-Retaililla on erittäin iso merkitys omistajille, koska jos se saadaan reilusti plussalle on osake heti 10eurossa. Pelkän Lindexin varassa päästään vain 5-6euroon alkusyksyllä
Myi ne sentään 585 vegehampurilaista. 17 vegeannosta myytiin erillisestä pisteestä, jossa oli vain vegetarjontaa.
10 tykkäystä
Ihan sama, onko yhdistyviä organisaatioita 250 vai 309, mutta kun varsin monet kunnat ovat jo nyt ulkoistaneet lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalveluvelvoitteensa kuntayhtymille, niin yhdistyviä organisaatioita ei voi päätellä kuntien lukumäärästä.
Kuntia (ja kaupunkeja, jotka myös ovat kuntia) ei tosiaankaan olla lakkauttamista, vaikka ne luopuvat sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Miksi pitäisi? Kuntien tehtävistä ja henkilökunnasta jää vielä melkein puolet jäljelle. “Jotkin työntekjöistä siirtyvät kyllä hyvinvointialueisiin, mutta…” Yli puolet siirtyy, ei vain jotkut.
Piti ihan soittaa henkilölle, joka oli maakunnallistamassa sotepalveluja jo vuonna 2005. Kainuussahan tämä koko Suomeen tuleva malli testattiin jo silloin määräaikaisen Kainuun hallintokokeilulain turvin.
Kunnissa on jo nyt jaoteltu tehtävät siten, että tiedetään kyllä, ketkä tekevät töitä sosiaalitoimessa, terveydenhuollossa tai pelastustoimessa. Tukipalvelujen osalta lienee hieman epäselvempi tilanne.
En ymmärrä mitä tarkoitat, että kunnat joutuisivat lisäämään hallintoa. Jos kunnan tehtävistä ja työntekijöistä reilut puolet lähtee, kunnan keskushallintoon ei tarvita lisää työntekijöitä. Päinvastoin tämä avaa mahdollisuuden järjestellä toimenkuvat uusiksi siten, että hallinnosta saadaan siirrettyä väkeä asiakastyöhön. Kainuun kokemukset osoittavat, että toimii.
Keskushallinto on varsin kevyt rakenne. Paljon tärkeämpää on, miten uudet hyvinvointialueet järjestetään erityisesti keskijohdon osalta.
Kun Kainuussa vajaan kymmenen kunnan perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimet sekä kuntayhtymän erikoissairaanhoito yhdistettiin, huomattiin että hallintoa voitiin keventää.
Esimerkiksi sosiaalipalveluihin kuuluvassa vanhuspalveluissa oli ennen yhdistymistä 40 esimiestä, kun joka kunnassa piti olla omansa. Yhdistymisen jälkeen tarvittiin enää 14. Entäs ne 26? Eivät saaneet potkuja, vaan siirrettiin asiakastyöhön. Huom. juuri heistä on suuri työvoimapula, joten uudistus voi osaltaan ratkaista myös tätä ongelmaa.
Mikä ihmeen “uusi porras poliittisesti valittuja henkilöitä”? Hyvinvointialueet ovat demokraattisia. Me ei olla diktatuuri. Kansa äänestää edustajansa ja toistaiseksi tämä on järjestetty poliittisten puolueiden muodossa.
Jos nyt on demokraattisesti valitut kunnanvaltuustot ja ne ovat nimenneet lautakunnat, niin jatkossa ei lautakuntia ei enää tarvita sosiaalipalveluihin, terveyspalveluihin eikä pelastuspalveluihin. Aikamoinen säästö, kun tuhannet ja taas tuhannet luottamushenkilöt korvataan vain sadoilla.
" - - jotka eivät ole ilmaisia hekään, mutteivat tuo osaamista" Jos demokratia ei miellytä, voi demokratian tietysti yrittää mitätöidä väittämällä, ettei demokraattisesti valitut luottamushenkilöt tuo organisaatioon osaamista. Juurikki on eri mieltä.
Hyvinvointipalvelut ovat niin tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaa, että niiden järjestäminen on välttämättä poliittista. Demokratiaan kuuluu oikeus katsoa asiaa eri näkökulmista, mutta faktat eivät poliittista näkemystä tottele.
Mistähän suomalaiseen politiikkaan on tullut häikäilemätön älyllinen epärehellisyys? Varsinkin keskustelussa soteuudistuksesta on niin monet kerrat korjattu virheellisiä väittämiä, että vaikuttaa olevan joko kovapäistä porukkaa tai faktoista valitaan vain omaan poliittiseen näkemykseen sopivat ja toistetaan yhä uudestaan jo kumottuja väitteitä faktoista viis.
