieli keskellä suuta enkä ainakaaan kehottaisi muita tarttumaan putoavaan puukkoon.
Renkaiden osalta totean ainoastaan, että riski on tällä hetkellä valtava ottaen huomioon tilanteen Venäjällä. Vaikka tehdasta ei kansallistettaisi on sen toiminta lähes mahdotonta nykytilanteessa. Toivottavasti keksivät keinon sopeutua tilanteeseen. Vaikealta näyttää.
39 tykkäystä
Muistan kyllä itse nähneeni. Mutta suojakotelon päälimmäinen tarkoitus taisi olla 3310:llä lähinnä suojella lattiaa.
36 tykkäystä
Kyllä ja nahkaisiakin suojakoteloita myytiin aina USA:ta myöten. Poliisit alkoivat kuitenkin varsin nopeasti tulkita nahkakukkaroiden sisällä säilytettävän 3310:n aseen piilottamiseksi (“concealing a weapon”). Sen jälkeen niitä ei enää nähty.
15 tykkäystä
Haha, kiitos! 
Jos joku ei tiedä mistä kyse, niin uusimmassa podissa pyysin, että jos joku foorumilainen jaksaisi tehdä tämän memen
19 tykkäystä
suojakotelo-sana on joku Älyluuri-Jonne juttu, ei sellaista edes tunnettu silloin kuin Nokia 3310 oli kova juttu. Saati ennen sitä.
Kyllä nuo olivat vyökoteloita.
Ja todellakin käytti, eihän kännykkä piilossa taskussa voinut olla (tai edes mahtunut sinne mukavasti), vaan rehvakkaasti vyöllä kuin revolveri cowboylla.
23 tykkäystä
Kumpi on teidän mielestä järkevämpi ratkaisu? Jos jotai osaketta on aiemmin ostanut esim. 60€ hintaan, tällä hetkellä osaketta saisi 30€ hintaan ja luottoa edelleen firmaan on. Myydäkkö tappiolla vanhat ostot ja ostaa takaisin halvemmalla vai ostaakko halvemmalla ja laskea tällä keskihintaa? 
1 tykkäys
Osakkeet voi myydä pois verohyötyjä varten jos luotto on vahva siihen, ettei yhtiö julkaise jotain positiivista juuri myytyäsi ja kurssi lähde raketoimaan (oletusskenaario). Tai sitten position koosta riippuen voi tehdä kompromisin ja myydä puolet pois ja toivoa että saa loput takaisin enintään samalla hinnalla 
. Tai jos yhtiö on hyvässä kunnossa ja jo “liian alhaisissa arvostustasoissa” niin voi lisäillä sopivasti jos ei ole kiire saada rahoja pois osakkeista muuhun käyttöön jos kurssit mateleekin pari vuotta.
Nämä eivät ole sijoitussuosituksia
2 tykkäystä
Ei tuohon ole selkeää vastausta. Se riippuu pitkälti sijoitushorisontista ja -strategiasta.
Omalla kohdallani tyyli on rauhallinen. Käytän toisinaan laskutilanteita hyväkseni verotuksen optimointiin myymällä sopivia ostoeriä, jos sellaisia löytyy. Joskus positio pienenee pysyvästi ja toisinaan ostan samaa osaketta lyhyenkin ajan sisällä takaisin.
Hötkyily ei kannata, jos olet vakuuttunut omistamasi yhtiön/osakkeen menestymisestä tulevaisuudessa.
