Huh huh 
Kuudes negari alle kahdessa vuodessa.
31 tykkäystä
Onko tämä “Sveitsin Lehto”? 
On se kiva huomata, että osataan sitä paremmissa piireissäkin…
14 tykkäystä
Tässä mielestäni mukava ja ajatuksia herättävä Tim Ferrissin podcast/youtube-video. Vieraana 89-vuotias Edward O. Thorp, jolla vaikuttaa tuossakin iässä toimivan sekä pää että kroppa.
1 tykkäys
Pistetään tännekkin mielestäni erittäin kiinnostava ja hyvä kirjoitus Tariq Fancyltä:
Kyseinen henkilö oli mukana rakentamassa ja johtamassa ESG:tä Blackrockilla usean vuoden ajan ja kirjoitti loppuvuodesta mielipidekirjoituksen aiheesta.
The Secret Diary of a Sustainable Investor - Tariq Fancy.pdf (468,9 Kt)
Teksti on pitkä, mutta mielestäni kiinnostavaa luettavaa 
Saisitko jonkin tiivistelmän tuosta? Mitä mieltä oli?
3 tykkäystä
14 tykkäystä
Tariq vertaa markkinoita koripallotiimiin, tiimin tehtävä on tehdä mahdollisimman paljon pisteitä. (tuottoja)
ESG mekanismina ei tuo tähän mitään lisäarvoa, vaan sitä voidaan pitää ns urheiluhenkenä.
Hyvä urheiluhenki ei kuitenkaan takaa enempää maaleja, vaan rajoittaa tekopaikkoja. Jos ESG sijoittajat eivät ole valmiita investoimaan “pelaajaan” (yritykseen) on maailmassa silti ihmisiä jotka ovat valmiita. Etenkin jos tämä pelaaja pelaa likaisesti ja takaa enemmän pisteitä tiimille.
Näin ollen likainen pelaaja pysyy kentällä. eikä muutosta tapahdu
“Let’s take a step back and summarize where we are. Players have collectively engaged in forms of dirty play for decades because it scores points and wins games. The rules generally haven’t changed: in most such cases dirty play can still help maximize points, and players remain under strict instructions to score points and only partake in good sportsmanship insofar as it contributes to (or doesn’t detract from) the scoreboard. And on top of that they’re exceedingly focused on the short-term (think: today’s game), a time horizon for which few believe that good sportsmanship has much of a link to points.”
“The idea of fickle
public attention to preserve society’s long-term interests is a prospect that should alarm us all: will
voluntarily engaging in good sportsmanship be something we can rely on players to keep doing when the spotlight moves onto other issues and the overlap with profit thus recedes? And is a depressing social media feed rife with constant controversy and boycotts the best way to ensure that companies do the right thing?”
“The size and scale of our efforts could make a major difference in
driving key societal outcomes. But at such a critical time, should such important decisions for democratic societies be left to occur in a private forum like this — with decision-makers whose financial interests may not line up with the long-term public interest?” aka haluatko että pankkiirisi päättää mikä on ESG ja ympäristölle parasta?
TLDR: Jatkoa tulossa
4 tykkäystä
Kuten olen aiemmin kirjoittanut, CAPM-teorian mukaan, että ESG rajoittaa sijoittajan tuottomahdollisuutta. Tosin edellytykset CAPM-teorian yksiselitteiselle pätemiselle eivät yleensä ole voimassa ja jokainen sijoitussalkku on joka tapauksessa jollain tavalla biasoitunut.
Tariqin kommentti tuntuu vähättelevän eetiikan merkitystä “urheiluhenkenä” ja toteaa tiimin, joka on valmis pelaamaan likaisesti saavuttavan parempaa menestystä. Samaa vertauskuvaa käyttäen väitän päinvastaista. Tariq ei ole ymmärtänyt, ettei koripallojoukkueen missio ole voittaa mahdollisimman paljon pelejä, vaan kerätä mahdollisimman paljon rahaa lipputuloista, medimyynnistä ja sponsoroinnista. Tällaiseen toimintaan likainen peli voi tehdä sangen ikävän loven. Vaikka Venäjän joukkue on saavuttanut urheilukisoissa likaisella pelillä paljon mitaleita, ei voi sanoa sen menestyneen isommassa kuvassa.
ESG-ratingit on perustettu, koska yleisö on niitä kaivannut. Yritys, joka pelaa likaista peliä tulee helposti asiakkaiden, rahoittajien ja polittisten sidosryhmien hylkäämäksi. Nähdäkseni ESG voidaan nähdä silloin riskinhallintana. Viittaus siihen, että ESG olisi markkinointia on tietysti yksi näkökulma. Markkinoinnin professoreiden mielestä melkein kaikki, mitä yritys tekee on markkinointia. Käytännössä työ vaatii erilaista osaamista.
