Tässä pitää olla sitten tarkkana ettei tee yhtäkään voitollista treidiä, koska tappiot ei ole vähennyskelpoisia voitoista. Eli jos teet 5 treidiä, joista yksi jää 1000e voitolle ja neljä muuta yhteensä 4000e tappiolle, voisi luulla että olet 3000 euroa tappiolla. Kelan mielestä olet kuitenkin 1000 euroa voitolla ja näin ollen vaikuttaa tukiin 
Tämä siis koskee ymmärtääkseni opintotukea, missä tulot katsotaan bruttona (näihin kuuluu myyntivoitot) ja vielä erikseen mainitaan, että luovutustappioita ei vähennetä.
9 tykkäystä
Alkaa olemaan tosielämän kikkailua tämän tunti-spot sähkösopimuksen kanssa,viime yönä klo 23 laitoin sähkövastuksen lämmittämään varaajaa ja ennen kuutta pois päältä.käytännössä energia ei maksanut mitään,siirtomaksut sun muut tietenki menee.Ens yönä kello soimaan 2.59 kun pörssisähkö on 3-4 välillä halpaa,saa sen ajan vastus huutaa hoosiannaa 
säästöä sekin on ainakin polttopuissa,aurinkopaneelit tuo onneksi hyvää kiitettävästi päivisin.Köyhällä ei oo varaa tuhlata sähköä.
27 tykkäystä
Eikös tuohon kannattaisi jo virittää oma “kotiautomaatio” joka on sen verran fiksu että osaa seurata sähkön hintadataa netistä ja sen mukaan pistää päälle ja pois päältä sähköä syöviä laitteita?
Ja jos noin pitkälle menee niin eikös pitäisi investoida akkuvarastoon jota voi ladata verkosta “ilmaisen” sähkön aikana ja sitten käyttää talon laitteiden tarpeisiin kun verkon virta on liian kallista?
2 tykkäystä
Nuo akkusysteemit liian kalliita vielä hyötyyn nähden,kyllä jonkinlaista ajastussysteemiä tuohon pitäis kehitellä.Varmat pitää kyllä systeemit olla,tuo käyttöveden lämmitys hornii sähköä sen verran ettei tee mieli vahingossa maksaa jotain 40 sentin kilowattihintaa,nyt on kallista pörssisähkö jos ei mahdollista rajoittaa kulutusta,nuo aurinkopaneelit kyllä päivällä vielä huolehtii mutta saa nähdä mitä talveksi keksii,onneksi on tuota ylituottoa reilusti jemmassa talven laskuihin.
Minulla olisi yksi. Sijoittaminen tapahtuu suoraan itse kohteeseen ilman turhia kolmansia osapuolia. Tuotteen hallinointikulut on 0.0% vuodessa ja ei sisällä mitään tuottopalkkioita. Tuote on erittäin likvidi ja markkinat on auki kellon ympäri jokaikinen päivä. Viimeisen kymmenen vuoden tuotto on ollut hulppeat +122% vuodessa. Nyt on kuitenkin tultu huipuista reilusti alas joten ei tarvi mistään ATH:sta ostaa. Sijoistuotteen nimi taisi olla vapaasti suomennettuna joku bittikolikko tai vastaava.
9 tykkäystä
Mitäs tämä myyttinen bittikolikko tuottaa? Ai niin, ei mitään.
Se, että viimeisen vuoden aikana on ollut Greater Fooleista ylitarjontaa jotka ovat ahneina maksaneet enemmän näistä myyttisistä bittisarjoista luottaen että vieläkin tyhmempiä ostajia kovempaan hintaan löytyy myöhemmin ei tarkoita että nämä tuottaisivat mitään. Historiallinen hintakehitys ei ole tae tulevasta ja tässä vermeessä ei ole mitään fundaa tai käteisvirtaa joka takaisi minkäänlaista takalaitaa hinnalle.
Edit: Ja joo, voi bittikolikot lainata pois ja kerätä korkoa. Riskistä en osaa sanoa, mutta “poof, its gone” taitaa olla ihan realistinen mahdollisuus.
