Yksi hyvä tapa vaurastua on sijoittaa yhtiöön, joka pystyy kasvattamaan osinkoaan kannattavan ja kasvavan liiketoiminnan avulla (eli osinko on ns. kestävällä pohjalla). Silloin osinko alkuperäiselle ostohinnalle nousee koko ajan ja sitä kautta tuotot ovat hyviä + arvonnousu tulee vähän siinä sivussa. Esim. Harvian osinkotuotto alusta (alle 4 vuotta) asti mukanaolleille on jo 12% vuodessa ja jos yhtiö hoitaa asiansa entiseen tapaan tuo prosentti nousee edelleen. Onko tällainen yhtiö kasvu- vaiko osinkoyhtiö? Sanoisin että molempia.
Eli voi sijoittaa jo nyt hyvin kannattavaan “kasvuyhtiöön”, eivät kasvu ja osinko sulje toisiaan pois. Toki yhtiöt ovat erilaisia, että jokainen on arvioitava erikseen mutta pointtini on, että kasvuyhtiökin voi olla hyvä osinkoyhtiö.
PS. Osingoissa on hirveän tärkeää ymmärtää, mistä ne ikäänkuin ovat peräisin. Jos niiden taustalla on kannattava ja kasvava liiketoiminta tilanne on hyvä. Mutta aina näin ei ole, kaikki osingot eivät ole “kestävällä pohjalla”.
Edit. Warren Buffett on pitkäaikainen omistaja Coca Colassa, luin, että hänen osinkotuottonsa alkuperäiselle hankintahinnalle on jo 51% vuodessa, eli sijoitus “maksaa itsensä takaisin” kahden vuoden välein.
Osakesijoittaminen on niin kuin palovakuutusbisnes.
Mietitään markkinapsykologiaa tämän viikon maanantaina, aamulla Euroopan aikaa. Tarkastelussa S&P 500 -futuurit silloin aamulla vs. Euroopan osakemarkkinoiden käyttäytyminen.
S&P 500 on kuin kiinteistönomistaja joka pukeutuu muodikkaasti, ulkoasu muutenkin nuhteeton, ei mitään korvaushakemuksia ollut naismuistiin, kiinteistössä joka nurkka näyttää hyvin hoidetulta.
Tällainen asiakas kun on shoppaillut palovakuutusta, tuntuu että aina tulee vielä se yksi vakuutusyhtiö joka unelma-asiakkaalle tarjoaa vielä halvemman hinnan.
Euroopan osakemarkkinat olivat nuhjuisesti pukeutunut kiinteistönomistaja jonka henki haisee, korvaushakemuksia lähihistoriassa, paikat rempallaan.
Tällaiselle asiakkaalle ei maanantaina aamulla tahtonut löytyä vakuutusdiiliä aika kovaankaan hintaan.
USA:n markkinoista kannattaa huomata että osakemarkkinat ja bondimarkkinat antavat täysin päinvastaista signaalia.
Osakkeiden hinnoissa on sisällä melkoinen suhdanneoptimismi edelleen kun taas bondimarkkinoiden käytös on kertonut kasvavasta suhdannepessimismistä.
Tajusin että minulla on myös toinen isompi ns hieman syvällisempi ajatus. Oletettavasti suurin osa täällä liikkuvasta porukasta tietää että normiosakkeet ovat viikonlopun suljettu kun taas cryptot 24h päällä. Kaksi päivää viikosta ilman sijoittamista ja mahdollisuutta rikastua ei ole paljon. Kuukaudessa se olisi 8-päivää. Sekään ei ole vielä suuri luku. Vuodessa 104 päivää poislukien muut pyhät yms. Sekään ei nyt ole mikään järisyttävä luku vielä.
50-vuoden aikana se tekisi 5200 päivää ilman mahdollisuutta rikastua. Se on paljon.
Osakkeiden hinnat muuttuvat myös viikonloppuna vaikkei niitä voi silloin treidata. Muutoksen määrän näkee sitten Maanantai-aamuna. Jotkut jopa käyttävät tätä strategiana, nimenomaan hakevat joko lisää osakkeita tai vähemmän osakkeita viikonlopun ajaksi pyrkien ennakoimaan miten kurssit todennäköisesti käyttäytyvät viikonlopun yli.
