Inderesin kahvihuone (Osa 5)

Kerran olen lisännyt Qt:ta kesällä ja ajattelin, että seuraava pysäkki on 55e, mutta erinäisistä syistä päätin katsoa 50e. Nyt ihan tosissani mietin, että mitä kertoimia kasvuyhtiölle enää edes hyväksytään jatkossa?

Ja Qt ei ole ongelmaton ja kommentoin nykyisen laajan rapsan kilpailutilanteen arviointia joskus keväällä tms., koska siitä sai ehkä vähän sellaisen kuvan, että kilpailua ei niin paljoa olisi. Mersun ja Volkkarin softahankkeet pistävät myös miettimään vaikka tämä olikin raakaa spekulointia.

4 tykkäystä

Suomessa sähkön korkea hinta spot-markkinalla johtuu pääosin siitä, että Venäjän tuonti on loppunut ja Keski-Eurooppa imee norjalaista ja ruotsalaista tuotantoa nostaen hintaa täälläkin.

Tilanteeseen ei ole odotettavissa nopeaa muutosta, joten mitä Suomi voisi tehdä?

  1. Vähentää kulutusta. Tätä yrititetään nyt valtiovallan ja median toimesta viestiä kansalle. Ei kuitenkaan auta paljon, koska varsinainen energiasyöppö on teollisuus, jota ei tietenkään haluta sammuttaa (johtaisi syvään lamaan).

  2. Lisätä tuotantoa. Miten? OL3 helpottaa vähän mutta ei poista riippuvuutta tuontisähköstä. Vesivoimaa ei oikein voi lisätä. Tuulivoimaa on tarpeeksi tuulisina päivinä, mutta ongelmat alkavat jos on tyyntä. Lisää aurinkopaneeleja joka paikkaan. Turpeen ja hiilen polttoa voisi lisätä väliaikaisesti? Tärkeintä olisi mielestäni rakentaa nopeasti uusi ydinvoimala. Hanhikivessä on perustukset valmiina, joten poliitikkojen ja Fennovoiman taustavoimien pitäisi pikavauhtia järjestellä uusi laitostoimittaja ja rahoitus, jotta päästään jatkamaan töitä.

Onko muita ideoita, miten tästä kriisistä selvitään?

18 tykkäystä

Hyvä idea mutta ennen kuin se uusi ydinvoimala on tuotannossa niin onko silloin vuosi 2042.

1 tykkäys

Olisiko nopempi vastaus noissa ns. Pienydinvoimaloissa. On ilmeisesti Ruotsiin jo tuloillaan ja Suomessakin on tutkittu asiaa. Rolls Royce anakin noita ilmeisesti rakentelemassa :thinking:

6 tykkäystä

Suomi on laaja alue ja keskeisin ongelma ei liene tuulettomuus, vaan tuulivoiman keskittyminen melko pienelle maantieteelliselle alueelle. Pohjanmaa ja Keski-Suomen luoteisosa painottuvat rakenteilla olevissa hankkeissa, kuten Tuulivoimayhdistyksen taulukosta pois päätellä. Loppuvuoden aikana verkkoon pitäisi tulla n. 1000MW uutta tuulivoimakapasiteettia.

Jos maantieteellistä kattavuutta saataisiin lisättyä, tuulisähkön tuotanto tietenkin tasaantuisi. Etelä-Suomesta löytyisi rannikkoa siinä kuin Pohjanmaaltakin ja sähköä ei tarvitsisi siirtää pohjoisesta etelään nykyisessä mittakaavassa, mutta NIMBY-ongelma kasvaa toiseen potenssiin.

Tuulivoima ei ratkaise kaikkea, mutta se on nopein tapa saada lisätuotantoa suuremmassa mittakaavassa. Näyttää siltä, että hetkittäiselle ylituotannolle on kysyntää muualla ja entisiin kaivoksiin ja suuren korkeuseron rinteisiin voisi tehdä pumppuvoimaloita muuntamaan ylimääräsähkö potentiaalienergiaksi tuulettomien päivien varalle ja hyödyntämään päivä/yösähkön kysyntävaihtelut.