Eri asia sitten on, että yksi ESG-pisteytys kadottaa sisällön, jota sen on tarkoitus mitata. Ihmisillä on erilaisia käsityksiä etiikasta ja riskeistä. Tosin myös luottoluokitukseen vaikuttaa monenlaisia pitkän ja lyhyen tähtäyksen riskejä, eikä luottoluokitusrating olekaan mikään syy jättää tekemättä omaa analyysiä yrityksen luottoriskeistä.
3 tykkäystä
Sisäpiirin “hauska” juttu.
Viestin otsikossa luki “huoltotyö ydinsodan takia”. HSL:n mukaan viesti lähti vahingossa niille, jotka ovat tilanneet häiriöilmoitukset bussilinjoista 202 ja 203.
3 tykkäystä
CAPM malli on tiedossa.
En pysty selittämään tuota koko 40 sivun tekstiä parissa rivissä.
Tuo metafora mitä käytät ei oikein päde itse tekstiin, se on tareq:in pointti, markkinaa ei kiinnosta eikä se toimi pitkä-aikaisesti tehokkaasti muuta kuin voiton katse silmissään.
Parhaat keinot muutokseen on vaihtaa koripallon sääntöjä. Markkina toimii tehokkaasti sääntöjen puitteessa, jos ei ole sääntöjä, ei ole markkinaa. Nordhaus:ia lainaten hän puhuu siitä miten hiilen jne externatilities hintaa pitäisi nostaa. Ja nämä toimet pitää tehdä tehokkaasti.
Jos ne tehdään tehottomasti, markkina kiertää ne? Esimerkki tästä?
Energy and enviromental economics kurssillani törmäämä tilasto japanilaisista autoista.
Energiatehokkuuden vaatimus säädettiin painon mukaan, isompi paino pienempi tehokkuusvaatimus. Miten valmistajat toimivat?
Nostivat autojen painoa.
Tareq pointin voisi kai tiivistää siten että jos haluat eri lopputuloksen koripallo pelistä, tai pelistä siistimpää. Muuta sääntöjä, älä yritä muuttaa yksittäistä pelaajaa.
3 tykkäystä
Tämä ja etenkin tuossa “professional basketball” toiminnassa on samassa toimintaympäristössä joukkueita, joilla voi olla ihan eri tavoitteet, joku tavoittelee tuota Jurpo2 mainitsemaa taloudellista tulosta, joku menestystä tänä vuonna ja joku mahdollisuutta menestyä 3-5 vuoden kuluttua.
Ja ihan perusasiakin minusta on pielessä, ei koripallossa ole tavoite tehdä pisteitä vaan voittaa ottelu (yleensä pelaajien tavoite, mutta ei välttämättä omistajan tavoite). Ja se tapahtuu tekemällä enemmän pisteitä kuin vastustaja ja siihen voi vaikuttaa monella eri tavalla.
1 tykkäys
Ymmärrän pointin ja pitäisi varmaankin lukea se 40-sivunen rapportti ennen kommentointia ;).
Markkinoiden regulaatio on kieltämättä todella vaikea laji. Lait ovat erilaisia eri maissa ja maiden on vaikea sopia yhteisistä pelisäännöistä. Ilmastokonferenssit johtavat yleensä vain löysiin julkilausumiin. On myös todella vaikea tehdä, missä ei olisi porsaanreikiä.
Markkinatalouden ensisijainen ajuri kuuluisikin olla asiakkaiden toiminnan ohjaaminen ja vasta toissijaisesti suora regulaatio. Asiakkaiden arvot heijastuvat enemmän tai vähemmän onnistuneesti yritysten toimntaan. Siksi yritysten toiminnan eettisten seurausten läpinäkyväksi ja ymmärrettäväksi tekeminen ja haittojen hinnoittelu asiakkaille pitäisi olla tärkeämpää kuin suora toiminnan rajoittaminen. On usein parempi ohjata haittojen kustannuksia tuotteiden hintoihin kuin yrittää estää ne kokonaan. Näin saadaan asiakkaat ja sitä kautta yritys toimimaan vastuullisemmin. Tässäkin ongelmaksi muodostuu vaikeus luoda globaalia haittahinnottelua.
1 tykkäys
Eikös regulaation kuuluisi ohjata asiakkaiden toimintaa jonka kuuluisi ohjata markkinoita?
Asiakkaat taas ovat päättäjiä, jotka päättävät regulaatiosta (epäsuorasti demokratiassa.) ja ostospäätöksistään eli lopulta ohjaavat markkinaa.
Ja kyllä, Haittojen eli externatilities hinnoittelu juurikin se asia millä saadaan kestäviä muutoksia markkinaan. Tämä tarkoittaa kuitenkin sääntöjen uudelleen kirjoittamista markkinan osalta. Ei ESG ajamista mekanismina? Ja onkin Esim Nordhausin enviromental economics perusta mistä hän sai Nobelin 2018 ja on se mitä mm Aallossa opetetaan.
