Kai aloittelijoissa kaltaisiani “aktiivisia holdaajiaki” löytyy. Itselläni on alusta pitäen ja vieläkin ollut strategia panostaa yhtiöihin joiden 2-5v tulevaan näkymään uskon järkkymättömän vahvasti. Otan tällaisen yhtiön seurantaan, lueskelen Inderesiä ja yleensä 3kk - 1 viikon perehtymisen ja kurssiliikkeiden seurailun jälkeen hyppään yhtiön mukaan kunnon laskupäivänä. Kun vihdoin olen kyydissä, alkaa sitkeä holdaus ja usein santsaaminen dipeistä. Kun olen kyydissä, en ota paljonkaan stressiä kehityksestä, laittelen vaan santsia. Selvitän jokaisen dipin syyt ja koetan miettiä onko pitkän aikavälin visioni yhä ajantasalla. Siinä on vaan se, että olen yleensä valinnut yhtiön kymmenellä isolla syyllä ja se dippaa yhdellä pienellä syyllä. Usein en näe tarvetta muutoksiin.
Minulla on tosi vähän uskoa treidaamisen kannattavuuteen tällä osaamisella ja kaupankäyntikustannuksilla. Uskon itse, että se kannattaisi jonkun verran ja jokin varoittaa minua, että ei, se ei kannata edes sen vertaa. Ehkä se ei kuitenkaan välttämättä kannattaisi kovin hyvin suhteessa stressiin ja ajankäyttöön. Koen paremmaksi ajankäytöksi henkisen pääoman kasvattamisen lukemalla kirjoja ja Inderesiä, vielä tässä vaiheessa. Tilanne voi toki muuttuakin, seireenien laulu kuuluu toisinaan.
“You don’t have to live like a refugee”
Tulsan öljyteollisuuden kultakaudesta muistuttaa edelleen kaupungin Golden Driller-patsas. 
, oli oikein mukavaa lukea asiantuntevaa tekstiä musiikista ja muustakin, kuten vaikka Tulsan historiaan liittyvästä öljyteollisuudesta. Tulsassa muuten tapahtui myös yksi Yhdysvaltojen historian rankimmista rasismiin luokitelluista rikoksista: Tulsa race massacre (31.5. - 1.6.1921), tuhotulla asuinalueella vaikuttivat ehkäpä maan oman aikansa varakkaimmat afroamerikkalaiset. Wikipediassa lisää asiasta (