12 tykkäystä

Voi kun olisikin selvinnyt näin pienellä. Yksi peukalo sinne tänne on huomattavasti helmpompi saada takaisin kun salkkuni -40% ytd.

11 tykkäystä

Jos ei ole ilma/maalämpöratkaisua, niin kannattaa muistaa että jokainen sähköwatti mikä taloon tulee, muuttuu lämmöksi, lukuunottamatta pesukonetta, lämmintä käyttövettä ja astianpesukonetta joissa watit valuvat lämpönä viemäriin. Pieni osa valaisimien käyttämästä energiasta poistuu valoina ikkunoiden kautta, mutta pääosin lamppujen valo absorboituu lämmöksi seiniin, kattoon ja lattiaan. Kaikki valmiustilassa olevien sähkölaitteiden hukkasähkö muuttuu lämmöksi mikä on pois suorasta sähkölämmitykjsestä. Sähköenergia kuluu kotona käytännössä vain lämmöksi, se ei voi fysiikan lakien mukaisesti vain kadota. Keittiössä sähkö näennäisesti “katoaa” ruuan kypsymiseen (rakenne muuttuu) ja veden kiehumiseen (aineen olomuoto muuttuu). Pyykin kuivattaminen sisällä kuluttaa saman verran sähköä kuin vastaavan määrän vettä keittäisi kattilassa.

11 tykkäystä

Jos on sähköinen lattialämmitys, niin sähkövempainten stand by kulutuksen katkaisemisella ei saavuteta kylmään vuodenaikaan juurikaan hyötyjä, sillä se energia muuttuu kuitenkin lähes täysin lämmöksi. Mikäli lattialämmityksen termostaatti haistelee huonelämpöä eikä laatan lämpötilaa, niin lattialämmitys vähentää automaattisesti vastaavan määrän kulutusta. Vähän sama kuin että ledilampuista on hyötyä vain kesäisin kun ei ole lämmitystarvetta.

Yksi säästökeino on vaihtaa vanhat lattialämmityksen termostaatit sellaisiin joihin voi ohjelmoida lämmitysajat tarkemmin. Hifistelijät ostaa sitten kaikkein kalleimmat joita saa ohjailtua suoraan pörssisähkön hinnan mukaan mutta minä en sellaisiin ole ainakaan vielä sortunut. (Takaisinmaksuaika kasvaa liian isoksi.) Jos on vain osittain varaava lattialaatta, niin pelkkää yösähköä käyttämällä käy helposti niin että aamulla lattia on liian lämmin ja illalla kun kotona oltaisiin, niin se on jo liian viileä. Jos onkin ohjelmoitavat termostaatit, on helppo laittaa lämmitys päälle silloin kun oikeasti eniten ollaan paikalla, eli iltaisin ja jättää sen lattian ylilämmittämisen pois.

E: “99numerosarja” ehtikin laittaa jo samansuuntaisen viestin kun minä vielä naputtelin omaani

11 tykkäystä

Tämä on erittäin hyvä huomautus (myös hyvä täydennys, @terva_xyz ) ja pätee erityisesti talvikuukausina. Näin kesäaikaan ja yli ~10 asteen lämpötiloissa mainittu hukkalämpö on käytännössä riesa, nostamassa turhaan sisälämpötilaa ja lisäten tarvetta jäähdyttää ILPin kautta.

Tarkoitus on lämmittää yhä enemmän polttamalla puuta ja korvata sähkön osuutta wanhan kansan metodeilla. Joten omalta osaltani mainittu säästötapa on säästöä. Mutta tilanteet vaihtevat, eikä yksi konsti sovi toisen lämmitysratkaisuihin 1-1-suhteella.

3 tykkäystä

Yksi asia mistä on yllättävän vähän puhetta on vapaa-ajan asuntojen talvilämmitys. Hirveä määrä asuntoja tarpeettoman kovilla lämmöillä vuoden kuivimpina aikoina. Ei asunnon tarvitse olla pelkkää hirttä, jotta siinä voisi olla vaikkapa kuivanapitolämmitys päällä.

