Seeking Alphalla jokin uusi toistaiseksi ilmainen työkalujuttu (Portfolio Health Check), josta saa tällaisen näkymän - omassa salkussa siis 17 jenkkiyhtiötä:
6 tykkäystä
siitäkö bumtsibum hype johtuikin
2 tykkäystä
Tämähän ihan hauska. Vähän vajavainen salkku vaan kun kaikkea ei löydy tuolta. Toivottavasti ei poisteta niin saa ilmaiskäyttäjätkin jotain kivoja kuvioita käyttöönsä. 
3 tykkäystä
Anteeksi, että hehkutin aamulla Harviaa… 
36 tykkäystä
Mitenköhän klikkimediat (kaikki) ajattelivat kun vääristelivät tuon tiedotteen tarkoittamaan, että tablettien hankkimisella muka olisi akuutti kiire. Esim: “STM kehottaa suomalaisia hankkimaan jodia”. Vaikka tiedotteen todellinen anti oli se, että enää yli 40v eivät tarvitse tabletteja. Mitään muuta muutosta suosituksiin ei tullut.
Vastuutonta uutisointia, josta jäi täysin väärä kuva STM:n viestistä.
10 tykkäystä
Tästä salkun nurinmenosta kuulee näinä aikoina usein heittoja. Mitä se itse asiassa tarkoittaa?
Osta silloin kuin muut pelkäävät.
Myy silloin kun kaikki muut ovat ostolaidalla.
Holdaa yhtiöitä, joiden tuloksen tekemiseen uskot.
Älä myy paniikissa.
Kontraaminen kannattaa oikeissa kohdin 
No niin,
näinhän tässä koko ajan tehdään 
Mutta, milloin salkku on mennyt poikki? Onko tähän erilaisia vastauksia erilaisissa markkinatilanteissa?
Mietin, että jos joku saa nousumarkkinassa salkkunsa vahvasti miinukselle on varmaan eri asia, jos tässä laskumarkkinassa näin käy?
Ja olen miettinyt tuota salkun pääoman suojaamista. Eikö ne suojaamistoimet vaihtele juuri erilaisissa markkinatilanteissa?
Ja vielä mietityttää 
Eikö meillä ole nyt meneillään tilanne, että monilla on salkkujen YTD:t miinuksella? Osalla on salkussa vain arvoyhtiöitä - ja YTD miinuksella, osalla vain kasvuyhtiöitä - ja silti YTD miinuksella. Ja onko heitäkin, joilla ajallisesti ja toimialallisesti oikeaoppisesti hajautettu salkku - ja sekin ehkä YTD miinuksella?
Niin, aloittelija tässä vain miettii, milloin oma salkku on menossa nurin 
Edit, @Sijoittaja-alokas anteeksi, piti mennä kahvihuoneeseen, enkä osaa enää siirtää, kiitos
3 tykkäystä
Onko tuota (mielestäni lähtökohtaisesti oleellista) tietoa julkaistu muualla kuin heidän kotisivuillaan?
Nordnet ei ainakaan tiedä asiasta mitään (muilla yhtiöillä kyllä päivityy reaaliaikaisesti):
1 tykkäys
Nyt kun tuli puheeksi nämä venäläisten kiinteistöomistukset strategisesti tärkeiden kohteiden lähellä niin jatkan samalla kertaa Ahvenanmaasta.
Asiantuntijoiden aiheesta antamat kommentit osoittavat sen, että Ahvenanmaan konsulaatti on turvallisuusuhka Itämerellä. Tanskassa ja Ruotsissa ovat luultavasti samaa mieltä.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus Ahvenanmaan saarista vuodelta 1940 pitäisi Suomen yksipuolisesti purkaa.
Vähän taustaa, jos aihe kiinnostaa.
J.K. Paasikiven kirjasta Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-41, osa II, sivuilla 89-110 löytyy selvitys tästä Moskovan sopimuksesta. Paasikiven mukaan jo silloin tunnettu kansainvälisen oikeuden tuntija, ministeri Rafael Erich arvosteli ankarasti sopimusta.
s. 105-106: “Tämä surulisen kuuluisa leijonansopimus, pactum leoninum, kansainvälinen anomalia, oli rengas siinä Venäjän väkivalta- ja kiristyspolitiikassa, jonka aloitti hyökkäys Suomen kimppuun v. 1939 ja joka sitten jatkui Moskovan rauhansopimuksessa ja sen jälkeen.”
Tässä tarvittaisiin samantyyppinen ratkaisu kuin vuonna 1990. Syyskuussa 1990 tasavallan presidentti Mauno Koivisto ilmoitti Suomen hallituksen katsovan, että Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset ja puolustusta rajoittavat artiklat ovat menettäneet merkityksensä. Ns. Pax-tulkinta eli yksipuolinen irtisanoutuminen sopimuksesta.
