Ihan sama, onko yhdistyviä organisaatioita 250 vai 309, mutta kun varsin monet kunnat ovat jo nyt ulkoistaneet lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalveluvelvoitteensa kuntayhtymille, niin yhdistyviä organisaatioita ei voi päätellä kuntien lukumäärästä.
Kuntia (ja kaupunkeja, jotka myös ovat kuntia) ei tosiaankaan olla lakkauttamista, vaikka ne luopuvat sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Miksi pitäisi? Kuntien tehtävistä ja henkilökunnasta jää vielä melkein puolet jäljelle. “Jotkin työntekjöistä siirtyvät kyllä hyvinvointialueisiin, mutta…” Yli puolet siirtyy, ei vain jotkut.
Piti ihan soittaa henkilölle, joka oli maakunnallistamassa sotepalveluja jo vuonna 2005. Kainuussahan tämä koko Suomeen tuleva malli testattiin jo silloin määräaikaisen Kainuun hallintokokeilulain turvin.
Kunnissa on jo nyt jaoteltu tehtävät siten, että tiedetään kyllä, ketkä tekevät töitä sosiaalitoimessa, terveydenhuollossa tai pelastustoimessa. Tukipalvelujen osalta lienee hieman epäselvempi tilanne.
En ymmärrä mitä tarkoitat, että kunnat joutuisivat lisäämään hallintoa. Jos kunnan tehtävistä ja työntekijöistä reilut puolet lähtee, kunnan keskushallintoon ei tarvita lisää työntekijöitä. Päinvastoin tämä avaa mahdollisuuden järjestellä toimenkuvat uusiksi siten, että hallinnosta saadaan siirrettyä väkeä asiakastyöhön. Kainuun kokemukset osoittavat, että toimii.
Keskushallinto on varsin kevyt rakenne. Paljon tärkeämpää on, miten uudet hyvinvointialueet järjestetään erityisesti keskijohdon osalta.
Kun Kainuussa vajaan kymmenen kunnan perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimet sekä kuntayhtymän erikoissairaanhoito yhdistettiin, huomattiin että hallintoa voitiin keventää.
Esimerkiksi sosiaalipalveluihin kuuluvassa vanhuspalveluissa oli ennen yhdistymistä 40 esimiestä, kun joka kunnassa piti olla omansa. Yhdistymisen jälkeen tarvittiin enää 14. Entäs ne 26? Eivät saaneet potkuja, vaan siirrettiin asiakastyöhön. Huom. juuri heistä on suuri työvoimapula, joten uudistus voi osaltaan ratkaista myös tätä ongelmaa.
Mikä ihmeen “uusi porras poliittisesti valittuja henkilöitä”? Hyvinvointialueet ovat demokraattisia. Me ei olla diktatuuri. Kansa äänestää edustajansa ja toistaiseksi tämä on järjestetty poliittisten puolueiden muodossa.
Jos nyt on demokraattisesti valitut kunnanvaltuustot ja ne ovat nimenneet lautakunnat, niin jatkossa ei lautakuntia ei enää tarvita sosiaalipalveluihin, terveyspalveluihin eikä pelastuspalveluihin. Aikamoinen säästö, kun tuhannet ja taas tuhannet luottamushenkilöt korvataan vain sadoilla.
" - - jotka eivät ole ilmaisia hekään, mutteivat tuo osaamista" Jos demokratia ei miellytä, voi demokratian tietysti yrittää mitätöidä väittämällä, ettei demokraattisesti valitut luottamushenkilöt tuo organisaatioon osaamista. Juurikki on eri mieltä.
Hyvinvointipalvelut ovat niin tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaa, että niiden järjestäminen on välttämättä poliittista. Demokratiaan kuuluu oikeus katsoa asiaa eri näkökulmista, mutta faktat eivät poliittista näkemystä tottele.
Mistähän suomalaiseen politiikkaan on tullut häikäilemätön älyllinen epärehellisyys? Varsinkin keskustelussa soteuudistuksesta on niin monet kerrat korjattu virheellisiä väittämiä, että vaikuttaa olevan joko kovapäistä porukkaa tai faktoista valitaan vain omaan poliittiseen näkemykseen sopivat ja toistetaan yhä uudestaan jo kumottuja väitteitä faktoista viis.
Miten käytännössä? Me sotepalvelujen asiakkaat emme välitä siitä, saako sen oman terveyskeskuksen tai sosiaalitoimen tutut palvelut henkilöltä, jonka palkka ei tulekaan enää kunnalta vaan hyvinvointialueelta.
ellei joku aktiivi aiemmin ehdi 
