Tässä ongelmassa on kyse mielestäni turvallisuudesta. Jos tulokset eivät ole luotettavia, pitää katsoa liiketoiminnan kassavirtaa, josta vähennetään vielä ylläpitoinvestointien kassavirrat. Ajatusta voisi jatkaa vielä pidemmälle. Mitä sitten kun raha on saatu taseeseen, ehkä yhtiön johto hairahtuu tekemään jonkin typerän investoinnin? Vanhan polven arvosijoittajat pitävät yhtiön arvon perustana sijoittajille jaettuja osinkoja. Näiden nykyarvo on firman valuaation perusta Gordonin kaavan (1956) mukaisesti. Mutta sitten kun osingot on saatu, mitä jos tulee inflaatio tai pankki kaatuu? Parempi muuttaa omaisuus kullaksi kunnon merkantilismin hengessä. Oikeaksi kullaksi, sellaiseksi minkä voi laittaa piironginlaatikkoon. Minun piironginlaatikkooni. Jokainen ihminen somalialaisesta merirosvosta lontoolaiseen investointipankkiiriin ymmärtää että sillä on arvoa. Silloin olen turvassa.
Tälle on olemassa vastaesimerkki: Berkshire Hathaway. Berkshire ei maksa osinkoa, sen book vain kasvaa ajan kuluessa. Kasvava book johtaa kasvavaan osakekurssiin. Book kasvaa sitä vauhtia kuin yhtiön oman pääoman tuotto on. Kun oman pääoman tuotto on parempi kuin osakemarkkinoiden keskimääräinen tuotto, osakkeen tuotto on myös parempi kuin markkinoiden keskimääräinen tuotto. Kenties bookilla ja oman pääoman tuotolla on sittenkin merkitystä.
Tuo on vanha ja varsin yleisesti käytetty tapa. Kahvipakettien osalta tilanne on ehkä kuukausi-kaksi sitten lukemani jutun perusteella erilainen. Noissa erikoisimmissa kahveissa tilavuus/paino suhde on erilainen, minkä johdosta niitä ei saa ängettyä samankokoiseen pussiin puolta kiloa, tiedä sitten pitääkö väite paikkansa.
Mun mielestä taas tuo on oikea suhtautuminen omistamaansa yritykseen. On ihan yksi lysti omistaisiko vaikka vitosella jotakin lafkaa, vaikka tietysti rahallinen intressi on suurempi mikäli omistaa puolella miljoonalla. Asenne kuitenkin on oikea sillä pienelläkin omistajalla.
Mä arvelen tässä olevan jonkinlainen kepulipeli taustalla kun houkuttelelet foorumilaiset tuomaan kultansa sun piirongin laatikkoon. Minkä kokoinen piironki sulla muuten on?
Tämän saman syyn kuulin jossain kahvialan ammattilaisen haastattelussa jokin aika sitten. Uskon että erikoisempien (=ei paahtoaste 1 juhlamokka) kahvien kohdalla pitänee paikkansa.
Mitä oluttölkkien kokomuutokseen tai muidenkin tuotteiden, niin tottakai kyse on inflaatiokorjauksesta. Vaikkakin joskus selityksenä kuuleekin kaikenlaista muuta, kuten juuri teetettyä asiakaskyselyn tulosta jonka mukaan asiakkaat tykkäävät enemmän juuri uuden kokoisesta (=pienemmästä) pakkauskoosta.
Sijoittajat varmasti katsovat keskimäärin kaupassa “p/e”:tä eli kilohintaa enemmän kuin kappalehintaa, joten olemme yhteisönä vastustuskykyisiä näille huijauksille. Mutta näkyykö sijoitustyyli, johon temperamentti ja persoonallisuus varmasti vaikuttaa, myös ostokäyttäytymisessä? Omalta osaltani ainakin menee yksiin, painotan halpaa hintaa elämyksen yli ja valikoidusti laatua, mutta kaihdan bumtsibum-tuorepuristemehuja ja valmisruokia joiden hinnottelua en ymmärrä (raaka-aineiden kilohinnat pitäisi kertoa niiden osuuksilla. Poikkeuksena lidlin lasagne joka toistuvana tarjouksena 2.65e/kg tarjoaa riittävän turvamarginaalin.)