Eli mahdollisuus rikastua ja köyhtyä on kyllä osakkeissakin viikonlopun yli. Ja se parin päivän tauko on ihan hyvä asia jos muutoin aktiivisesti seuraa markkinaa…
Kyllähän suurin osa yhtiöistä toimii enemmän tai vähemmän 24/7 tehden liiketoimintaa ja tulosta. Osakkeenomistajat yhtiöiden omistajina hyötyvät niin arkena kuin viikonloppunakin tehdyistä voitoista. Monet rikastuvat, jopa vaikkei heidän yhtiönsä ole edes pörssissä, kun yhtiön todellinen arvo kasvaa ja osinkoja kilahtelee tilille. Ei aina tarvitse käydä kauppaa rikastuakseen.
Tämän tiedostan kyllä. Tuo viikonlopun tauko on oikeasti ideaali paussi hetkeksi markkinasta. Saa aivot reset -moodiin maanantai-aamuksi.
Tämä on myös täysin totta. Näin aloittelijana silti se käyrä tuppaa välillä olemaan liian suuri tosite omistuksen arvolle. Pitäisi muistaa myös paljon muuta mitä omistaa yhtiöstä kuin vain kurssin maanantaista perjantaihin. 
Nää sopimukset perustuu kilpailutukseen ja edellinen sopimus oli Nesteen kanssa.
S&P 500 on kallis ja ymmärrän, että haluat katsella tätä kokonaisuutena. Mielestäni se on hedelmällistä pitkälti vain jos olet indeksi sijoittaja, muutoin vertailu on vähintäänkin yleistävä. Siellä on paljon ihan hyviäkin firmoja jotka ovat pudonneet -75% huipuista osa enemmänkin, ei kaikki näistä ole enää kalliita. Osakepoiminnan merkitys kasvaa on se indeksi sitten missä tahansa.
Yleisesti ottaen suhtaudun hieman skeptisesti siihen mikä on vaikkapa suomalaisen piensijoittaja–osakepoimijan informaatioetu tai muuten parempi ymmärrys vs. kaupan vastapuoli kun pieniä palasia S&P 500 -firmoista ostetaan ja myydään.
Siinäpä se, tuo myynti tässä vaiheessa kun yritys on pudonnut 75% alas voi olla kohtalokas virhe, vaikka postauksesi saattaa antaa joillekin sen kuvan, että se kannattaa tehdä. Olen ehkä ymmärtänyt väärin, mutta olet paljon kirjoittanut osakesijoittamisen psykologiasta, väitän sen olevan pitkälti sama on sijoittaja sitten suomalainen tai amerikkalainen. Yleisellä tasolla olen kanssasi samaa mieltä- Jenkkimarkkina on kallis.
Edit: ja kirjoitan tässä nyt enemmänkin Jenkkimarkkinasta yleensä, en niinkään S&P 500:sta, vaikka se paljon suuntaa määrääkin.
S&P500 vs. Eurooppa -vertailusta tulee mieleeni Anders Oldenburgin blogikirjoitus (ote alla*), jossa kuvattiin hyvin syyt, minkä vuoksi S&P500:n P/E-luku on “luonnostaan” Euroopan indeksiä korkeampi.
Että kun vertaillaan näitä kahta on hyvä pitää mielessä se, että S&P500:n ikäänkuin “pitää” olla Eurooppaa korkeammin arvostettu, että voidaan sanoa niiden olevan yhtä “kalliita” tai “halpoja” jne.
*“Pitkähköllä 15-20 vuoden perspektiivillä USA:n markkinoiden arvostus on ollut noin 16x seuraavan vuoden tulos ja Euroopan markkinoiden noin 13x (ero johtuu siitä, että Euroopassa on enemmän finanssiyhtiöitä ja vähemmän kasvuyhtiöitä eikä siitä, että Eurooppa olisi jotenkin halvempi).”
PS. En tässä nyt ota kantaa markkinoiden kalleuteen, toin vain esiin tuon rakenteellisen eron Euroopan ja Yhdysvaltain välillä
https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/vko-50-20-osinkotuotto-arvostus/
Ruoan hinta nousee lähitulevaisuudessa jopa 30-50%. Norjalaiset Lohi- ja kalateollisuusyritykset saattavat olla hyvässä nosteessa loppuvuonna. Esim. Grieg SEAFOOD, Austevoll SEAFOOR ja MOWI,
Kirjolohi kasvaa kiloseksi kun sitä ruokkii 1.1kg
Kana kahella kilolla kiloseksi, ja sikaa saa kolmella kilolla kilon.
Kalafirmat hyötyjiä muihin nähden jos rehuhinnat nousee
Pitää huomioida myös kiertonopeus. Broilerilla alle 40 päivää+ ennen uutta erää hallin siivous ja desifiointi.
Possuilla sama alle 6kk muistaakseni.
Mitähän oli kirjolohella? Kalan kasvatuksen kanssa en ole ollut tekemisissä kuin yli 20 vuotta sitten tet-jaksolla. Nähtävästi 2-3 vuotta, joten siihen se hyöty jäikin.