Pekka Toveri totesi huhtikuussa 2022 MTV:n haastattelussa aiheesta.
Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi, että Suomen ja Neuvostoliiton solmima sopimus ei kuulu tähän aikaan.
– Tämä on monessa mielessä vanhentunut sopimus, josta voisi luopuakin, Toveri sanoo.Toverin mukaan miehittämätön alue voi olla turvallisuusriski, koska Venäjä on alkanut toimimaan erityisen aggressiivisesti lähialueillaan.
– Sotilastyhjiöt tuppaavat täyttymään. Se selkeyttäisi turvallisuustilannetta ja -asemaa, kun todettaisiin, että Ahvenanmaa on vaan normaali osa Suomea, Toveri pohtii.
Tästä on keskusteltu jo pitkään. Aiheesta löytyy myös tieteellisiä artikkeleja, esim:
- Bo Österlund: Ahvenanmaata koskevien sopimusten ja Suomen lainsäädännön tarkastelu valtionaluksen viattoman kauttakulun näkökulmasta. Tiede ja Ase 78 (2020)
- Hiltunen, Heikki: Ahvenanmaan vuoden 1921 demilitarisointisopimus ja Itämeren sotilaallisen turvallisuusympäristön muutos. Pro gradu. Maanpuolustuskorkeakoulu 2018.
- Petteri Jouko: Suunnitelmat Ahvenanmaan puolustamiseksi kylmän sodan ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tiede ja Ase 63 (2005).
Lehdistössä aiheesta ovat keskustelleet muun muassa Jukka Tarkka ja Pekka Toveri:
- Ilta-Sanomat 10.9.2015: Raju Ahvenanmaa-ehdotus: ”On parempi, että sen militarisoi Suomi kuin joku muu”
- Jukka Tarkan kolumni Kaleva 8.1.2016: Aseet uhkaavat aseetonta Ahvenanmaan saariryhmää
- Ilta-Sanomat 3.10.2018: Kommentti: Sopimusteksti paljastaa jäätävän totuuden – Venäjä on jo Ahvenanmaalla
- Apu 27.1.2022: Miten Ahvenanmaata puolustetaan? Venäjä valvoo demilitarisointia mutta ei tunnusta puolueettomuutta, huomauttaa puolustusministeriö
Tästähän oli myös jo aiemmin keskustelua toissa ketjussa:
4 tykkäystä
Eiköhän tämä ole rekrytoijastakin (henkilöstä) aika paljon kiinni. Vähän silti ihmettelin kertomaasi tapaa.
Tein muutama vuosi sitten päättyneen urani aikana ehkä hieman toistasataa rekryä itse. Olin myös pyynnöstä mukana vähintään yhtä monessa – luultavasti paljon useammassa – rekryssä, jossa positiota täytettiin tiiminvetäjän tiimissä tai yhtiöiden muissa tiimeissä – siis käytännössä avustamassa kollegoita tärkeissä valinnoissa.
Tältä pohjalta voin sanoa, että kokemukseni siitä, mihin rekryssä keskitytään, on hyvin erilainen. Se, mikä merkitsee asiantuntijoiden rekryssä on ensisijaisesti soveltuva osaaminen ja kokemus. Mitä kattavampi ja aukottomampi CV, sitä kiinnostavampi työnantajalle. Koulutodistuksia on turha selata, kun haetaan ammattilaista, jolla on mielellään kymmenen tai kymmenien vuosien kokemus. En ole kuullut kenestäkään, joka laittaisi niiden perusteella hakijoita järjestykseen. Tutkintotodistuksella on tietenkin väliä, mutta ei silläkään niin paljon kuin uralla ja osaamisella.
Hakijoiden testaus on myös hyvin tavalllista, vaikka kallista onkin. Kaikkein kriittisimpiin tehtäviin valinnat tein kuitenkin vasta testien jälkeen. Niistähän saa varsin hyvän kuvan myös siitä, mitkä hakijan kyvyt ja kapasiteetti on.
Mutta, suurin ongelma oli esim. viime vuosikymmenellä se, että oikeanlaisia asiantuntijoita ei joskus löytynyt ensimmäistäkään. Hakijoita oli toki aina.
(Huomasin, että lisäsit kertovasi julkisen puolen hausta. Se selittää paljon. Oma kokemukseni on täysin yksityispuolen pörssiyrityksistä.)
4 tykkäystä
@Rauli_Juva ja @Sauli_Vilen ovat tehneet hyvin mielenkiintoisesta aiheesta podin, laitan heti kuunteluun. 