6 tykkäystä
Joo no itselläni on aikalailla osta ja pidä strategiaa ja itse ennemminkin olen sen kannalla että ostaa vain lisää ja laskea keskihintaa. Satuin vaan facebookissa huomaamaan jonkun neuvon jollekkin että kannattaa myydä vanhat pois ja ostaa takaisin niin ihan ajattelin täällä kysyä mielipidettä tähän
4 tykkäystä
Luin itse myös jutun “ihailtavan tiukasti on kaveri pysynyt sijoitus suunnitelmassaan”
3 tykkäystä
Tuossa on pointtia jos sinulla on tältä vuodelta luovutusvoittoja joista olisi ensi vuonna napsumassa veroja maksettavaksi. Ja sen päälle kannattaa muistaa että jos teet veivin saman päivän sisällä, verottaja voi katsoa ettei siihen ole muuta syytä kuin verojen siirtely myöhemmäksi. Eli “hygieniasyistä” myynti eri päivänä kuin takaisin osto jos näin teet.
7 tykkäystä
Jos on kassassa pelivaraa, niin voihan sitä ensin ostaa täydennyksen ja sitten tarvittaessa myydä osan pois. Tällaisessa tilanteessa volatiliteetti on jokseenkin älytön ja ajoitus muistuttaa nopan heittoa lyhyellä tähtäimellä. Kuitenkin hyviä yhtiöitä, joihin Venäjä ei juuri vaikuta, saa tällä hetkellä aiempaa pienemmällä hinnalla.
2 tykkäystä
Tää kuulostaa hassulta logiikalta, mutta ei omasta mielestä kannata liikaa tuijottaa sitä omaa ostohintaansa. Kaatunutta maitoa on turha itkeä. Kannattaa yrittää miettiä sitä yrityksen tämän hetkistä tilannetta ja tulevaisuutta ja yrittää vain unohtaa ne salkun tämän hetkiset miinukset tai menetetyt voitot.
*”Miksi en myynyt tuossa kohtaa. *
*Noh… *
Kyllä se sinne vielä nousee”
Raha pitää olla siellä sijoitettuna, jossa se tuottaa eniten.
Hyvä huomata. Että tämän hetken pörssin tilanteessa omasta mielestäni on kaksi merkittävää riskitekijää, joihin ei oikein löydy suoraan vastausta sijoittajille kirjanpitoa tutkimalla.
1. Post-korona
Korona-aikaan monen yrityksen tuloksen tekokyky kohtasi monenlaisia haasteita, digitaalisuuteen piti ottaa pakollinen loikka. Mikään ei ole loistavampi motivaattori kuin pakko.
Yritykset säästivät matkustuskustannuksista. Asenne kasvokkain kohtaamista kohtaan muuttui. Hyvä kysymys onkin, kumpi pärjää paremmin jatkossa: se kaveri, jonka kanssa juteltiin paikan päällä vai kenen kanssa luotiin välittömät suhteet Teamsin kautta. Moni vanhoilliseksi luonnehdittu yritys suositteli etätyöskentelyä ja työskentelytiloista luotiin kustannussäästöjä. Palaavatko etätyöskentelijät enää helposti paikanpäälle?
Pitkittynyt etätyöskentely on luonut huolen osaamisen eroosiosta, osaajien syrjäytymisestä ja uusien perehdyttämisvaikeuksista. Toki nämä ovat asioita, joihin löytyy ratkaisuja keskittymällä siihen, että löydetään ne ratkaisut.
Osaaminen on kuitenkin se, millä saralla Suomi kilpailee ja yhdessä tekemällä pääsee aina pikkuisen pidemmälle. Oli yksi tiimin jäsenistä, miten timanttinen tahansa. Toki tiiminä voi työskennellä myös virtuaalisesti.
Toisaalta kuluttajien kulutustottumukset muuttuivat. Kotoilukulttuuri sai saunomisen kaikkien huulille. Viihdettä haettiin luonnonhelmasta ja virtuaalimaailmoista ravintoloiden ja viihdekeskuksien sijaan. Ihmiset hankkivat useammanlaisia suoratoistopalveluita.
Hyvä kysymys on, miten tästä jatkossa? Millä tavalla työ- ja kulutuskulttuuri muuttuu jälleen ja kuinka paljon? Säilyykö koronavoittajien luoma pohja hyvänä?