Kyse on oikeestaan look good vs do good tilanteesta, nykyinen ESG ympäristö kannustaa yrityksiä näyttämään hyvältä, ja toimimaan hyvin silloin kun se tuottaa niille paremmin. Tämä voi antaa kuluttajalle käsityksen että muutos on tapahtumassa, kun tosiasiassa yritykset keskittyvät yhä voitonmaksimointiin ja ESG on short term “lume” jota pidetään yllä markkinoiden lyhytaikaisesta toiveesta. Vähän samaan tapaan kuin 00 jokainen firma oli nettifirma?
ESG ympäristö ilman kannustavia markkinamekanismeja on vaarallinen lume. Se on argumentti siitä että yritykset pystyvät ilman kannusteita toimimaan sosiaalisesti hyvin, omien tuottojensa kustannuksella? Tämä ei kuulosta kapitalismilta? Eikös se mene sosialismin puolelle?
Jos haluaa että markkina toimii tehokkaasti tiettyyn suuntaan, sille tulee asettaa säännöt.
3 tykkäystä
Se mua monesti ihmetyttää, miten kovia vaatimuksia nykyajan nuorisolla on palkan suhteen.
Heti pitäisi olla kova palkka ja heti jos kenkä puristaa väärästä kohdasta tai konttorin kahvi maistuu pahalta pitää siitä saada korvausta. Mistään ei voi joustaa…
Tässä esim. palkka on kyllä todella hyvä jos vertailee mitä moni muu taloushallinnon asiantuntija saa.
4 tykkäystä
Jos asiaa tarkastelee ns. markkioiden näkymästä:
Jenkeissä osakemarkkinat ovat tällä hetkellä erittäin polarisoituneet: isoila yhtiöllä menee hyvin jos tarkastelee P/E kertoimia eli ovat edelleen hintavia, keskisuurilla ja pienyhtiötiöillä on menee sitten todella huonommin ja näin P/E kertoimet ovat kriisitasolla, tapauskohtaisesti jopa alempanakin
Rahastojen painopiste on siirtynyt jenkkimarkkinoilla:
Energian, raakamateriaaleihin, teollisuuteen ja FINA sektorille, High Tech ja kulututtajasektorin kustannuksella, kuitenkin S&P 500 sisällä.
Mutta niin kauan kun inflaatio häiritsee markkinoita/FEDiä, niin US työllisyys stands still
4 tykkäystä
Ray dalio mietiskelee jo korkojen laskemisen aikataulua. ei ole mikään tusinajamppa
2 tykkäystä
Tässä siis vielä suoraan Verottajalta aiemmin mainittu osakekikkailu:
3 tykkäystä
Eikös hinta määräydy silloin kun ollaan markkinoilla eikä silloin kun ollaan jo tehty sopimuksia?
Ymmärrän täysin näyttöjen roolin etenkin nuorten ollessa kyseessä, mutta eikö silloin voisi ehdottaa että aloitetaan hinnalla x ja jos saavutat tavoitteen y, niin palkka muuttuu 6kk päästä tasolle 1.2x (tms.)? Eli pitäisi tehdä hyvin selkeäksi polku ja suoritustaso suurempiin ansioihin ja sen pitää sitten olla osa sopimusta. Ongelma vain on ettei monessa työssä tavoitteiden asetanta ole ihan helppoa ja toisella osapuolella aina informaatioetu.
Itse yritin kerran tällaista lähestymistapaa, mutta palkkakehitys jäi toteutumatta sovitulla tavalla vaikka vastuita oltiin halukkaita antamaan lisää (siis näyttöjen jälkeen). No tuo oli suullista ja siten oma virhe, joka korjaantui työpaikan vaihdolla.
Niin ja 2600€/kk taloushallinnon asiantuntijasta v.2022 kuulostaa kyllä melko pieneltä. Onko kyse alemman tason tutkinnosta? Itse olen teknisellä taustalla (DI) ja siten en tunne tyypillisiä kirjanpitäjän ansioita.
Edit: Oliko tuo sarkasmia? Meni hivenen ohi ja kun tutkin ketjua enemmän tajusin tämän mahdollisuuden. Pahoittelut jos meni huti.
4 tykkäystä
Aika tuimalta näyttävä mies on haastattelemassa Nightingale Healthin toimitusjohtaja Teemu Sunaa ROASTissa. 
EDIT, tuimenee 
:
44 tykkäystä
https://keskustelut.inderes.fi/t/porssien-suunta-osa-2/12591/6047?u=trivial
En muista milloin viimeksi käynyt mäkkärissä, mutta onhan tämä nyt melko hurjaa menoa jos euron juusto maksaa nykyään 2,15€. Woltin hinnastossa hinta näyttäisi olevan jo 2,45€
Pitääkö olla huolissaan?
35 tykkäystä