Miten käytännössä? Me sotepalvelujen asiakkaat emme välitä siitä, saako sen oman terveyskeskuksen tai sosiaalitoimen tutut palvelut henkilöltä, jonka palkka ei tulekaan enää kunnalta vaan hyvinvointialueelta.
8 tykkäystä
Läheltä kuullut itse tätä Kainuun mallia, niin ei taida olla mennyt ihan niinkuin tämä lähipiiri on kertonut. Suosittelen vielä hieman kriittisesti suhtautumaan tähän uuteen malliin, ja tutkimaan lisää
Voisitko kertoa tarkemmin, kiitos. Epäilys ei ole argumentti.
3 tykkäystä
Minäpä yritän jaksaa joku ilta kirjoitella asiasta tarkemmin 
ellei joku aktiivi aiemmin ehdi 
Pelkästään hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat joidenkin arvoiden mukaan jo puoli miljardia euroa. Lisäksi pitää rakentaa uudet IT-verkot yms. infra, koska vanha jää kaupunkien omaisuudeksi (kaupungit eivät luovuta kuin osan omaisuudestaan ja työntekijöistään hyvinvointialueille). Kyllä tästä vielä aikamoinen lisälasku saadaan veronmaksajien kuitattavaksi.
25 tykkäystä
En ymmärrä palkkaharmonisointia, espoossa ja hangossa on aika eri asumiskulut, ihan vain esimerkkinä.
1 tykkäys
Varmasti totta, mutta millä perusteella sama työnantaja maksaisi samasta työstä eri palkkaa eri työntekijöille? Erityisesti nykyään kun merkittävä osa työvoimasta on kuitenkin etänä tai hybridityössä. Espoolaiset eivät varmana suostu palkanalennukseen, joten hankolaisten palkan on noustava. Onhan Töölössäkin kallimpaa asua kuin vaikkapa Jakomäellä, mutta eivät saman työpaikan työntekijät tienaa sen takia yhtään sen enempää tai vähempää eikä työnantaja voi sillä perusteella syrjiä edullisemman asuinalueen työntekijöitä.
5 tykkäystä
Tehtiin malli jolla piti säästää kuluissa.
Otetaan vaikka hoitoala, jossa ollaan läsnä.
1.Espoo on huomannut että ei saa hoitajia jos ei kilpaile palkalla, koska asumiskulut ovat korkeammat. Espoo maksaa enemmän kuin hanko.
-
Luodaan hieno sotemalli, palkat harmonisoidaan.
-
Maksetaan Hankolaisille enemmän, koska harmonisointi.
4.Espoo huomaa että ei saa hoitajia, koska hoitajan kannatta asua hangossa samalla palkalla halvemmalla. Espoo nostaa palkkaa.
- Palkka harmonisoidaan.
Siirry kohtaan 4. ja toista niin monta kertaa kunnes rahat loppuvat täysin, sitten voit siirtyä kohtaan 6.
-
Nosta veroja.
-
nosta palkkoja, siirry kohtaan 6 ja toista kunnes sotealue defaulttaa ja muodostetaan uudet alueet.
Tämäkö on harmonisoinnin idea? Kyllä varmasti voidaan maksaa aluekohtaisia olosuhdelisiä jos halutaan.
23 tykkäystä
Palkkaharmonisointi tulee laista. Reilu meininki. Samasta työstä sama palkka. Tänään jo telkkarissakin oli keskustelua Juurikin joku aika sitten esille nostamasta uhkaavasta kulutuskysynnän laskusta, joka hidastaa yhteiskunnan rattaiden pyörimistä. Syy tähän on, etteivät palkat seuraa inflaatiota. Lakisääteinen palkkaharmonisointi lieventää osaltaan kulutuskysynnän isompaa tai pienempää romahdusta.
IT-jutusta kuulin tänään, että Kainuun hallintokokeilussa valtio oli antanut 1 M€ järjestelmien yhtenäistäminen (toivottavasti ei sittenkin ollut 4 M€, ilmoittelen myöhemmin jos oli). Oli riittänyt, jos oikein ymmärsin.
Edellinen antaa mittakaavaa alkuinvestoinnin tasosta. Se kuitataan nopeasti säästöillä, jotka saadaan satojen maksullisten ohjelmien korvaamisella vain muutamalla kymmenellä.
Hyvää yötä.