8 tykkäystä
En tiedä miksi, mutta olenko ainut, josta tuntuu, että aina kun Mallisalkku ostaa Harviaa, seurauksena on Muutosneuvottelu-tiedote tai negari muutaman päivän sisällä? 
35 tykkäystä
Investor health check toiminto olisi mielenkiintoinen vaikka Nordnetin ominaisuus. Kunhan kunnon selvitykseen ei liity millään tavalla Hans Niemannin menetemät. Esim. aktiivisuusranneke riittää.
2 tykkäystä
Eikö sinun olisi pitänyt olla huolissasi ostelijoista vuosi/puolitoista sitten? Kai nyt on parempi ostella kuin silloin?
3 tykkäystä
Katselin juuri Ylen uutisia – sama kertomus joditableteista sielläkin. Ehkä STM:n olisi kuitenkin kannattanut miettiä vielä kertaalleen ajankohtaa ja ainakin huolellisia saatesanoja kyseiselle ilmoitukselle.
(Tämän kuvan Soininvaaran kommentista lisään tähän vain sen takia, että olen ensi kertaa noin kymmeneen vuoteen hänen kanssaan melkein samaa mieltä.)
15 tykkäystä
Kyllähän tuota olisi voinut ainakin miettiä, pitäisikö Orionille ilmoittaa että alkakaa puristaa niitä pillereitä. Kohta niitä saattaa mennä.
2 tykkäystä
Jaahas se ois 99% markkinaa taas alessa…
15 tykkäystä
Paitsi että Mallisalkku ja lukijat meni ostamaan Harviaa tänään. Elkää nyt hidastelko 10€:n kursseja… 
1 tykkäys
Varmasti tuo yksityinen puoli vs. julkinen on tässä se olennainen ero. Ja yksikön koko. Tietenkin ura ja osaaminen on se mitä halutaan ja joiden perusteella valinta tehdään. Avaan siis hieman lisää kirjoitustani:
Julkisen puolen virkoihin ja toimiin voi yhteen paikkaa tulla 40-80 hakemusta, joskus jopa yli sata. Suurin osa näistä on muodollisesti päteviä ja työkokemustakin löytyy. Tällaisista määristä hakemusten perusteella esimerkiksi alle kymmeneen hakijaan seulominen voi joillain järkevilläkin perusteilla onnistua, mutta tästä pääseminen 4-5 haastateltavaan saattaa mennä jo melko mahdottomaksi. Silloin saatetaan katsoa niitä arvosanojakin, koska jollain keinolla eroja hakijoiden välille vain on tehtävä. Testaamiseen ei ole budjettia tai aikaa. Mitään PR-osastoja tai henkilöstösihteerejä/-päälliköitä ei kunnissa ja kaupungeissa jokaisessa yksikössä erikseen ole. Keskitetysti isommissa toki, mutta he eivät yksiköiden rekrytointiin osallistu muuta kuin toteuttamalla hakuprosessin.
Kysymyksen esittäjä halusi tietää, onko arvosanoilla merkitystä. Oman kokemukseni mukaan siis voi olla, etenkin haastatteluun pääsyssä. Kertoohan tutkinnon opintokokonaisuuksien arvosanat “erinomaset/kiitettävät tiedot” vs. “välttävät tiedot” kuitenkin jotain henkilöstä.
Valintaperuste numerot ja arvosanat eivät tietenkään koskaan ole. Haastattelu ja sen esiin tuoma soveltuvuus tehtävään on yleensä tärkein peruste valinnalle. Joskus haastattelujen jälkeen joudutaan toteamaan, että kukaan ei ollut sopiva tehtävään ja haku laitetaan uudestaan auki.
Voi kun olisikin pörssiyhtiön resurssit tässä käytettävissä! 
2 tykkäystä
Tunnollisena opiskelijana hinkkasin keskiarvon yli neloseen. Myöhemmin selvisi käytännön kokemuksena, että ketään ei kiinnosta kurssiarvosanat, gradun arvosana tai mitkään muutkaan tutkinnon “yksityiskohdat”.
Etenkään entry-tason hommista ei kilpailla millään todistuksilla, vaan päinvastoin voivat pelästyä, että “tuohan on ylikoulutettu suorittaja”.
Jos haluaa tutkijaksi tai johonkin huippuduuniin, kannattaa varmaan panostaa enemmän. Noin muilta osin sanoisin, että yliopistotutkintoon on pidemmän päälle viisainta suhtautua “hyväksytty/hylätty”-periaatteella.
Eri asia on sitten se, mitä siellä oppii. Sillä on toki merkitystä.
6 tykkäystä
