Samaan paikkaan tuli rämmittyä kuin talvella, johonkin hiljaiseen erämaahan missä ei koskaan merkkiäkään muista ihmisistä. Tämä oli tämmöinen luontoon tutustuminen kesän-syksyn taitteessa. Onhan raikas syysilma, voimakas kanervan tuoksu ja kuivan alkusyksyn aikaansaaman kuivan kangasmaan rasahtelu jalkojen alla jotain huumaavaa, ennen loputonta loppuvuoden harmautta. Jouduin vaan järkyttävän hirvikärpäsinvaasion uhriksi pari kertaa. No, se kuuluu asiaan mutta silti, -20 pakkasta ja puoli metri lunta on kyllä aina 5/5. Ehkä tuun tänne seuraavan kerran taas lumikengillä.
Oli tarkoitus nähdä pari kyykäärmettä mutta ne jäi taas näkemättä. 