3 tykkäystä
Ei tässä kukaan tule kuluissa kyllä säästämään, eikä se ole missään vaiheessa ole ollut tarkoituskaan. Kuolevien kuntien talous oli kuralla ja kun kuntaliitoksia ei haluta tehdä niin Kepu halusi maakuntamallin ja maakuntamallin se myös sai. Tuo sinun mallisi olettaa että joku haluaisi oikesti asua Hangossa, mitä ei kyllä mitenkään voida kompensoida vaikka asumiskustannukset olisivatkin jonkin verran alhaisempia. Niin ja pienien kylien työpaikkojen määrä ei nyt ole mitenkään hirmuisen suuri, eli ei sinne nyt Espoon kaikki sairaanhoitajat mahdu 
Kyllä kaupungistuminen jatkuu ennallaan ja kaupungeissa halutaan asua ja ihmiset ovat valmiita myös maksamaan oikeudesta asua kaupungeissa.
Niin ja rahat on jo nyt loppu, eli varaudu maksamaan roimasti lisää veroja tulevaisuudessa 
4 tykkäystä
Jopas nyt tuli tykitystä. kahden kappaleen tekstiini. Kaikesta huolimatta en edelleenkään nähnyt lyhyessä tekstissni faktuaalisia virheitä, vaikka asiat varmasti voi nähdä toisinkin.
Työ kuitenkin vähenee vaikkapa kunnanjohtajalla ja yleishallinnolla, mutta kunnanjohtajan palkka ei pienene, vaikka tehtävät vähenevät oleellisti. Tuskin kunnanjohtaja on ainut tällainen tehtävä yleishallinnossa.
On myös julkisuudessa tuotu esiin, että asiantuntijat ehdottivat sopivaksi sote-alueiden määräksi viittä, mutta etupäässä Keskustan myötävaikutuksesta päädyttiin lukuun 21. Näin uudet hyvinvointialueet ovat heti alkuunsa liian pieniä. Muuttoliikkeen suuntautuessa edelleen etelään olisi ollut parempi olla etukenossa vähentämässä hallintoa toteuttamassa muutos tuotannollisesti järkevän kokoisissa yksiköissä.
En sanonut, että kunnat lisäisivät tehtäviään. Sanoin - tai ainakin tarkoitin sanoa - että kunnissa ja hyvinvointialueissa on jatkossa yhteensä enemmän halllintoa kuin nyt pelkissä kunnissa. Tiedämme sen yksiselitteisesti siitä, ettei ketään irtisanota, mutta uusia paikkoja avataan hyvinvointialueisiin. Jotkut voivat halutessaan kenties hakea hallinnosta suorittaviin tehtäviin, mutta ketään ei voida Suomen lain mukaan siirtää vastoin tahtoaan täysin erilaiseen tehtävään, eivätkä kaikki hallinnon työntekijät sovellu suorittaviin tehtäviin.
Kun uudistus käynnistyy, tilanne on edelleen se, että hallinto kasvaa. Toivon kyllä minäkin, että jonain päivänä alkavat sitten hyvinvointialueilla laajat YT-neuvottelut, joissa hallinnon rooleista katoaa vaikkapa kolmannes ja nevottelujen kohteena olevat ihmiset joutuvat joko hakemaan suorittavia tehtäviä tai tulevat irtisanotuiksi. Kuntaliitosten yhteydessä on taattu viiden vuoden immuniteettia työntekijöille ja palkkataso on nostettu vastaamaan alueen korkeinta tasoa. Epäilen kuitenkin ettei mitään merkittävää hallinnon saneerausta tule tapahtumaan. Julkisen sektorin hallinto ei tunnetusti ole kovin aloitteellinen saneeraamaan itse itseään. Varmaa on, etteivät yleishallinnon palkat kunnissa laske.
Valitsemme kuitenkin jatkossakin sekä kunnanvaltuustot että hyvinvointialueiden edustajat. Ei demokratia siitä lisäänny, että nyt on yhdet vaalit lisää, mutta valittujen edustjien määrä lisääntyy. Sinänsä ihan hyvä näkökulma, että tästä seuraava porras, jonka nämä edustajat nimittävät (lautakunnat) voi tuoda säästöä. Alkaa olla jo rajatapaus, ovatko ne sitten demokraattisesti valittuja, mutta varmasti puoluekirjoilla on kiintiöitä näissä lautakunnissa.
Luottamustehtäviin valitut ihmiset eivät edusta terveydenhuollon osaamista, vaan poliittista osaamista. Esimerkiksi Terveystalon johto - minun mielestäni - varmasti pätevämpää terveyspalveluiden strategian määrittelyssä, prosessien organisoinnissa ja palvelumuotoilussa kuin puoleiden listoilta valitut broilerit. Tästä voi toki olla toistakin mieltä.