Jos on putket niin selvittää mikä on sulanapitokaapeli ja opettelee tyhjentämään varaajan/putket. Ei iso homma

11 tykkäystä

Jos ei osta Ranskalaista niin todennäköisesti saa hitusen nopeammin. Vaikkapa Toshibalta Japanista. Ei silti, kyllä siinä monta vuotta menisi silti, Putinista todennäköisesti aika jättää (ainakin vallankahvasta) ennen kuin uusi voimala olisi linjoilla.

3 tykkäystä

Onko lukuja heittää minkä verran putosi kulutus?

1 tykkäys

Miten olette osaltanne varautuneet tulevaan talveen a) oman taloutenne turvaamiseksi b) sijoitustenne turvaamiseksi/kasvattamiseksi?

3 tykkäystä

Bullish! Oksennusämpäri mainittu! Äh, pörssi on kiinni, ei pääse painamaan ostonappia… :frowning_face:

6 tykkäystä

Takka hohkaamaan ja viimeisenä keinona naapurista ryöstämään vessapaperia

1 tykkäys

Todella pahalta, todella pahalta näyttää nyt tässä kyllä.

Mitä enemmän energiakriisistä lueskelee sitä synkemmän kuvan tulevasta syksystä ja talvesta saa. Useimmissa Euroopan maissa kotitalouksien energiaan käytettävät menot ovat ainakin tuplaantuneet. Monet kotitaloudet joutunevat todellisiin ongelmiin koska tuollaisiin lisämenoihin ei ole yksinkertaisesti varaa. Samalla palveluiden ja erilaisten hyödykkeiden kysyntä kutistuu kun edes perustarpeisiin ei tahdo olla varaa.

Olisiko paikallaan perustaa Energiakriisi-säie?

Edellisiin kysymyksiin vastaten:
a) ei aiheuta toimenpiteitä, elän vaatimattomasti joten pahimmillaan ylijäämäni pienentyy
b) pitäisi jaksaa seuloa tämän hässäkän voittajat ja allokoida niihin

9 tykkäystä

Unohda pörssi ja tee niin paljon ylitöitä kuin pystyt ja kerää nyt sitä vararahastoa talven varalle. Jos onnistuu omalla kohdalla, olisi varmaan toimivin ratkaisu. Kulutus jo minimoitu, einesten sijaan kotona syödään tästä eteenpäin itse tehtyä ruokaa peruna/riisi ja halpaa lihaa. Samoin harrastukseen liittyvä rahankäyttö laitettu jo kokonaan tauolle. Kerrostaloasujana kuluja ei voi pienentää ja autoa ei ole käytössä kun ilmankin pärjää.

Jos ensi keväänä on ylimääräistä rahaa jäljellä, katsotaan ostopaikkoja pörssissä silloin seuraavan kerran.

11 tykkäystä

Saapa nähdä joko ilmojen kylmentyessä Euroopan päättäjät alkavat lähestyä Ukrainaa puheilla että pitäisi alkaa myöntymään neuvotteluihin Venäjän kanssa jotta saadaan jonkinlaista rauhaa aikaiseksi ja energiakriisi lakaistua maton alle.

1 tykkäys

Aivan loistava kirja, vielä jonkin verran lukematta.

Heikin turvallisessa kyydissä on kiva käydä pelottavat tuloslaskelmat, taseet ja kassavirtalaskelmat läpi.

Kansantajuiset esimerkit sisältävät mm. asunnon ostamista kun pöydällä on x määrä rahaa ja mingvaasi jotka kuuluvat kauppaan :smile:

Toki mukaan lasketaan myös asuntokohtainen yhtiövelka ja sitten ev/ebit onkin jo selvillä :ok_hand:

Heikki on myös ripotellut teokseen tiukkoja pähkinöitä. ’Kuinka Seadrillin viimein kävi? Jätämme Seadrillin lopullisen kohtalon sietämättömäksi mysteeriksi, jonka ääreen palaamme luvussa konkurssiyhtiöt’.