Mutta kukin tyylillään. Mitään laitonta näissä ei tietääkseni ole (ainakaan meillä päin, Kiinassa ja muutamassa muussa maassa taitaa olla toisin). Ei vain pidä itkeä jos hinta päättää painua nollaan.
18 tykkäystä
Oppia ikä kaikki
12 tykkäystä
Bitcoin kuulostaa tutulta. Historiallisten tuottojen katsominen on vain niin pirun vaarallista joten päätin vähän veistellä. Myöskin S&P500 käyttäminen mittatikkuna on survival(winner?) biaksella pilattu. Ei esimerkiksi 100 vuotta sitten ollut varmaa että juuri jenkkimarkkina tulee pöhisemään parhaiten. Eikä tätä tiedetä tulevaisuudestakaan. Ei ollut myöskään tuotteita millä siihen indeksiin sijoittaa. Itseasiassa ei ollut vielä edes koko indeksiä mutta sitä on jälkikäteen rekonstruoitu historiadatalla.
Joten ainoa tapa olla ottamatta näkemystä on koko maailma indeksi ja jotenkin pitäisi saada mukaan myös muut sijoitustuotteet. Ehkä korot, peltomaa, vesi, metsä, kryptot tai asteroid minerit on se kovin juttu tulevaisuudessa osakkeiden sijaan.
Tai sitten ottaa vaan ronskisti osake näkemystä ja sijoittaa Harviaan ja Kamuxiin niinkuin minä olen huonolla menestyksellä tehnyt.
10 tykkäystä
historia ei tietenkään ole tae, mutta
In the past, these Bitcoin halvings have correlated with massive surges in bitcoin’s price. The first halving, which occurred on Nov. 28, 2012, saw an increase from $12 to $1,217 on Nov. 28, 2013. The second Bitcoin halving occurred on July 9, 2016. The price at that halving was $647, and by Dec. 17, 2017, a bitcoin’s price had soared to $19,800. The price then fell over the course of a year from this peak down to $3,276 on Dec. 17, 2018, a price 506% higher than its pre-halving price.
The most recent halving occurred on May 11, 2020. On that date, a bitcoin’s price was $8,787. On April 14, 2021, a bitcoin’s price soared to $64,507 (an astonishing 634% increase from its pre-halving price). A month later, on May 11, 2021, a bitcoin’s price was $54,276, representing a 517% increase that seems more consistent with the behavior of the 2016 halving.
Bittikolikoissa ei ehkä ole fundaa mutta niiden takana olevilla yrityksillä on funda. @Jarnis Ei ole tarkoitus aloittaa riitaa sillä sitä en halua mutta tämä pitää korjata.
Ei oikein vakuuta tuokaan, ja tämä on vain yksi esimerkki 
Taitaa ainakin osittainen “poof its gone” iskeä ko. firman asiakkaille.
(jälkimmäinen paywallin takana, mutta otsikko kertoo olennaisen)
6 tykkäystä
Eikös ylipäätään sijoittamisessa sekä osakkeisiin että myös cryptoihin tuote/tekniikka ole se tärkein juttu. Jos on funda, mutta ei tuotetta tai tekniikkaa niin eihän sulla ole käytännössä mitään mitä myydä tai kehittää.
Pyydän anteeksi että aloitin vahingossa kryptokeskustelun ei ollut tarkoitus. Voitaisiko puhua vaikka vaihtoehtoisista sijoitustuotteista tai -strategioista?
Aikooko kukaan muuten lähteä Invesdorin joukkorahoitukseen? Vaihtovelkakirjat on instrumentti mitä en ole ennen kokeillut.
3 tykkäystä
Kela tulkitsee myyntituotot tuloina. Myyntitappiot ne rinnastavat uhkapeli- tai päihdemenoihin, eli ne eivät vähennä kyseisiä tuloja. Tämä todellisuudesta poikkeava matematiikka kannattaa pitää mielessä, kun sijoitusten ja opinto- yms tukien kanssa säätää.