2. Talouspakotteiden seuraukset molemmin puolin
Ukrainan sotatoimet on nyt tällä hetkellä tapahtuva kamppailu, joka on tuonut suurvaltapolitiikan pitkästä aikaa nukkuvan Euroopan portaille. Sodat ovat olleet pitkään jossain muualla.
Venäjä on tähän mennessä hyötynyt paljon toimittaessaan Euroopan alueelle raaka-aineita ja energiaa. Sen ei ole tarvinnut laittaa kuntoon jalostusasteeseen liittyviä haasteita. Eurooppalaiset puolestaan ovat keskittyneet korkean jalostusasteen tuotteisiin ja siirtäneet jatkuvasti eteenpäin kysymyksiä perusraaka-aineiden saatavuuden ratkaisemiseksi. Raaka-aineita on saatu halvemmalla yrityksen toimintaan muualta halvemmalla ja yritysten katteita on saatu täten parannettua. Miten jatkossa?
Korona-aikana eurooppalaiset päättäjät oppivat vetämään yhtä köyttä sen sijaan että olisivat siiloutuneet ja sättineet toisiaan. Varmistelleet vain oman valtionsa asemaa. Suunta on ollut mielestäni varsin positiivinen. Elvytysrahojen pitää päätyä Eurooppalaisten yritysten kirjanpitoon ja tulokseen. Elvytysrahojen pitää luoda eurooppalaisia työpaikkoja ja kilpailukykyä. Me elämme globaalissa maailmassa, jossa vaikuttajina toimivat Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen kaltaiset jättiläiset. Yksin emme pärjää.
Se, mitä Ukrainan sodasta ja Venäjän talouspakotteista ja vastapakotteista tullaan näkemään kirjanpidossa lyhyellä aikavälillä, tulee mittaamaan, miten yrityksessä ollaan huomioitu Venäjä riskiä ja mitä tapahtuu, kun riski realisoituu. Riittääkö sijoittajille, että kirjaavat Venäjä-toiminnot 0€ arvoisiksi vai syntyykö yritykselle alihankintaketjujenkin kautta ylimääräistä Venäjä-riskiä, mitä alihankkijat eivät ole huomioineet ja mitä sijoittajat eivät tässä hetkessä pysty kirjaamaan alas. Miten yritykset uskaltavat tehdä uusia investointipäätöksiä? Miten työllisyystilanne kehittyy?
Krimin valloituksen jälkeen 2014 noin vuoden päästä itsellekin monien muiden tavoin iskettiin lomautuslappu käteen ja hallitus ajoi kiky-tunnit yritysten työkalupakkiin edistämään Suomen kilpailukykyä. Ei kovin vanha boomeri tarvitse olla muistaakseen tämän. Minulla ei ole taloudellisesti tässä hätää, mutta sijoittajan ja vastavalmistuneen nuoren näkökulmasta taantuma on iso riski. Toivotaan, että Eurooppalaisia kaivataan yhä kauppakumppaniksi ja onnistumme taklaamaan raaka-aineisiin ja energiaan liittyvät kysymykset. Herkästi raaka-aineisiin liittyvät ongelmat näkyvät yritysten marginaaleissa tai/ja kiihtyneissä inflaatioluvuissa. Korkoja, kun ei hyvin todennäköisesti nosteta, stagflaatio saa tulla.
No joo… Vaikka tämä teksti saattaa kuulostaa kovin surumieliseltä, oikeasti olen varsin positiivisella mielellä. Markkinoilla on tällä hetkellä monenlaisia merkittäviä riskejä. Ne ovat vakavia ja realistisia. Mutta kun tulevaisuus lakkaa näyttämästä sumuiselta, riskit purkautuu ja realisoituu, asiat yksinkertaisesti selviävät, pörssikin alkaa näyttämään paremmalta.
Itse uskon ainakin Eurooppalaiseen tekemiseen. Hyvin tässä vielä käy! Poimimaan vain rusinat pullasta.
37 tykkäystä