5/5

@Heikki_Keskivali toivottavasti tägäsin oikein @Sijoittaja-alokas ?

33 tykkäystä

Sain ajatuksia hieman em. viesteistä, joista olen kaapannut vain osan ja klikkaamalla lainauksista nekin pystyy lukemaan kokonaan.

Ehdottomasti olen keskivertoa huonompi sijoittaja eri mittareilla mitattuna, mutta haluan aina miettiä hyviäkin asioita ja puolia, joita minulla on.

  • Minulla on vielä kymmeniä ja kymmeniä sijoitusvuosia jäljellä, tämän lisäksi mun omat ajatukset ja tavoitteeni ovat hyvin kaukana tulevaisuudessa, vaikka YTD-sekoilujutuistani voisi toista päätellä. :smiley:
  • Teen paljon omasta tahdostani työtunteja ja minulla on korkea säästämisaste eli noin 80% (asuntolainan lasken säästämiseksi). Pidän työnteosta ja säästämisestä. Voin laittaa aika paljon rahaa sijoittamiseen.
  • Velattomasta omaisuudestani 75 prosenttia on kiinni kämpässäni, joka arvo on noussut kohtalaisen hyvin vuodesta toiseen.
  • Sijoittaminen on itselleni viihdettä ja tavoitteenani on vain vaurastua, en tarvitse enemmän rahaa tai materiaa.
  • En osaa ajoittaa (en kyl sijoittaakaan :upside_down_face:), joten laitan säännöllisesti rahaa sijoituksiin ja harvemmin mulla on kovin isoa käteiskassaa. En ikinä ja koskaan huomaa mitään oikein hyviä paikkoja ostaa, jos osun ostamaan oikeassa kohtaa, niin se on lähes poikkeuksetta tuuria.

En usko ainakaan omalla kohdallani huonoon tuuriin, kun on vuosia sijoittanut ja tehnyt kymmeniä sekä kymmeniä päätöksiä, niin ajan ja toistojen myötä tuurin osuus on pieni. Toki sijoittamisessa on aina vähän tuuria, mutta noin yleisesti ottaen pitkässä juoksussa se on itestä kii pääosin.

Tätä ei pidä ymmärtää väärin, mutta luotan aina, että pitkässä juoksussa sijoittajat voittavat ja maailma menee eteenpäin. Se, mihin en ainakaan vielä luota, niin on minä itse. Luottamusta sijoitustaitoihini voin vaan lisätä opiskelemalla ja yrittämällä - vielä edelleen on ihan perusasioissa paljon opittavaa.

Nykyisillä tiedoillani olisin varmasti ostanut silti Harviaa, Kamuxia ja Orthexia korkeilla hinnoilla sekä pitänytkin niitä pitkin laskettelua salkussani, mutta ehkä vetykokeilut ja muut vastaavat olisivat jääneet pois, eli jotain olen kai oppinut. Uskon, että en tee mitään todella isoja älyttömyyksiä, vaikka älyttömyyksiä tulen vielä tekemään. :slight_smile:

Uskon, että muutamia vuosia päälle nelikymppisenä mulla on 0,5 miljoonan omaisuus ja joskus päälle viiskymppisenä miljoonan. Erityisen varakasta musta ei tule, mutta haluan nauttia matkasta ja yrittää parhaani… tehdä niin kuin itestä tuntuu hyvältä. Ja jos kumppanin löydän ja varsinkin, jos saan muksuja, ni sijoittamisen merkitys elämästä vähenee radikaalisti. Erilaisten ikävien tai muuten isojen juttujen takia aina tajuaa, että ei se sijoittaminen niiiin tärkeää ole, vaikka tätä en aina valitettavasti muistakaan.

Kai se niin on, että jos sitkeästi sijoittamisessa yrittää luovuttamatta ja antaa ajan kulua, niin on varmaan hyvin todennäköistä, että hyvin käy. :slightly_smiling_face:

36 tykkäystä