Palveluiden rahoittaminen, järjestäminen ja toteuttaminen voidaan hoitaa hyvin monella tavalla. Esimerkiksi työeläkejärjestelmämme on yhtiöitetty, eivätkä poliitikot pääse käsiksi niihin rahoihin ollenkaan. Vaikken pidä työelkejärjestelmäämme ongelmattomana, olen silti tavattoman tyyväinen, etteivät politiikot saa päättää niistä rahoista. Monessa maassa terveyspalveluiden tuottaminen on myös eriytetty niiden maksamisesta. Sekä Bismarckilaisissa että Kansallisen Terveysvakuutuksen maissa palvelut tuottavat yksityiset toimijat. Monessa näistä maista terveydenhuolto toimii myös Suomea paremmin ihan objektiivisin mittarein, vaikka Suomessa omahyväisesti usein muuta väitetään. En halua mennä liian syvälle näihin vertailuihin, mutta tässä kuitenkin linkki pintaraapaisuun erilaisista tavoista järjestää terveydenhuolto.
Sote-uudistuksemme on pyrkinyt puuttumaan vain ja ainoastaan siihen, kuinka poliittinen ja hallinnollinen päätöksenteko on organisoitu, sekä siihen, kuinka terveyspalvelut rahoitetaan. Samalla se on kuitenkin de-priorisoinut monia muita haasteita, joihin aluemalli ei tuo ratkaisua, tai joiden toteuttamista se jopa haittaa: huono tuottavuus, pitkät odotusajat, työvoimapula, takkuileva digitalisaatio, monopolistinen tuottaja-asetelma, tehoton terveyskeskuksen yleislääkärin seulontarooli, kroonisesti sairaat ja moniongelmaiset kuormittavat terveyskeskuksia, jotka on suunniteltu maailmaan, jossa akuutit taudit olivat tärkein hoidon tarve, jne.
Hyvonvointialueen hallinnollinen rakenne ei välttämättä ole optimaalinen mittakaava toteuttamaan monia palveluita. Esimerkiksi kukaan yksityisistä terveyspalveluiden tuottajista ei ole päätynyt perustamaan erillistä etälääkärinumeroa jokaiseen kaupunkiin.
17 tykkäystä
totta toki ja esimerkki on tietysti keinotekoinen osin. mutta tällä mallilla halutaan pitää kuolevat kylät hengissä tarpeettoman pitkään ja kalliilla, ihmettelen miten kepu sai tälläisen läpi, tai tiedän toki, mutta sitten saan jo muidenkin puolueiden kannattajien vihat päälleni, joten olkoon
jos harmonisoidaan niin kysymys on tietenkin pitääkö harmonisoida nimellispalkka, vai välttämättömien kulujen jälkeen jäävä palkka. Nimellisellä ei pitäisi olla väliä, vaan sillä mitä oikeasti jää harkinnanvaraiseen kulutukseen, se olisi oikeaa harmonisointia.
eihän kuntienkaan veroprosentit ole samat, ei elinkustannukset, ei palvelut, ei mikään. Naurettavaa harmonisoida yksi asia.
4 tykkäystä
Mutta eihän kukaan työnantaja sitä nyttenkään harmonisoi tuolla tavalla, koska se ei työnantajalle kuulu missä asut ja paljonko sinulle tulee kustannuksia elämisestä. Pitäisikö palkan muuttua saman työnantajan piirissä jos työntekijä muuttaa vaikkapa Espoosta Helsinkiin tai Kauniaiseen? Suomessa tämän kaltainen syrjintä ei ole mahdollista, jonka vuoksi sote-alueiden palkat täytyy harmonisoida.
2 tykkäystä
Kuluista en osaa sanoa kummassako olisi kalliimpaa asua, Hangossa omalta osaltani halvempaa koska urheilun harrastaminen on siellä ainakin halvempaa mutta kyllä meillä ainakin asumiskulut on aika fifty/fifty, asunnot siis Espoossa sekä Hangossa.
Kyllä molemmissa on hyvät puolensa asua mutta kyllä Hanko vie voiton loppupeleissä ja siellä pyrin itse viettämään kokoajan enemmän ja enemmän aikaa…. Ja kesällähän se on ihan ykkönen 
5 tykkäystä
Tälläiset alueet, jotka ovat sekasikiöitä ovat luotuja ongelmille.
Otetaan toisinpäin, hylätään hanko, se on kuitenkin mukava ja vetovoimainen alue.
