Itse asun tällä hetkellä kaukolämpötalossa (OKT), mutta erillinen autotallini on vain suoralla sähköllä (patteri). Lisäksi eräässä omistamassani vuokrakohteessa (OKT) on lämmitys suoralla sähköllä ja vieläpä lattialämmityksellä -sekä talossa että isossa autotallissa. Sitten on myös yksi 400 m2:n liikekiinteistö, jossa on lattiassa vesikiertoinen putkisto, joka toimii maalämmöllä (onneksi, huhh).
Omaan autotalliin laitoin ilmalämpöpumpun viime syksynä. Sillä sähkön kulutus putosi merkittävästi, autotallin osalta laskin, että alle puoleen.
OKT-vuokrakohteen vuokralaiset sanoutui irti jo viime talvena isojen lämmityskulujen takia. Loppuvuodesta asennutin myös sinne ilmalämpöpumput sekä talolle että talllille. Nyt tuntuu, että myös siinä kohteessa on inhimilliset asumiskustannukset. Tarkkaa vertailua ei ole vielä, mutta alku näyttää tosi lupaavalta ja uudet vuokralaiset ovat ainakin toistaiseksi tyytyväisiä, olletikin kun myös Tiilerin varaava takkaa löytyy kohteesta, jolla voi kylmimpien aikojen lämmityskuluja leikata aika tehokkaasti.
Tuon liikekiinteistön sähkön kulutukseen on tosi vaikea löytää mitään isompaa säästöä kulutukseen, siinä kun on jo se maalämpö. Muuta ei tule mieleen kuin sisälämpötilan laskeminen…
Oman kokemukseni mukaan sähkölämmitystaloihin ja huoneistoihin ehdottomasti edullisin ja paras päivitys on laittaa niihin ilmalämpöpumput…
Ymmärtääkseni juurikin näin on. On vaan ainakin täällä Järvi-Suomen energian riistoverkossa 25€ kalliimpi perusmaksu 3x25A joten nousee jo 63,76€/kk joka on mielestäni jo aivan järjetön summa maksaa siitä lystistä. Toki saa yöllä ja kesällä 1,53c/kWh halvemman siirtohinnan ja vastaavasti maksaa sitten päivällä ja talvella 0,42c/kWh kalliimpaa siirtoa. Siitä voi sitten laskeskella onko kannattava omalla kulutuksella kun tuota sähkön kulutusta voi siirrellä “halvemman” sähkön aikaan eli yöksi ihan ajastimilla.
Kiitokset, tämä oli minulle hyvä heräte tarkistaa tilanne omalta osaltani!
Oletin lattialämmön olevan samassa sähkökeskuksen yösähköajastuksessa kuin lämminvesivaraajakin on, mutta eipä ollut. Se piti laittaa samalla kertaa kun sähkökeskus uusittiin, mutta…joten tästä to-do-listalle yksi asia lisää, kun sähkäri tekee seuraavan kierroksen.
Elokuun aikana on tullut - sattuneesta syystä - tarkkailtua sähkönkulutusta ja säädettyä perheen kulutustottumuksia, nihilistiseen linkolalaisuuteen sortumatta. Kuluvan kuun kulutuksesta leikkautuu pois tasaisen vauhdin taulukolla 15-20%, mikä oli itselleni yllätys.
Keskeisin muutos oli lattialämmityksen tiputus alemmille asteille ja pienempänä sähkövempainten (kuten viihde-elektroniikan) siirto ajastimen taa. (Ne ajat ovat takana, jolloin vahvistinta ämyreineen luukutettiin keskellä yötä…) En keksinyt mitään uutta tai mullistavaa, vaan yksinkertaisia asioita, joissa investoinnin takaisinmaksuaika on parhaimmillaan välitön tai pienemmissä arviolta muutamia vuosia.
Tämä kannustuksena muillekin sähkölaskuaan optimoiville!
