En nyt viitsi kirjautua omaan Facebookiin, hankalassa paikassa olen enkä nyt yleensäkään sosiaalisen median päivityksiä viitsi linkkailla, vastasin lähinnä aiemmalle kommentoijalle, joka oli nähnyt päivityksen. Sikäli siis ihan kahvihuonekamaa, jollei joku halua ottaa yhteyttä Harvian IR:ään kysyäkseen lisää asiasta🙂 Nyt meillä on vain Uotin näkemys asiasta.
Humanistialalla olevana väittäisin, että ei täälläkään kyllä ketään kiinnosta. Joillain aloilla on ollut kolmosen keskiarvo rajana opintokokonaisuuden hyväksymiseen, mutta sekin käsitykseni mukaan ollaan poistamassa. Tohtorikoulutettavilla taitaa jotain arvosanavaatimuksia ollakin, mutta tuo nyt taitaa päteä jokaisella alalla yhtä lailla.
Sen tosin sanon, että kiitettävällä opintomenestyksellä voi luoda parempia välejä oppiaineen henkilökuntaan ja siten parantaa asemiaan tulevaisuudessa. Eräänlaista verkostoitumistahan tuokin on. Mutta tärkeämpää on, ainakin tällä alalla, että opintojen ajalta on harjoitteluita ja työkokemusta näytettäväksi valmistumisen jälkeen.
Veikkaan, että suomalaisten keskimääräinen mielipide ei juuri eroa foorumin mielipiteestä. Äänestys on vielä pahasti kesken, mutta lopputulos on jo selvä.
Kaksi venäjän agenttia foorumeilla havaittu…
Anonymous kunniaan
Kauppalehti: Pörssikauppojen anonyymiys laajenee koskemaan kaikkia yhtiöitä | Yle Uutiset
Senttiveivailu on helpompaa piilosilla.
EDIT: Aioin laittaa KL:n uutislinkin mutta @Hasbi olikin tämän jo linkittänyt
Mitäköhän STM ajatteli, että tapahtuu.
Mielenkiintoista olisi nähdä sama kysely eduskunnasta niin nähtäisiin kuinka vahva edustuksellinen demokratia on
Jodi-tabletti on uusi taikaviitta.
Ainakin 80-luvun intin ydinräjäytyksestä ja suojautumisesta oli näppärä opetusvideo. Ydinräjähdyksen väläyksen osuessa silmäkulmaan aloitetaan jäätävä kaivaminen. Hypätään kuoppaan ja vedetään intin taikaviitta suojaksi.
On niitä havaittu useampi kuin kaksi.
Seeking Alphalla jokin uusi toistaiseksi ilmainen työkalujuttu (Portfolio Health Check), josta saa tällaisen näkymän - omassa salkussa siis 17 jenkkiyhtiötä:
siitäkö bumtsibum hype johtuikin
Tämähän ihan hauska. Vähän vajavainen salkku vaan kun kaikkea ei löydy tuolta. Toivottavasti ei poisteta niin saa ilmaiskäyttäjätkin jotain kivoja kuvioita käyttöönsä.
Anteeksi, että hehkutin aamulla Harviaa…
Mitenköhän klikkimediat (kaikki) ajattelivat kun vääristelivät tuon tiedotteen tarkoittamaan, että tablettien hankkimisella muka olisi akuutti kiire. Esim: “STM kehottaa suomalaisia hankkimaan jodia”. Vaikka tiedotteen todellinen anti oli se, että enää yli 40v eivät tarvitse tabletteja. Mitään muuta muutosta suosituksiin ei tullut.
Vastuutonta uutisointia, josta jäi täysin väärä kuva STM:n viestistä.
Tästä salkun nurinmenosta kuulee näinä aikoina usein heittoja. Mitä se itse asiassa tarkoittaa?
Osta silloin kuin muut pelkäävät.
Myy silloin kun kaikki muut ovat ostolaidalla.
Holdaa yhtiöitä, joiden tuloksen tekemiseen uskot.
