Uskotko itsekään tuohon sotaloorditarinaasi? Ulkopolitiikkalehden artikkeli avaa kysymykseen hieman laajempia näkökulmia, kuten kehitysyhteistyön ja kauppapolitiikan moniulotteisen suhteen.
3 tykkäystä
Ihan hyvä näkökulma mutta vastauksessasi ei ollut mitään mikä saattaisi lisätä syntyvyyttä. Eli täysin normaalia suomalaista keskustelua aran aiheen ympärillä.
Suomessa perheen perustaminen ei ole ainakaan kiinni aineellisesta hyvinvoinnista. Arjen kuormittavuudella moni viittaa työelämään tai sinne pääsemiseksi vaadittavaan koulutukseen. Länsimaissa aborttiakin suurempi vaikutus syntyvyyteen oli naisten siirtymisellä työelämään. Tämä on ympäri länsimaita tunnustettu tosiasia joka vaikutti syntyvyyteen. Samalla tuplattiin työvoiman saatavuus. Työvoiman lisääntyminen puolestaan romutti työnhinnan.
Huomaat varmasti miten ikävän asian kanssa olemme tekemisissä.
2 tykkäystä
Vedetäänpäs nämä kyselyt vielä yhteen.
Enemmistön mielestä Suomen pitää antaa kehitysapua.
Yllätyin hieman siitä, että vain 51% oli tätä mieltä. Suurempaa prosenttia kehitysavun puolestapuhujille olisi puoltanut laajasti hyväksytty ajatus siitä, että tukea pitäisi antaa suoraan kohteeseen, mikä saattaa – etenkin ajan myötä – pienentää pakolaisuutta. Talousmielessä – jokainen myönnetty turvapaikka on vuosien ja vähintään satojen tuhansien kustannus Suomelle. Sijoitusfoorumilla olisin itse luullut ihmisten olevan enemmän kehitysavun puolella – eikä pelkästään rahankaan takia.
Foorumin mielestä Suomen ei pidä antaa kehitysapua Venäjää myötäileville maille. Tulos on murskaava.
Vaikka termistä “myötäily” käytiin jonkin verran keskustelua on kyselyn tulos jopa yllättävän selvä. Venäjän myötäilyä ei hyväksytä eikä sellaista ulkopolitiikkaa tekevälle maalle haluta antaa Suomen kehitysapua.
Ohessa vielä tietoa kehitysavusta. Pikaisella silmäyksellä listalta löytyy myös maita, joiden kohdalla Venäjän myötäilystä voi aiheellisesti keskustella.
8 tykkäystä
Rahallinen kehitysapu Afrikan maihin, joissa ei ole sotilaallista konfliktia on osoittautunut epätehokkaaksi, jolla lähinnä länsimaalaiset ostavat hyvää omatuntoa.
Jos apua halutaan antaa, niin se pitää tehdä muuten kuin antamalla rahaa korruptoituneille hallituksille. Tai järjestöille, jotka antavat ne rahat hallituksille.
31 tykkäystä
Ja sitten jos mennään vielä EPS-riville niin sielä vasta onkin hauskaa kun esimerkiksi erään nimeltä mainitsemattoman yhtiön tulosraporteissa pyöristetty EPS on 0,01e tai 0,02e 
3 tykkäystä
Haarumilla tuntuu ihmisillä unohtuvan se, ettei Harvia myy SaaS-mallilla (sauna as a service), jossa Harvia saisi rahaa jokaisesta kiukaan käyttökerrasta. Yksittäisen ihmisen saunomiskerroilla on Harvialle melko rajallinen taloudellinen merkitys varsinkin, jos ajattelee sähkön korkean hinnan olevan ohimenevä ilmiö.
Jos nyt vaikka keskiverto kiukaan käyttäjä lämmittää saunaa seuraavat kaksi vuotta puolet siitä mitä ennen, tarkoittaa tuo yksinkertaistettuna sitä, että hänen kiukaan uusimisensa venähtää neljällä vuodella. Ei ihan hirvittävän suuri merkitys mielestäni varsinkin, kun en usko ihmisten puolittavan saunomiskertojaan.
7 tykkäystä
mjaa, eikös tuosta tulee kahdessa vuodessa yhden vuoden käyttö, eli viivästyy vuodella. Mutta eipä kiirettä ostamaan Harviaa tuolla perusteella kuitenkaan.
Niin, sitten mietit uusrakentamisen, saunaremontit, yritysmyynnin, uusille markkinoille laajentumisen jne. Kuinka paljon (toivottavasti) väliaikainen sähkön hintapiikki näihin vaikuttaa?
