Nyt kun tuli puheeksi nämä venäläisten kiinteistöomistukset strategisesti tärkeiden kohteiden lähellä niin jatkan samalla kertaa Ahvenanmaasta.
Asiantuntijoiden aiheesta antamat kommentit osoittavat sen, että Ahvenanmaan konsulaatti on turvallisuusuhka Itämerellä. Tanskassa ja Ruotsissa ovat luultavasti samaa mieltä.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus Ahvenanmaan saarista vuodelta 1940 pitäisi Suomen yksipuolisesti purkaa.
Vähän taustaa, jos aihe kiinnostaa.
J.K. Paasikiven kirjasta Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-41, osa II, sivuilla 89-110 löytyy selvitys tästä Moskovan sopimuksesta. Paasikiven mukaan jo silloin tunnettu kansainvälisen oikeuden tuntija, ministeri Rafael Erich arvosteli ankarasti sopimusta.
s. 105-106: “Tämä surulisen kuuluisa leijonansopimus, pactum leoninum, kansainvälinen anomalia, oli rengas siinä Venäjän väkivalta- ja kiristyspolitiikassa, jonka aloitti hyökkäys Suomen kimppuun v. 1939 ja joka sitten jatkui Moskovan rauhansopimuksessa ja sen jälkeen.”
Tässä tarvittaisiin samantyyppinen ratkaisu kuin vuonna 1990. Syyskuussa 1990 tasavallan presidentti Mauno Koivisto ilmoitti Suomen hallituksen katsovan, että Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset ja puolustusta rajoittavat artiklat ovat menettäneet merkityksensä. Ns. Pax-tulkinta eli yksipuolinen irtisanoutuminen sopimuksesta.
Pekka Toveri totesi huhtikuussa 2022 MTV:n haastattelussa aiheesta.
Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi, että Suomen ja Neuvostoliiton solmima sopimus ei kuulu tähän aikaan.
– Tämä on monessa mielessä vanhentunut sopimus, josta voisi luopuakin, Toveri sanoo.Toverin mukaan miehittämätön alue voi olla turvallisuusriski, koska Venäjä on alkanut toimimaan erityisen aggressiivisesti lähialueillaan.
– Sotilastyhjiöt tuppaavat täyttymään. Se selkeyttäisi turvallisuustilannetta ja -asemaa, kun todettaisiin, että Ahvenanmaa on vaan normaali osa Suomea, Toveri pohtii.
Tästä on keskusteltu jo pitkään. Aiheesta löytyy myös tieteellisiä artikkeleja, esim:
- Bo Österlund: Ahvenanmaata koskevien sopimusten ja Suomen lainsäädännön tarkastelu valtionaluksen viattoman kauttakulun näkökulmasta. Tiede ja Ase 78 (2020)
- Hiltunen, Heikki: Ahvenanmaan vuoden 1921 demilitarisointisopimus ja Itämeren sotilaallisen turvallisuusympäristön muutos. Pro gradu. Maanpuolustuskorkeakoulu 2018.
- Petteri Jouko: Suunnitelmat Ahvenanmaan puolustamiseksi kylmän sodan ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tiede ja Ase 63 (2005).
Lehdistössä aiheesta ovat keskustelleet muun muassa Jukka Tarkka ja Pekka Toveri:
- Ilta-Sanomat 10.9.2015: Raju Ahvenanmaa-ehdotus: ”On parempi, että sen militarisoi Suomi kuin joku muu”
- Jukka Tarkan kolumni Kaleva 8.1.2016: Aseet uhkaavat aseetonta Ahvenanmaan saariryhmää
- Ilta-Sanomat 3.10.2018: Kommentti: Sopimusteksti paljastaa jäätävän totuuden – Venäjä on jo Ahvenanmaalla
- Apu 27.1.2022: Miten Ahvenanmaata puolustetaan? Venäjä valvoo demilitarisointia mutta ei tunnusta puolueettomuutta, huomauttaa puolustusministeriö
Tästähän oli myös jo aiemmin keskustelua toissa ketjussa: