Papin työ tulee ainakin ensimmäisenä mieleen 
13 tykkäystä
Välikevennystä.
Muksu, reilu 1v, tulee anoppilassa keittiöstä aarre taskussaan, ja vaivihkaa näyttää sen virne kasvoillaan.
Pitääkö olla huolissaan?
54 tykkäystä
Tapahtuipa kerran: Menen päivystykseen työntekijäni kanssa. Häneltä on ranteeseen lentänyt tikku ja valtimo on katkennut. Olemme ajaneet päivystykseen tunnin ja ranteeseen on hätävarana kietaistu pakkauskelmu ympärille. Ranne ei vuoda, kämmen ei tosin saa paljon vertakaan. Juoksen etunenässä sisälle varoittamaan, että kohta tulee potilas, jolta on valtimo revennyt ranteesta ja että hänellä on kohtuullisen tiukka paineside siinä päällä. Portinvartija kehoittaa meitä istumaan ja odottamaan. 10 minuutin päästä minulta palaa käpy ja kysyn oveen koputtaen, että kuinka kauan tuo kämmen ja sormet selviävät ilman verta. Nyt alkaa tapahtua, ja kohta potilas on sänkykuljetuksessa päivystävän kirurgin luokse. Minulla on jotain tietoa anatomiasta ja ensihoidosta, vaikken kuvittelekkaan tietäväni siitä lähellekään sitä, mitä ammattilaisen kuuluu tietää. Välillä vaan tuntuu siltä, ettei sitä hätätapausta mikä tapahtuu onneksi todella harvoin oikein tunnuta ottavan tosissaan, vaan ajatellaan potilaita massana ja toteutetaan sitä mikä keskiarvolla tuntuu oikealta, vaikka mielestäni tiedän milloin on kiire. Tämä on luonnollista, mutta silloin kun se osuu lähelle se raivostuttaa.
21 tykkäystä
Väitän että merkittävä osa terveydenhuollon ongelmista johtuu siitä että lääkärit eivät suostu alistumaan ammattilaisten johdettaviksi, jonka vuoksi tehdään hölmöjä päätksiä kuten Apotti ja työpaikoilla on jatkuvasti havaittavissa poikkeuksellisen huono ilmapiiri. Organisaatioihin tarvittaisiin korkeampiin asemiin enemmän Kauppatieteiden maistereita ja Diplomi-insinöörejä ja vähemmän lääkäreitä.
Kyllä hallinnolliset lääkärit osaavat johtaa organisaatioissa, joissa on tavoitteena tuottaa terveyshyötyä potilaille. Muu johtamisen ammattilaiset eivät ymmärrä tätä. Olen samaa mieltä siitä, että Apotin kaltaisiin kömmähdyksiin ei olisi varaa. Nyt seuraan kauhulla mitä sote tuo tullessaan. Jos ajatellaan uusia sotealueita, niin kuinka monta tietojärjestelmän vaihdosta ja integraatiota tehdään. Mitä jos seuraava hallitus on eri mieltä?
2 tykkäystä
No pistetääs sun alkuperäiseenkin kyssäriin muutama esimerkki 
Vanginvartija, vankilanjohtaja, puolustusvoimien henkilökunta nyt ainakin tulee mieleen
8 tykkäystä
Kait tässä on enemmänkin kyse siitä, että miten se ammattilainen voi vartissa tietää paremmin potilaan oireet kuin potilas itse - resurssipula se taitaa vaivata meidän terveydenhuoltoa, ei ole aikaa tarpeeksi.
Ei kukaan muuta pyydäkään. Näin kun toimitaan niin hyvä. Ymmärtääkseni keskustelu on herännyt siitä, ettei tämä ole kaikkien kohdalla toteutunut.
6 tykkäystä
Eikai kukaan potilaan oireita väitä tietävänsä? Vaan tarvittavat tutkimukset ja hoidon.
4 tykkäystä
Ihmisillähän on jo mahdollisuus tehdä asioita ymmärtämättä ollenkaan mitä ovat tekemässä. Tulee mieleen terveyteen liittyen mainokset vitamiinipillereistä. Näissä mainoksissa annetaan ymmärtää että vitamiinipilleri tuo ikääntyvälle nuoruuden voiman takaisin ja parantaa kaikki vaivat. Opiskelijalle opintomenestystä vitamiineilla. Ylipäätään vitamiineihin liittyy ajatus ikään kuin kuluttaja olisi joku roolipelihahmo, joka tulee sitä vahvemmaksi mitä enemmän vitamiineja popsii.
Sitten kun rupeaa asiaa tutkimaan, voi huomata että asia ei olekaan niin yksinkertainen. On olemassa vesiliukoisia ja rasvaliukoisia vitamiineja, jotka käyttäytyvät eri tavalla. On mahdollista aiheuttaa haittaa, jos syö liian paljon vitamiineja. Sitten on vitamiineja ja vitamiinien esiasteita. Joitain vitamiineja on ravinnossa runsain mitoin, toisia vähemmän. On myös mahdollista että vitamiinin syönnistä ei ole mitään hyötyä. Joskus puutoksen taustalla voi olla imeytymisongelma vitamiinien saantiongelman sijasta. Mikä ylipäätään on sopiva terapeuttinen annoskoko? Tässä on se ongelma, että kun “tietää vähän” niin kuvitelma omasta osaamisesta on paljon korkeampi kuin todellinen osaaminen.