Siirrrytään kaupunkiin x ja tuppukylään y. Sotealue on nyt harmonisoinut palkan tasolle 100. Sitten huomataan että tuppukylään y, ei saada lähihoitajaa, koska kyseessä on kuoleva kylä ja mahdolliset työntekijät eivät sinne halua muuttaa, ja koska asuvat kaukana tuppukylästä, huomaavat että heidän ei kannata työtä ottaa vastaan. Mutta palkalla 120 saadaankin hoitajalle tyydyttävä korvaus matka-ajasta ja matkakuluista. Eli harmonisoidaanko nyt kaikille 20% palkankorotus?
Ei, mitäs nyt tehdään. Hei, minä tiedän sanoo kokoomusvaikuttaja x, otetaan konsultti Mehiläiseltä. Se tosin maksaa 150, että voivat maksaa osansa ulkomaisillle pääomasijoittajille ja että he sitten maksavat 120 hoitajalle.
Eli sääntösuomi, ei voida maksaa olosuhdelisää, mutta voidaan huolettaa kuluttaa vielä 30%yksikköä enemmän rahaa.
Kaikki taputtavat ja ovat iloisia.
9 tykkäystä
Todellisuushan on että mihinkään päin Suomea ei saada sairaanhoitajia, eikä palkkoja voida enää nostaa koska rahaa ei ole palkkaharmonisoinnin ja muutoskulujen jälkeen enää yhtään jäljellä. Hyvinvointialueisiin siirtyminen tulee aiheuttamaan pientä kaaosta ja jos hoitajat päätyvät hurmaavaan joukkoirtisanoutumiseen, niin meidän terveydenhuoltojärjestelmä romahtaa kokonaan ensi vuonna.
Toivottavasti on yksityisen puolen vakuutukset kunnossa
21 tykkäystä
Valitettavasti nämä vakuutukset eivät korvaa niitä monimutkaisia hoitoja, joita tarjoaa vain julkinen puoli. Olen pitänyt vakuutuksissa sen periaatteen, etten ota sellaista, jos talouteni hoidon kestää. Esim. jos on rahaa uuteen autoon, en osta kaskoa. Tällä säästää pitemmän päälle. Ongelma on siinä, ettei kukaan yksityinen hoida esim. synnytyksiä tai vaikka hoitaisikin, vakuutus ei sitä kattaisi.
Terveydenhuoltomme suurin kipupiste on terveyskeskus. Tämä on kuvakaappaus Terveystalon sijoittajaesityksestä. Minkään palvelun tai tuotteen jakelua ei nykyään organisoida siten, että kaikki erilaista palvelua tai tuotetta tarvitsevat ihmiset ohjataan samaan kanavaan. Jopa bensa-asemia on erilaisia. Tämän kompromissin vuoksi terveyskeskus on ruuhkautunut ja sen ensimmäisenkin ajan saaminen voi kestää kolme kuukautta, jos sitä edes saa. Sen jälkeen juostaan tiskiltä tiskille, usein väärälle, ja aikaa kuluu.
Oikeasti vanhuksille ja monisairaille pitäisi nimetä omalääkäri ja omahoitaja geriatriaan, diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin erikoistuneelta klinikalta (vrt. vanhuuden ajan neuvola), eikä juoksuttaa heitä terveyskeskuksissa. Samoin pitkäaikaisille mielenterveyspotilaille. Suurin osa perusterveistä voisi aloittaa prosessin valtakunnallisella digivastaanotolla, josta mahdollisesti AI:n avustamana lähete suoraan erikoislääkärille tai muulle ammattilaiselle. Näitä ei mietitä, kun kaikki fokus on kuolevissa kunnissa ja tulonsiirroissa.
Se, miten näiden palveluiden johtaminen organisoidaan, voisi seurata palveluprosessin optimaalista skaalaa. Nyt se seuraa äänestämisen ja veronkeräämisen rajoja 
16 tykkäystä
En malta olla tähän lisäämättä, että hyvinvointialueenkin pitäisi kuitenkin laskea jokin kustannus, vaihtoehtoiskustannus tai tuottovaatimus sitoutuneelle käyttöpääomalle. Ei sinänsä koske tätä esimerkkiä lääkärin palkkamiseen jos alue tarjoaa infran, mutta vähän harmittaa, kun aina luullaan, että vain yksityisellä pääomalla on tuottovaatimus. Ei se pääoma kenellekään ole ilmaista, tai ainakaan sitä ei ole loputtomiin tarjolla.
1 tykkäys