Edit: @maario66 tuossa yläpuolella jo tämän asian selvittikin esimerkkilaskelman kanssa. Viestini on siis tarpeetonta toistoa ja sen saa puolestani tarvittaessa poistaa ilman lippuja.
Ei jumankekka. Ostin tänään Apple airpod max kuulokkeet. En olisi uskonut että minusta tulee Hopeinen omena fanboy clubin jäsen näin äkkiä… mutta onhan nämä ihan eri tasolla.
14 tykkäystä
Tässä taisi olla kyse osakesäästötilistä ja sen vaikutuksista opintotukeen sekä asumistukeen. Kelan sivuilla lisätietoja: https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/uusi-osakesaastotili-vaikuttaa-osaan-etuuksista
Yleisessä asumistuessa korko- ja osinkotulot ovat etuuteen vaikuttavaa tuloa, jos ruokakunnan jäsenen henkilökohtaiset korko- ja osinkotulot yhteensä ylittävät 10,87 e/kk.
Osakesäästötili vaikuttaa opintotukeen vain, jos tili on voitolla ja sieltä nostetaan rahaa. Opiskelija voi vaikuttaa voittojen nostamisen ajankohdalla siihen, minkä vuoden verotukseen sijoitustuotot tulevat. Jos osakesäästötili on tappiolla, tililtä nostettu raha ei vaikuta opintotukeen. Menettely poikkeaa muista etuuksista siksi, että opintotuen tulovalvonnassa otetaan huomioon verotuspäätöksen mukaiset veronalaiset ansio- ja pääomatulot.
2 tykkäystä
Itse olen sen verran onnekas että vaikka käytän vain Applen (mobiili)laitteita en ole elämäni aikani joutunut kertaakaan sellaista ostamaan. Kerran jouduin jonkun verotusarvon maksamaan joululahja pädistä mutta siitä virheestä olen ottanut opiksi. Laitteet on ylivoimaisen hyviä jos ei koskaan niiden hintalappuja joudu katsomaan.
4 tykkäystä
Ja vaikka sitä hintalappua katsoo, niin vuosien saatossa sille on alkanut saamaan yhä parempaa vastinetta. Applen omat prossut on ihan state of the arttii videonprosessoinnin saralla.
7 tykkäystä
Applella on tosiaan maine hyvistä tuotteista ylihintaa kiskovana firmana, mutta asia ei ole ihan niin yksioikoinen. Ihan perusmallit ilman mitään upgreidauksia ovat usein hyvinkin kilpailukykyisesti hinnoiteltuja. Viime syksynä Apple julkaisi neljä iPhonea, kaksi perusmallia ja kaksi pro-mallia. Perusmalleista isompi, iPhone 13, on näistä suosituin. Sen lähtöhinta viime syksynä oli 929 euroa, nyt se on näköjään Powerissa ja Gigantissa 769 euroa. Väitän että siinä on erinomainen hinta-laatusuhde. Siinä on tehokkaampi prosessori kuin missään Android-puhelimessa. Lisäksi se on niin hyvin optimoitu, että monet paperilla vaatimattomilta näyttävät speksit ovat oikein mallikkaita. Olen katsonut useita videoita joissa sitä verrataan Samsungin vastaavaan premium economy -hevoseen eli tämän vuoden keväällä julkaistuun Galaxy S 22:een. Yleensä vertailu on hyvin tasaväkinen, iPhone ehkä inasen edellä. 22 on edellä mainituissa kaupoissa 899 euroa.
Sama läppäripuolella, M1 Air tonnilla on ollut loistava diili. Nyt kesällä he ovat ikävä kyllä nostaneet läppäreiden hintoja selvästi.
Kun mennään pro-puolelle ja varsinkin kun aletaan tekemään upgreidauksia muistiin, tallennustilaan ynnä muuhun, hinnoissa alkaa olla ilmaa. Puhumattakaan joistakin oheistuotteista kuten koteloista, puhdistusliinoista jne.
11 tykkäystä