Kerran olen lisännyt Qt:ta kesällä ja ajattelin, että seuraava pysäkki on 55e, mutta erinäisistä syistä päätin katsoa 50e. Nyt ihan tosissani mietin, että mitä kertoimia kasvuyhtiölle enää edes hyväksytään jatkossa?
Ja Qt ei ole ongelmaton ja kommentoin nykyisen laajan rapsan kilpailutilanteen arviointia joskus keväällä tms., koska siitä sai ehkä vähän sellaisen kuvan, että kilpailua ei niin paljoa olisi. Mersun ja Volkkarin softahankkeet pistävät myös miettimään vaikka tämä olikin raakaa spekulointia.
Suomessa sähkön korkea hinta spot-markkinalla johtuu pääosin siitä, että Venäjän tuonti on loppunut ja Keski-Eurooppa imee norjalaista ja ruotsalaista tuotantoa nostaen hintaa täälläkin.
Tilanteeseen ei ole odotettavissa nopeaa muutosta, joten mitä Suomi voisi tehdä?
Vähentää kulutusta. Tätä yrititetään nyt valtiovallan ja median toimesta viestiä kansalle. Ei kuitenkaan auta paljon, koska varsinainen energiasyöppö on teollisuus, jota ei tietenkään haluta sammuttaa (johtaisi syvään lamaan).
Lisätä tuotantoa. Miten? OL3 helpottaa vähän mutta ei poista riippuvuutta tuontisähköstä. Vesivoimaa ei oikein voi lisätä. Tuulivoimaa on tarpeeksi tuulisina päivinä, mutta ongelmat alkavat jos on tyyntä. Lisää aurinkopaneeleja joka paikkaan. Turpeen ja hiilen polttoa voisi lisätä väliaikaisesti? Tärkeintä olisi mielestäni rakentaa nopeasti uusi ydinvoimala. Hanhikivessä on perustukset valmiina, joten poliitikkojen ja Fennovoiman taustavoimien pitäisi pikavauhtia järjestellä uusi laitostoimittaja ja rahoitus, jotta päästään jatkamaan töitä.
Onko muita ideoita, miten tästä kriisistä selvitään?
Olisiko nopempi vastaus noissa ns. Pienydinvoimaloissa. On ilmeisesti Ruotsiin jo tuloillaan ja Suomessakin on tutkittu asiaa. Rolls Royce anakin noita ilmeisesti rakentelemassa
Suomi on laaja alue ja keskeisin ongelma ei liene tuulettomuus, vaan tuulivoiman keskittyminen melko pienelle maantieteelliselle alueelle. Pohjanmaa ja Keski-Suomen luoteisosa painottuvat rakenteilla olevissa hankkeissa, kuten Tuulivoimayhdistyksen taulukosta pois päätellä. Loppuvuoden aikana verkkoon pitäisi tulla n. 1000MW uutta tuulivoimakapasiteettia.
Jos maantieteellistä kattavuutta saataisiin lisättyä, tuulisähkön tuotanto tietenkin tasaantuisi. Etelä-Suomesta löytyisi rannikkoa siinä kuin Pohjanmaaltakin ja sähköä ei tarvitsisi siirtää pohjoisesta etelään nykyisessä mittakaavassa, mutta NIMBY-ongelma kasvaa toiseen potenssiin.
Tuulivoima ei ratkaise kaikkea, mutta se on nopein tapa saada lisätuotantoa suuremmassa mittakaavassa. Näyttää siltä, että hetkittäiselle ylituotannolle on kysyntää muualla ja entisiin kaivoksiin ja suuren korkeuseron rinteisiin voisi tehdä pumppuvoimaloita muuntamaan ylimääräsähkö potentiaalienergiaksi tuulettomien päivien varalle ja hyödyntämään päivä/yösähkön kysyntävaihtelut.