Mielenkiintoista huhua
20 tykkäystä
Tuohan lopulta tulee vastaan, oma teoria oli, että kun yksinvaltias on valittu uudestaan, niin tehdyt virheet voidaan korjata.
Mutta onko tämä sitten inflatorista vai ei, ratkeaako pikemminkin tarjonta vai kasvaako kysyntä?
Ainakin öljylle ja kuparille pitäisi olla härkämäistä, inflaatiopaineen kautta sitten taas päinvastaista.
Taidan pysyä vielä öljyssä, kuparia ja farmaa pitäisi vielä hankkia…
2 tykkäystä
Eikös noissa ole ollut kuviona myös tarkoituksellinen voitelu, muuten apua ei ole saatu perille toimitettua. Toinen huvittava on vaateapu, eräs tuttuni oli Malawissa ja näki, että lahjoitusvaatteita myytiin siellä.
Kehitysapua kuten muitakaan globaaleja kysymyksiä ei kannata liaaksi koittaa yksinkertaistaa.
Isot asiat on niin monen asian summa, että yhtä ainoaa oikeaa vastausta ei ole, mutta pitää kuitenkin yrittää ja tehdä jotain, jotta asiat ei ainakaan pääsisi huonommaksi ja jos on jo todettu että nyt mennään väärään suuntaan.
On helpompi ymmärtää, miksi maajoukkueeseen ei valita jonkun muun alan taitajia, kuin että, voimme lonkalta kumota tieteen ja tutkimuksen kautta tehtyjä todennäköisyyksiä.
3 tykkäystä
Tuossahan on ongelma siinä että osasta duuneja saa niin paskaa palkkaa ettei sillä elä
3 tykkäystä
Kokeilla palkat yli 3000 €/kk, ja ainakin kun noin kuukausi sitten asiakkaiden kanssa juttelin sain sen käsityksen, että kokeista on pulaa.
1 tykkäys
Mallisalkku selvästi peesailee meikäläistä, kun tein itse saman liikkeen Sampo->Valmet tässä pari viikkoa sitten. Jätin myös itse vähän liikkumavaraa liikkeellä ja jätin osan myyntivaroista käteiseksi lisäostoja silmällä pitäen. Toki HoyHoy-efekti ehti nostaa Valmettia 10 % ennen kuin mallisalkku ehti perään, mutta sellaista se välillä on. Sitä, että Sampo on noussut melkein saman verran omasta myynnistä ei toki oteta tässä efektissä huomioon.
5 tykkäystä
https://www.inderes.fi/fi/laatuyhtiosta-toiseen
Sampon myynti ymmärrettävää.
Mutta…
Valmet? Eikö mitään mielenkiintoisempaa todellakaan löytynyt tilalle . Ennusteissa ei ole kasvua juuri yhtään. Alkoi osingot sittenkin kiinnostamaan? 
. Kohtahan tulee vielä teollisuussyklin huonompi jakso, jolloin kysyntä laskee ja tulos putoaa 
7 tykkäystä
Onhan tuo siinä mielessä ymmärrettävää että vahvasti bumtsibum-osumaa ottanut reppu saa näin ylläpidettyä hieman hajautusta ennustettavampaan tylsään osingonjauhamiseen, jota myös Sampo edusti. Riskinhallinnan osalta ihan ymmärrettävä veto.
5 tykkäystä
Tässä tämä kasvuyhtiösijoittamisen ongelma tiivistettynä. Jos kasvuyhtiöltä häviää kasvu, osakkeen puolittuminen ei välttämättä edes riitä. Toiseksi ongelmaksi voi tosin luetella korkojen nousun joka heikentää tulevaisuuden kassavirtojen arvoa (ja yleensäkin osakkeen hintaan diskontattujen kassavirtojen herkkyyden), mutta jos yhtiö ylläpitää kasvua läpi aikojen, tämä ongelma on melko marginaalinen jos holdaat osaketta 10 vuotta.
Joskus koin että paras vain olisi metsästää kasvavia firmoja. Tässä ajattelussa olen viime aikoina muuttanut hieman mieltäni ja haalinut joukkoon myös joitain absooluuttisesti edullisia yhtiöitä joissa laadukkuus on Ok kunnossa. Olen tehnyt näin jo ennen kasvuyhtiökuplaa. Laadukkaat kasvajat dominoivat edelleen salkussani, mutta kilpailuedut ja laadukkuus ovat silti tärkeimpiä elementtejä.
36 tykkäystä
Kasvuyhtiö joka on velaton, jolla on kassassa rahaa, ja kasvaa orgaanisesti/globaalisti on paremmassa asemassa kuun muut yhtiöt, mukaan lukien kasvuyhtiöt
1 tykkäys