Oma vastausyritys löytyy alta:
Tiedetään faktana, että sininen taksi on ”koettu/nähty”. Se voi tapahtua kahdella tavalla:
Todennäköisyys, että näistä kahdesta nähtiin tapahtuma 1) on 0.12 / (0.12 + 0.17) = 0.41
Minä ajattelisin tuon ihan vaan sillä tavalla, että oikea vastaus on 80%. Koska pystytään sanomaan tarkat lukemat, että silminnäkijä on oikeassa 80% ajasta ja 20% väärässä niin eihän noilla ekoilla lulemilla pitäisi olla mitään merkitystä. Olkoon vaikka joka taksi eri värinen
Hinnat vaihtelevat Mäkkäreittäin juuri logistiikan takia. Jollain paikkakunnalla juustohamppari 1,7e ja jollain taisi olla 1,9e. Vielä vuosi sitten oli samat hinnat joka Mäkkärissä Suomessa.
Olikohan vielä 3 v sitten juusto euron?
Woltissa tietenkin isommat hinnat, kun Wolt ottaa n. 30% annoksien hinnasta välissä. Monessa muussakin ravintolassa Woltissa eri hinnat.
En kerro oikeaa tapaa laskea, mutta kerron, miksi tuo ajattelutapasi on väärin:
Tällaiset teoriat on helppo todeta vääräksi muuttamalla hiukan lukemia. Mitä jos maailmassa on yksi ainoa sininen taksi ja loput sadat miljoonat taksit ovat vihreitä ja todistaja näkee 20% ajasta värin väärin, niin ajatteletko yhä, että nähty taksi oli 80% todennäköisyydellä sininen kun todistaja niin väittää? Todistaja puhuu höpöä joka viidennellä kerralla ja sanoo, että näki yksisarvistaksin. Aivan, luultavasti hän puhuu palturia lähes aina kun sanoi nähneensä sinisen taksin. (Tässä esimerkissäni.)
Ei sitä vääräksi voi tuolla todeta. Jos todetaan faktana, että todistaja on 80% varmuudella oikeassa niin silloin hän on 80% varmuudella oikeassa.
Voisiko joku fiksumpi selittää, että minkä takia “stock-based compensation” on kassavirtalaskelmassa kassavirtaan positiivisesti vaikuttava erä? Eikö tässä tapauksessa yritys osta omia osakkeita ja anna niitä palkkioina/kannustimina työntekijöilleen? Miten tällainen toiminta lisää vapaata kassavirtaa?
Joskus Wolt kertoi lehdessä että aina pitää olla samat hinnat aplikaatiossa kuin ravintolassakin. Tämä hieno systeemi(kuluttajan näkökulmasta) sitten romutettiin heti kun halusivat mäkkärin aplikaatioonsa. Tästä syystä käytän mäkkärin omaa appia ja saan vielä noin 10% arvoiset bonukset päälle.
Johtuu siitä että kassavirtaa lähdetään laskemaan tilikauden voitosta, johon stock-based compensation vaikuttaa. Koska tuo ei kuitenkaan ole kassavirtavaikutteinen, se lisätään takaisin. Jos yritys ostaa markkinoilta nuo osakkeet käyttäen kassaa on se luonnollisesti kassavirtaan vaikuttava, mutta nämä taidetaan yleensä printata uusina osakkeina, jolloin kassavirtavaikutusta ei ole.
Mitäpä jos sinisiä takseja ei olisi oikeasti ollenkaan olemassa? Olisiko todennäköisyys edelleen 80%, vai pitäisikö kyseisen havainnon ulkopuolinen konteksti ottaa myös huomioon?
Olet valitettavasti väärässä. Ja pelkään, että tämä keskustelu menee kohta samalle osastolle kuin kuuluisa lentokone ja hihna -pulma 
Mutta alla syyt väärässä olemiseesi:
Tuota nimittäin ei kysytty. Tehtävässä ei kysytty, millä todennäköisyydellä todistaja on oikeassa nähdyn auton väristä. Vaan siinä kysyttiin, millä todennäköisyydellä todistajan näkemä auto todella oli sininen. Ja ne ovat kaksi eri asiaa. Tämän tajuamiseksi esimerkkini voisi auttaa hahmottamaan, missä ajattelusi menee pieleen. Voit ajatella asian myös niin, että maailmassa ei ole lainkaan sinisiä takseja. Sinun teoriallasi auto yhä on 80% todennäisyydellä sininen, vaikka se on täysi mahdottomuus. Sekoitat todennäköisyyden nähdä värin oikein ja todennäköisyyden että väri oli sininen.
Ja olet väärässä huomenna, kun oikea vastaus kerrotaan - kuten näköjään suurin osa vastaajista. Tämän aiheen ymmärtämiseen on muuten todella laadukas YouTube-video, jonka voin postata myöhemmin.
@z1on näköjään ehti ensin 
Tammikuussa käytiin jonottamalla hakemassa Tikkurilan poliisiasemalta pojalle passi. Ensimmäiset vapaat ajat olisivat olleet kuukauden päästä, mutta talvisena arkiaamuna jonottamisessa meni 10 minuuttia.