Jos ei ole ilma/maalämpöratkaisua, niin kannattaa muistaa että jokainen sähköwatti mikä taloon tulee, muuttuu lämmöksi, lukuunottamatta pesukonetta, lämmintä käyttövettä ja astianpesukonetta joissa watit valuvat lämpönä viemäriin. Pieni osa valaisimien käyttämästä energiasta poistuu valoina ikkunoiden kautta, mutta pääosin lamppujen valo absorboituu lämmöksi seiniin, kattoon ja lattiaan. Kaikki valmiustilassa olevien sähkölaitteiden hukkasähkö muuttuu lämmöksi mikä on pois suorasta sähkölämmitykjsestä. Sähköenergia kuluu kotona käytännössä vain lämmöksi, se ei voi fysiikan lakien mukaisesti vain kadota. Keittiössä sähkö näennäisesti “katoaa” ruuan kypsymiseen (rakenne muuttuu) ja veden kiehumiseen (aineen olomuoto muuttuu). Pyykin kuivattaminen sisällä kuluttaa saman verran sähköä kuin vastaavan määrän vettä keittäisi kattilassa.
Jos on sähköinen lattialämmitys, niin sähkövempainten stand by kulutuksen katkaisemisella ei saavuteta kylmään vuodenaikaan juurikaan hyötyjä, sillä se energia muuttuu kuitenkin lähes täysin lämmöksi. Mikäli lattialämmityksen termostaatti haistelee huonelämpöä eikä laatan lämpötilaa, niin lattialämmitys vähentää automaattisesti vastaavan määrän kulutusta. Vähän sama kuin että ledilampuista on hyötyä vain kesäisin kun ei ole lämmitystarvetta.
Yksi säästökeino on vaihtaa vanhat lattialämmityksen termostaatit sellaisiin joihin voi ohjelmoida lämmitysajat tarkemmin. Hifistelijät ostaa sitten kaikkein kalleimmat joita saa ohjailtua suoraan pörssisähkön hinnan mukaan mutta minä en sellaisiin ole ainakaan vielä sortunut. (Takaisinmaksuaika kasvaa liian isoksi.) Jos on vain osittain varaava lattialaatta, niin pelkkää yösähköä käyttämällä käy helposti niin että aamulla lattia on liian lämmin ja illalla kun kotona oltaisiin, niin se on jo liian viileä. Jos onkin ohjelmoitavat termostaatit, on helppo laittaa lämmitys päälle silloin kun oikeasti eniten ollaan paikalla, eli iltaisin ja jättää sen lattian ylilämmittämisen pois.
E: “99numerosarja” ehtikin laittaa jo samansuuntaisen viestin kun minä vielä naputtelin omaani
Tämä on erittäin hyvä huomautus (myös hyvä täydennys, @terva_xyz ) ja pätee erityisesti talvikuukausina. Näin kesäaikaan ja yli ~10 asteen lämpötiloissa mainittu hukkalämpö on käytännössä riesa, nostamassa turhaan sisälämpötilaa ja lisäten tarvetta jäähdyttää ILPin kautta.
Tarkoitus on lämmittää yhä enemmän polttamalla puuta ja korvata sähkön osuutta wanhan kansan metodeilla. Joten omalta osaltani mainittu säästötapa on säästöä. Mutta tilanteet vaihtevat, eikä yksi konsti sovi toisen lämmitysratkaisuihin 1-1-suhteella.
Yksi asia mistä on yllättävän vähän puhetta on vapaa-ajan asuntojen talvilämmitys. Hirveä määrä asuntoja tarpeettoman kovilla lämmöillä vuoden kuivimpina aikoina. Ei asunnon tarvitse olla pelkkää hirttä, jotta siinä voisi olla vaikkapa kuivanapitolämmitys päällä.
Jos on putket niin selvittää mikä on sulanapitokaapeli ja opettelee tyhjentämään varaajan/putket. Ei iso homma
Jos ei osta Ranskalaista niin todennäköisesti saa hitusen nopeammin. Vaikkapa Toshibalta Japanista. Ei silti, kyllä siinä monta vuotta menisi silti, Putinista todennäköisesti aika jättää (ainakin vallankahvasta) ennen kuin uusi voimala olisi linjoilla.