Älä myy paniikissa.
Kontraaminen kannattaa oikeissa kohdin
No niin,
näinhän tässä koko ajan tehdään
Mutta, milloin salkku on mennyt poikki? Onko tähän erilaisia vastauksia erilaisissa markkinatilanteissa?
Mietin, että jos joku saa nousumarkkinassa salkkunsa vahvasti miinukselle on varmaan eri asia, jos tässä laskumarkkinassa näin käy?
Ja olen miettinyt tuota salkun pääoman suojaamista. Eikö ne suojaamistoimet vaihtele juuri erilaisissa markkinatilanteissa?
Ja vielä mietityttää
Eikö meillä ole nyt meneillään tilanne, että monilla on salkkujen YTD:t miinuksella? Osalla on salkussa vain arvoyhtiöitä - ja YTD miinuksella, osalla vain kasvuyhtiöitä - ja silti YTD miinuksella. Ja onko heitäkin, joilla ajallisesti ja toimialallisesti oikeaoppisesti hajautettu salkku - ja sekin ehkä YTD miinuksella?
Niin, aloittelija tässä vain miettii, milloin oma salkku on menossa nurin
Edit, @Sijoittaja-alokas anteeksi, piti mennä kahvihuoneeseen, enkä osaa enää siirtää, kiitos
Onko tuota (mielestäni lähtökohtaisesti oleellista) tietoa julkaistu muualla kuin heidän kotisivuillaan?
Nordnet ei ainakaan tiedä asiasta mitään (muilla yhtiöillä kyllä päivityy reaaliaikaisesti):
Nyt kun tuli puheeksi nämä venäläisten kiinteistöomistukset strategisesti tärkeiden kohteiden lähellä niin jatkan samalla kertaa Ahvenanmaasta.
Asiantuntijoiden aiheesta antamat kommentit osoittavat sen, että Ahvenanmaan konsulaatti on turvallisuusuhka Itämerellä. Tanskassa ja Ruotsissa ovat luultavasti samaa mieltä.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus Ahvenanmaan saarista vuodelta 1940 pitäisi Suomen yksipuolisesti purkaa.
Vähän taustaa, jos aihe kiinnostaa.
J.K. Paasikiven kirjasta Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-41, osa II, sivuilla 89-110 löytyy selvitys tästä Moskovan sopimuksesta. Paasikiven mukaan jo silloin tunnettu kansainvälisen oikeuden tuntija, ministeri Rafael Erich arvosteli ankarasti sopimusta.
s. 105-106: “Tämä surulisen kuuluisa leijonansopimus, pactum leoninum, kansainvälinen anomalia, oli rengas siinä Venäjän väkivalta- ja kiristyspolitiikassa, jonka aloitti hyökkäys Suomen kimppuun v. 1939 ja joka sitten jatkui Moskovan rauhansopimuksessa ja sen jälkeen.”
Tässä tarvittaisiin samantyyppinen ratkaisu kuin vuonna 1990. Syyskuussa 1990 tasavallan presidentti Mauno Koivisto ilmoitti Suomen hallituksen katsovan, että Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset ja puolustusta rajoittavat artiklat ovat menettäneet merkityksensä. Ns. Pax-tulkinta eli yksipuolinen irtisanoutuminen sopimuksesta.
Pekka Toveri totesi huhtikuussa 2022 MTV:n haastattelussa aiheesta.
Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi, että Suomen ja Neuvostoliiton solmima sopimus ei kuulu tähän aikaan.
– Tämä on monessa mielessä vanhentunut sopimus, josta voisi luopuakin, Toveri sanoo.Toverin mukaan miehittämätön alue voi olla turvallisuusriski, koska Venäjä on alkanut toimimaan erityisen aggressiivisesti lähialueillaan.
– Sotilastyhjiöt tuppaavat täyttymään. Se selkeyttäisi turvallisuustilannetta ja -asemaa, kun todettaisiin, että Ahvenanmaa on vaan normaali osa Suomea, Toveri pohtii.