Ja seuraavaksi varmaan kaupat/elintarvikeyhtiöt alkavat kehumaan omia “ekologisuus/vastuullisuus” arvojansa/tavoitteitansa, samalla kun lisäävät pakkausmateriaalien suhteellista määrää, jonka pienet pakkauskoot aiheuttavat .
Ainiin, mutta nehän tekevät niin jo.
Tai vielä parempi, siirtävät vastuun kuluttajille, jotka “suosivat” pieniä pakkauskokoja.
En ole paljoa ketjua lukenut, mutta mieleen jäi lähinnä se, että Tokmanneissa on nähty melkoista sekamelskaa ja Puuiloissa on ollut siistiä. En ole käynyt Puuilossa, mutta tämän pienen paikkakunnan Tokmanni on yleensä niin kuin joku sotkuinen varasto. Tähän kun yhdistää avoimien työpaikkojen luonteen eli Puuilon kokoaikaiset vs Tokmannin osa-aikaiset pienillä viikkotunneilla niin ei tarvitse kahteen kertaan miettiä kumpaa haluan omaan salkkuun. Bonuksena vielä Tokmannin henkilöstöjohtajan avautuminen työvoimapulasta. Tällaiset asiat vaikuttavat omaan sijoituspäätökseen, koska uskon monien muidenkin asioiden hoituvan samalla asenteella.
On ounasteltavaa vehnän hinnan nousun johdosta makaronien, spagettien ym. pastatuotteiden, samoin kuin vehnäjauhojen hinnan nousevan syksyllä ja ensi vuoden aikana rajusti. Kuinkahan paljon noita kannattaisi ostella varastoon, helposti voi tulla yli 25 prosentin hinnan nousuja.
Toisaalta sijoittajana voi myös hedgetä hinnannousua ostamalla raaka-ainefutuureja.
Mutta vakavammin puhuen tuolla Ukraina-langassa yksi keskustelija mainitsi asian, jota en aiemmin edes ajatellut. Nythän sodan seurauksena monille pelloille siellä on varmasti jäänyt kranaatteja, jotka pitäisi jotenkin raivata pois ennen kuin aluetta voidaan käyttää uudestaan. En tiedä kuinka kuinka suuri osa pinta-alasta on vaarassa, mutta tuohan voi vaikuttaa vielä vuosikausia viljatuotantoon sodan jälkeen. Esim. Ranskassa on edelleen ensimmäisen maailmansodan jäljiltä peltoalueita, joita ei ole turvallista käyttää.
Minkä todennäköisyyden annat skenaariolle, jossa 1-2 vuoden aikaikkunassa yritysten tulokset laskevat teknokuplan tapaan merkittävästi, luokkaa 30-40% S&P500:ssa? (teknokuplassa 55%)
Täällä oli hetki sitten kysely sijoituskirjojen lukemisesta. Siinä samassa yhteydessä tuli mieleen, että mitenköhän kanssasijoittajat seuraavat yritysten tulosraportointia. Luetaanko esimerkiksi vain toisen käden (uutiset, kanssasijoittajat) arvioita tuloksesta vai pureskellaanko tulos ihan itse? Ja jos perehdyt tulosraportointiin, niin teetkö sen kuinka perusteellisesti? Luetko raportin sanasta sanaan ja katsot mahdolliset johdon haastattelut, analyytikkohaastattelut ja webcastit päälle? Vai poimitko esimerkiksi vain avainluvut + johdon kommentit raportista ja luet päälle analyytikon näkemyksen?
Valitse seuraavasta listasta ne, joita hyödynnät omien salkkuyhtiöidesi seurannassa:
Muiden sijoittajien arvio/keskustelu tuloksesta (foorumi, Twitter tms.)
Toimittajien tms. arvio tuloksesta (esim. uutiset)
Osavuosikatsauksen avainluvut
Osavuosikatsauksen johdon kommentit
Osavuosikatsauksen mahdolliset muut osat ja liitteet
Johdon haastattelu
Analyytikon haastattelu (InderesTV, OP sijoittaminen tms.)
Analyytikon kirjoittama kommentti/raportti tuloksesta
.