Lohipörssissä kg-hinta ollut jo pitkään korkealla. Minun kävi tuuri ostaa Mowia salkkuun ihan suorana osakkeena 155NOK hintaan ja Keventelin 240 ja 250 NOK kun iski ath. Lisäksi sitä oli tuossa indeksirahastossa, joka oli myös pohjilta ostettu. Eli lohirahat nostettu tuntuvina voittoina - ei tullut turskaa.
Nyt uutisoitu, että alalla biomassan hintakin nousussa, koska raaka-aineet. Se voi syödä tulosta. Mikä on sitten ihmisten kipukynnys lohen kilohinnalle? Lisäksi: https://www.intrafish.com/markets/russians-will-go-without-faroese-farmed-salmon-for-now-as-mowi-bakkafrost-and-hiddenfjord-not-set-to-deliver-in-the-short-term/2-1-1178679
Ala on syklinen ja katovuosia iskee milloin mistäkin syystä. Pohjilta mukaan uudelleen. Kyllä tässä skenessä mahdollisuuksia tulee riittämään. Mutta nyt oikeasti jäille aurinkoon ja pohjia pilkkimään 
No niin. Palaamme jälleen tähän samaan asiaan eli rehun hintaan. Edellä esitetyistä syistä kalafirmat ovat hyötyjiä suhteessa muihin (kana, sika jne) nähden jos ja kun rehuhinnat nousee.
Norske Lohen kasvattamisesta ja lohen syömisestä vielä. Lohella on status. Lohi on brändi.
Norjalaiset ovat osanneet lohen kaupallistamisen. Inflaatiopaineista. Brändin päälle on helppoa lyödä tarvittaessa lisää hintaa kustannustason noustessa.
Lohta ei voi kutsua “köyhän miehen evääksi”. Jatkossakin lohta syövät ne joilla on siihen varaa. Ylempi keskiluokka ei tingi lohen syömisessä. Lisäksi kala on hyvin terveellistä ruokaa.
Norjaa sijoitusmaana puoltavat seuraavat syyt:
NATO-maa eli Norjalla on palovakuutus kunnossa. Norja on irti eurosta eli eurosta riippumaton. Norjan kruunu on Norjan rahayksikkö. Norja on taloudellisesti erittäin rikas valtio , jolloin perustekijät ovat kunnossa. Norja on kalankasvattajana ja kalanjalostajana maailman kärkimaa. Lisäksi kulttuuri ja käyttäytyminen on suomalaiselle tuttua, kun on länsimainen rajanaapuri. Ei muuta kun Norske kalabisnes on STRONG BUY 
Lisäys: Alla vielä salkkuni perjantain nousijat. Kaikki norjalaiset ovat kalabisnessfirmoja.
Hei ystävät @Dissidentti, @RahatonMies ja @JanneBoi83 
Siirsin viestinne Mitä sinulla on salkussa -ketjusta tänne, koska nämä viestit eivät ehkä enää niin sopineet sinne ja niitä vähän liputeltiinkin. Toivottavasti tämä oli ok ratkaisu.
Hyvät lauantait teille ja muillekin!
Tämän viestin jätin sinne.
Ihan rauhassa vain, en kiusakseni tällaista ratkaisua tehnyt enkä halunnut piilottaa tai poistaa hyviä viestejä.
Keskustelu lähti vähän ehkä rönsyämään ketjun aiheesta, siksi viestejä liputeltiin. Sitten ajattelin keskustelun jatkuvan vielä lisää, niin siirsin sen tänne, jotta ketju pysyisi aiheessaan ja viestejänne ei liputeltaisi eikä meidän moderaattorien tarvitsisi tehdä toimenpiteitämme.
Perustelut ja mitä salkusta löytyy, niin kannattaa laittaa samaan viestiin. Voin siirtää tuon viestisi takaisin Salkku-ketjuun, missä on noita perusteluja?
EDIT (vartti myöhemmin): Jos tuossa on vain osa salkustasi ja ihmettelet kurssinousuja, niin sitten viesti ehdottomasti Kurssien ihmettelyketjuun, kuten @Johannes_Sippola sanoo alla.
@Dissidentti Mitä sinulla on salkussa -ketjun pointti ei ole kyllä alun perin ollut se, että postaillaan ketjuun vaan salkussa nousseita osakkeita… Vaan pikemminkin koko portfolion koostumusta ja perusteluita siitä. Kurssien ihmettelyketjussa voi sitten kursseja ja omia nousijoita ihmetellä halutessaan.