Tästä on keskusteltu jo pitkään. Aiheesta löytyy myös tieteellisiä artikkeleja, esim:
- Bo Österlund: Ahvenanmaata koskevien sopimusten ja Suomen lainsäädännön tarkastelu valtionaluksen viattoman kauttakulun näkökulmasta. Tiede ja Ase 78 (2020)
- Hiltunen, Heikki: Ahvenanmaan vuoden 1921 demilitarisointisopimus ja Itämeren sotilaallisen turvallisuusympäristön muutos. Pro gradu. Maanpuolustuskorkeakoulu 2018.
- Petteri Jouko: Suunnitelmat Ahvenanmaan puolustamiseksi kylmän sodan ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tiede ja Ase 63 (2005).
Lehdistössä aiheesta ovat keskustelleet muun muassa Jukka Tarkka ja Pekka Toveri:
- Ilta-Sanomat 10.9.2015: Raju Ahvenanmaa-ehdotus: ”On parempi, että sen militarisoi Suomi kuin joku muu”
- Jukka Tarkan kolumni Kaleva 8.1.2016: Aseet uhkaavat aseetonta Ahvenanmaan saariryhmää
- Ilta-Sanomat 3.10.2018: Kommentti: Sopimusteksti paljastaa jäätävän totuuden – Venäjä on jo Ahvenanmaalla
- Apu 27.1.2022: Miten Ahvenanmaata puolustetaan? Venäjä valvoo demilitarisointia mutta ei tunnusta puolueettomuutta, huomauttaa puolustusministeriö
Tästähän oli myös jo aiemmin keskustelua toissa ketjussa:
Eiköhän tämä ole rekrytoijastakin (henkilöstä) aika paljon kiinni. Vähän silti ihmettelin kertomaasi tapaa.
Tein muutama vuosi sitten päättyneen urani aikana ehkä hieman toistasataa rekryä itse. Olin myös pyynnöstä mukana vähintään yhtä monessa – luultavasti paljon useammassa – rekryssä, jossa positiota täytettiin tiiminvetäjän tiimissä tai yhtiöiden muissa tiimeissä – siis käytännössä avustamassa kollegoita tärkeissä valinnoissa.
Tältä pohjalta voin sanoa, että kokemukseni siitä, mihin rekryssä keskitytään, on hyvin erilainen. Se, mikä merkitsee asiantuntijoiden rekryssä on ensisijaisesti soveltuva osaaminen ja kokemus. Mitä kattavampi ja aukottomampi CV, sitä kiinnostavampi työnantajalle. Koulutodistuksia on turha selata, kun haetaan ammattilaista, jolla on mielellään kymmenen tai kymmenien vuosien kokemus. En ole kuullut kenestäkään, joka laittaisi niiden perusteella hakijoita järjestykseen. Tutkintotodistuksella on tietenkin väliä, mutta ei silläkään niin paljon kuin uralla ja osaamisella.
Hakijoiden testaus on myös hyvin tavalllista, vaikka kallista onkin. Kaikkein kriittisimpiin tehtäviin valinnat tein kuitenkin vasta testien jälkeen. Niistähän saa varsin hyvän kuvan myös siitä, mitkä hakijan kyvyt ja kapasiteetti on.
Mutta, suurin ongelma oli esim. viime vuosikymmenellä se, että oikeanlaisia asiantuntijoita ei joskus löytynyt ensimmäistäkään. Hakijoita oli toki aina.
(Huomasin, että lisäsit kertovasi julkisen puolen hausta. Se selittää paljon. Oma kokemukseni on täysin yksityispuolen pörssiyrityksistä.)
@Rauli_Juva ja @Sauli_Vilen ovat tehneet hyvin mielenkiintoisesta aiheesta podin, laitan heti kuunteluun.
En tiedä miksi, mutta olenko ainut, josta tuntuu, että aina kun Mallisalkku ostaa Harviaa, seurauksena on Muutosneuvottelu-tiedote tai negari muutaman päivän sisällä?