Sama pätee monella alalla, että on niitä kadunmiehen käsityksiä miten asiat ovat ja sitten on tieteellinen näyttö. Jos olet syvällisesti perehtynyt johonkin asiaan, voit havaita esim. toimittajien teksteissä epätarkkuuksia ja puolitotuuksia. Onko siis syytä uskoa, että käsitykset olisivat täsmällisen tarkkoja niissä asioissa joissa sinulla ei ole tietoa?
4 tykkäystä
49 tykkäystä
Sellainen mörnijä, että eiköhän tuo ole Tieto-Evryn vuoristo. 
21 tykkäystä
Argumentoitko tässä nyt että maallikoilta pitäisi kieltää oikeus ostaa vitamiineja ja että ne pitäisi siirtää luvanvaraisiksi? Ihmiselle pitää sallia vapaus tehdä virheitä, myös omaan kehoon ja terveyteen liittyen. Voisin jopa sanoa että erityisesti omaan kehoon ja terveyteen liittyen. Sillä on tietysti hintansa, mutta itse olen valmis tämän hinnan maksamaan. Se on arvovalinta, josta voi kyllä perustellusti olla eri mieltä.
3 tykkäystä
Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon vertailukeskustelua seuratessa tuli mieleen esimerkki lähipiiristä jokin tovi sitten. Tutulla oli polvikipua, ja valitteli, että tk-lääkäri ei kliinisen tutkimuksen jälkeen ollut tehnyt muuta kuin ohjannut pysymään sopivasti liikkeellä ja seuraamaan tilannetta tovi. No tuttu sitten tästä sisuuntuneena varasi ajan yksityiselle ortopedille, joka otti röntgen kuvat. Ja sieltähän löytyi kulumaa (tuttu eläkeiässä). Myös tähystysleikkauksesta oli puhetta, mutta se olisikin sitten maksanut jo aika paljon. Yksityinen ortopedi oli siis valmis leikkaamaan jos tuttu olisi hinnan maksanut. Tuttu sitten harkitsi leikkausta muutaman päivän ja kipu alkoi itsestään helpottamaan. Leikkaus jäi tekemättä ja ei ole polvi nyt oireillut pidempään aikaan.
Se mielenkiintoinen juttu on, että tutun mielestä edelleen tarinan hyvis oli tämä yksityinen ortopedi, joka “hoiti kunnolla”, eikä tk-lääkäri, joka vaikuttaisi olleen juuri oikeassa diagnoosinsa ja ohjeiden suhteen. Tuli jännästi tämä tapaus mieleen näistä tämän päivän kahvihuone keskusteluista:)
26 tykkäystä
Eric Topol, yksi personoidun digitaalisen lääketieteen uudistamisen parhaiten tunnetuista ideologeista, onkin verrannyt lääkäreitä papistoon, tosin siinä merkityksessä että kuin katoliset papit, lääkäritkin on nostettu tavallista korkeammalle jalustalle. Ei ole kaukana sekään aika, kun lääkäreitä ohjeistettiin olemaan kertomatta potilaalleen, jos tämä sairasti syöpää, koska ajateltiin että tämä stressaa potilasta, eikä hän kuitenkaan ymmärrä tautia. Latinaa käytetään lääketieteessä samoista syistä kuin kirkossa: osin siksi, että se yhdistää kaikki eri kieliä puhuvat lääkärit, mutta myös siksi, että se toimii salakielenä tavallisen kansa suuntaan.
Totta kai lääkärin asiantuntemusta pitää kunnioittaa. Lääkärin rooli ei kuitenkaan ole pelkkä asiantuntijan rooli, vaan hän on myös päättäjä, jonka päätöksiä ei voi kyseenalaistaa potilas eikä sairaalan johtokaan. Lääkärillä on edelleen täysi yksinvaltius päättää hoidoista hyväksyttyjen hoitojen puitteissa. Koska Suomessa ei ole käytössä terveysvakutusta jonka kattavuus olisi sopimuksellisesti määritelty, potilaalla ei ole oikeusturvaa sen suhteen mitä julkinen tervyedenhuolto kustantaa ja mitä ei. Lääkärin päätöksistä ei voi valittaa. Melko ainutlaatuinen ammatti, missä asiantuntijalla on näin suuri valta ja kenties vastuukin. Seuraamukset kantaa silti potilas 
Kuitenkin potilaat ovat hekin oman vaivansa kokemusasiantuntijoita ja monet myös perehtyneet sairauteensa hyvinkin syvällisesti. Yksi lääkärin tehtävistä onkin arvioida potilaansa kyvyt huolehtia itsestään ja käydä keskustelua sairaudestaan. Oma kokemukseni on, että useimmat lääkärit Suomessa, varsinkin jos heidän kulttuuritaustansakin on suomalainen, ovat taipuvaisia mielellään keskustelemaan kanssani diagnoosista, sen epävarmuuksista ja erilaisista hoidoista. Varmasti paljon potilaasta kiinni. Kunhan aikaa vain on tarpeeksi, eikä se kaikki aika tuhraannu huonoihin tietojärjestelmiin. Potilas on kuitenkin useimmissa tapaukissa se, joka sairautensa lopulta itse hoitaa lääkärin määrämien ohjeiden ja lääkkeiden avulla, joten yhteistyöstä on onnistuneessa hoidossa usein kysymys.