En tiedä sattuiko vain hyvä mäihä, mutta suosittelen mennä Tiksiin jonottelemaan.
Kiitos. Mä en ihan vielä tajua tuota logiikkaa, mutta tuo tieto siitä ettei osakkeita osteta markkinoilta selkeytti jo asiaa. Jos näin tehtäisiin, niin silloinhan kyseessä olisi siis negatiivisesti kassavirtaan vaikuttava erä?
Ihan vasta haettiin ja vieläpä ensimmäinen passi. Ilman ajanvarausta samana päivänä tunnistuskäynti 30 min odotuksen jälkeen, joka olisi ollut lyhyempikin jos olisi huomattu eri jonotusnumero tunnistuskäynneille. Toki joku myöhemmin kommentoi, että sama operaatio kesti lähes koko päivän samassa toimipisteessä (Espoon pääpoliisiasema).
Itse kävin just Kyproksella ja passia alettiin hakemaan huhtikuussa. 1 kk meni että sain ajan ja senkin tuurilla kun katsoin että olivat avanneet aikoja yhdelle päivälle. Oma vinkkini on että ensimmäisenä laitokselle ja jonotuslappu käteen, ottavat käsittelyyn minkä kerkiävät. Muuten jonon purku tulee kestämään kauan kun koronan helpotettua kaikki haluaisi samaan aikaan reissuun ja uuden passin.
Jos ne ostetaan markkinoilta niin vaikuttavat negatiivisesti kassavirtaan joo. Eli tällaisessa tilanteessa tuo sama rivi, missä osakepalkkiot lisätään rahavirtaan, näkyisi kuitenkin Liiketoiminnan rahavirrassa, mutta vastaava summa vähennettäisiin Rahoituksen rahavirrassa.
Tässä on pähkinän ydin!
Mittaus väritulkinnan oikeellisuudesta ei sisällä kannanottoa tuloksen ennakkotodennäköisyyteen. Mittaus: annetaan 100 vihreää autoa joista tarkkailija tunnistaa 80 vihreäksi ja 20 siniseksi. Annetaan 100 sinistä, joista hän tunnistaa taas 80 siniseksi ja 20 vihreäksi. Eli jos olisi otanta jossa on 100 sinistä ja 100 vihreää autoa, tarkkailija olisi toden totta 80% ajasta oikeassa. Mutta esim. ääritilanteessa jossa kaikki autot olisivat vihreitä, hän tunnistaisi 100 auton otannasta edelleen 20 siniseksi, vaikka todennäköisyys että kyseessä on sininen auto on nolla, koska sinisiä autoja ei ole. Täten sinisten autojen osuus kaikista autoista täytyy vaikuttaa todennäköisyyteen että auto on sininen.
Koronatestien kanssa sama ilmiö aiheutti valtavaa ongelmaa kun erityisesti antigeenitestien tarkkuus on 95% luokkaa mutta koronaa oli tosi vähän väestössä joten positiivinen testitulos oli lähes varmasti väärä! Mutta tulkinta viranomaistahoja myöten oli aluksi ja paikoin pitkäänkin, että tulosten täytyy olla 95% oikeita. Aivan todella epäintuitiivinen asia ja tunnen ainakin itse itseni idiootiksi kun mietin näitä ja pakko piirtää autoja paperille että hahmottaa 
Joo välillä meni kyllä pää solmuun muutenkin näitä koronauutisia tulkitessa. Esim. yksi uutinen (muistaakseni IL) kertoi että 1. rokote antaa 95% suojan koronavirusta vastaan, myöhemmin oli että toinen rokotus antaa 80% paremman suojan kuin pelkkä 1. rokote. Onko toisen rokotteen jälkeen suoja 175% ? 
On Suomi surkealla tolalla. Suuri osa ekonomisteista, joiden kuuluisi edustavan järjenääntä nykyisin, joko leikkivät idioottia viherpesun johdosta eli ei eivät uskalla sanoa työpaikkansa turvallisuuden johdosta mitään, mikä on “vihreän agendan” vastaista tai ovat sitten jotain vasemmistorofessoreita, joiden aivokäyrän laatua en halua edes kommentoida.
Polttoaineveroa olisi pitänyt alentaa jo eilen, mutta nämä EU:n vihreän siirtymän elinkeinoryhmäpaikkaa tavoittevat pelkurit puhuvat läpeensä paskaa. Että suututtaa tämmöinen.
Oolrait, kiitos jeesistä!
Tuo oli hyvä analogia:
Koronatestien tarkkuus oli hyvä analogia. Täsmälleen samasta virheellisestä intuitiosta kyse. Unohdetaan tyystin, että väärien positiivisten (false positive) osuus kaikista positiivisista on alussa todella suuri kun tautia ei esiinny väestössä juuri lainkaan. Tilanne parantuu vasta kun tautia on tarpeeksi väestössä ja oikeiden positiivisten määrä alkaa dominoida.
Sama koskee sinisiä autoja. Mitä vähemmän niitä esiintyy autojen populaatiossa, sitä suurempi on “väärien sinisten” osuus. Ääriesimerkki on tosiaan se, ettei sinisiä ole lainkaan.
Jännä, kuinka valtava osuus kyselyyn vastanneista on väärässä.