9 tykkäystä
Minä kun luulin että noin kaikki ammatit kuuluvat tähän kategoriaan 
Omallakin alalla (IT) tämä on hyvin yleistä: ”eiks tää nyt oo ihan simppeli juttu senkun koodaatte vaan”.
Tästä olen kyllä eri mieltä. Kas kummaa kun tämä päätelmä ei yksityisissä lääkärifirmoissa päde, esim.:
-Terveystalon toimitusjohtaja on diplomi-ininööri
-Mehiläisen toimitusjohtaja on ekonomi
-Pihlajalinnan toimitusjohtaja on tradenomi
Jnejne.
Tai muillakaan toimialoilla, esim.:
-Finnairin toimitusjohtaja tuli Nordeasta ja hänellä on pankkitausta. Kyllä ilmailualan ammattilaiset osaa johtaa organisaatiossa, jossa on tavoitteena tuottaa ilmailupalveluja asiakkaille. Muun johtamisen ammattilaiset eivät ymmärrä tätä. Ts. Pitäisikö toimitusjohtajan olla lentokapteeni?
Eihän johtajan tarvitse olla ammattilainen siinä asiassa mitä hänen firmansa asiantuntijat tekevät. Tämä on hyvin kummallinen ja usein vahingollinen ajatus, että tehdään siitä parhaasta asiantuntijasta johtaja, joka mahdollisesti ei osaa johtaa ja samalla menetetään paras asiantuntija tekemästä sitä missä hän on paras
34 tykkäystä
Tähän on onneksi keksitty ratkaisu “Peter Principlen” sijaan voidaan käyttää “Dilbert Principlea”:
The Dilbert principle is a concept in management developed by Scott Adams, creator of the comic strip Dilbert, which states that companies tend to systematically promote incompetent employees to management to get them out of the workflow. The Dilbert principle is inspired by the Peter principle, which holds that employees are promoted based on success in their current position until they reach their “level of incompetence” and are no longer promoted.
Under the Dilbert principle, employees who were never competent are promoted to management to limit the damage they can do. Adams first explained the principle in a 1995 Wall Street Journal article, and expanded upon it in his 1996 business book The Dilbert Principle.
6 tykkäystä
Johtaminen terveydenhuollossa on oikeastaan yhteistyötä eri johtajien kesken. Koko toimintaa johtaa ehkä ekonomi, kauppatieteilijä, mutta esim HUSissa on kaikille tutuksi tullut johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, yksityisillä lääkäriasemilla lääketieteelliset johtajat. Usein päätökset tehdään lääketiede edellä, yhtään aliarvioimatta kauppatieteilijän panosta talouden ja tuotannon näkökulmasta. Hoitajia johtaa usein terveystieteilijä. Aikaisemmin lääkäri johti myös hoitajia.
3 tykkäystä
Ja HUSin toimitusjohtaja on Matti Bergendahl, lastentautien erikoislääkäri. 
8 tykkäystä
-Niin, ja mikä olisi indeksin keskimääräinen vuosituotto jos tappion tekijät olisi myös mukana. Olisiko jenkkimarkkina todellinen keskituotto kolmasosan alempi kuin mitä indeksit kertoo.
1 tykkäys
Ei kai sitä voi kieltää. Ihmisellä on absoluuttinen vapaus tehdä mitä haluaa. Kuitenkin tieto ja uskomuksen vahvuus on kaksi eri asiaa. Jos kyse on sellaisista asioista joilla on jotain merkitystä, itse haluaisin käyttää parasta mahdollista tietoa. Turhien vitamiinien syönnissä todennäköisin lopputulema on että menetät vain pienen summan rahaa eikä vaivat parane. Traaginen kohtalo on silloin, kun sairauden tehokas hoito estyy potilaalla olevan vahvan mutta virheellisen uskomuksen seurauksena. Uskomuksilla on merkitystä.
2 tykkäystä
Tässä nyt on se ero niihin muihin, että jokainen, joka on muutaman kymmenen vuoden ollut ihminen, tietää itsekin vähän ihmisenä olemisen normaalitilasta ja siitä poikkeamisesta, vaikkei sanaa homeostaasi osaisikaan.
Onneksi tälläkin alalla ollaan oltu pikkuhiljaa siirtymässä malliin, jossa asiantuntija ja asiakas kohtaavat toisensa ja keskustelevat yhdessä yhteistä päämäärää kohti.
2 tykkäystä