Missä olivat merkit, kun Nordnet kehotti ostamaan ensimmäisen dipin huipulta?
’Kunpa olisin ollut yhtä onnistunut salkkuni hoidossa, kuin Nordnetille vastailussa. Hyvä reflektion paikka itselleni, miten sijoittamisessa on vaikeampaa tehdä päätöksiä kuin heitellä erilaisia pointteja ja muodostaa mielipiteitä.
REMINDER #HODL
Vahingonilohan ei koskaan ole hyvästä tai suotavaa. Silti koen huomattavaa mielihyvää kun pahimmat kryptosekoilut puhkeaa ja henkilöt, jotka olivat kirjoittamassa sijoittamisen lainalaisuuksia uusiksi viimeiset 2v saavat maistiaisen todellisuutta. Ja nyt tarkoitan nimenomaan all-in “have fun staying poor”-huutelijoita. Matkalla kuuhun heittivät senverta paljon kuraa jokaiseen suuntaan, että nyt ilmakehään palatessa parasta kestää pientä monoa päähän.
Toivottavasti mahdollisimman moni ottaa jotain oppia matkaan 
Fiksut hajauttajathan ovat edelleen fiksuja hajauttajia ja porskuttavat eteenpäin, vaikka pikku osa salkusta ottaakin osumaa.
Luotettavampi tulevaisuus alalla toimijoille.
Gettomasa… pilalla,
Puna-armeija… pilalla,
James Bond… pilalla,
Pelkkää paskaa tilalla.
Onhan tossa jo suht reilusti ylitöitä.
Ei voi muuta sanoa, ku hattua nostaa.
Noilla tunneilla olisi jo ihan suotavaa, että viihtyy töissä. 
Tämä on se syy, miksi itse en jaksa painaa ylitöitä. Alkaa suorastaan ketuttamaan, että jokaisesta ylimääräisestä eurosta puolet menee verottajalle. 
Toisaalta mm Charlie Munger (vai oliko itse Buffet?) on sanonut, että kannattaisi kerätä mahdollisimman nopeasti +100k€ sijoitusomaisuus, jotta saa kunnolla korkoa korolle “lumipallon” pyörimään ja kerryttämään varallisuutta.
Tämän jälkeen vuotuinen tuotto on jo ihan merkittävä summa rahaa.
Ihan en itse ole vielä tuota rajapyykkiä ylittänyt, mutta siitä huolimatta teen vain normitunnit ja se riittää mulle. 
Lapsetkin kasvaa niin nopeasti, ettei viitsi töissä hengata enempää, kuin on pakko. 
Töissä menee kyllä tarkemmin ajateltuna ihan liikaa aikaa jo ilman ylitöitäkin. 
Nopeasti arvioituna taitaa olla lähemmäs 20%(?), eli viidesosa työikäisen elinajasta. (Normityöaika miinus lomat ja pekkaset), Hyi saakeli 
Nimenomaan, ja vähän tällä ajatuksella olenkin pyrkinyt tienaamaan viimeisen muutaman vuoden ajan kohtuullisesti = enemmän rahaa sijoituksiin = ehkä mahdollisuus downshiftata myöhemmin… 
Itse suhteellisen keskituloisena aikoinaan käytin vuosia ja vuosia tämän rajapyykin saavuttamiseen, markkinat kun silloin eivät tuottaneet oikein mitään. Noissa summissa homma kieltämättä alkaa muuttua, salkun tuotot alkavat elää omaa elämäänsä. Prosentin nousu tarkoittaa tonnia, mikä on iso raha verrattuna omaan kuukausisäästämiseen ja arkeen. Toimii toki molempiin suuntiin. Mutta salkun koon kasvaessa se alkaa ikäänkuin elämään omaa elämäänsä.
Biden kertoo suorana tapaamisestaan Xi Jinpingin kanssa. Katsotaan mitä herrat ovat saaneet sovittua. Biden pitää tiedotustilaisuuden Xin tapaamisen jälkeen
Heitetään nyt vaikka tänne, eli nyt kun Venäjällä alkaa (vihdoin) korttitalo romahtamaan ja taistelevat sisäisesti vallasta (ainakin median mukaan), niin hypoteettisesti, mikä pörssiyhtiö hyötyisi tällä hetkellä eniten sodan loppumisesta? Olisiko se jopa Fortum jos saisi pitää Venäjän laitoksensa
Saattaa hyvin olla syynä päivän rallatteluun.
Paljon on kiinni siitä miten korttitalo romahtaa kaiketi?
Jos tuo romahdus johtaa sisäiseen kaaokseen tai jopa sisällisotaan (edellinen kesti viisi vuotta), tällä tuskin olisi hyvää vaikutusta mihinkään venäjällä toimivaan yritykseen?
Jos taas valta vaihtuu jollain tavalla kontrolloidusti, tarkoittanee se nykyisten valtarakenteiden säilymistä, joka taasen tekee hankalaksi yhteistyön venäjän kanssa jatkossakaan.
Toki tuo vallanvaihto venäjällä luultavasti tarkoittaisi sodan loppumista Ukrainassa (näinhän kävi edeliselläkin kerralla, eli muualla sotiminen loppui). Ja tämä voisi toki tarkoittaa myös positiivista kehitystä kotimaisille pörssiyhtiöille. Luulisin tässä olevan monenlaisia hyötyjä molempiin suuntiin (siis vienti/tuonti tuotteiden, palveluiden ja resurssien osalta).
Kannattaa muistaa että ylitöillekkin on maksimi mitä saa tehdä, mm:
Työaikalain 18 §:n perusteella lähtökohtana on se, että työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.
Ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä tämän tarkastelujakson pituudesta. Kalenterivuoden aikana ylityötä saa teettää enintään 250 tuntia.
Jos ylityön enimmäismäärä 250 tuntia alkaa täyttyä ja työnantajalla olisi tarve teettää vielä ylityötä, voidaan työpaikalla tehdä paikallinen sopimus lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Ylityötä saa siis teettää enintään 330 tuntia vuodessa.
Toki porsaanreikiä varmasti löytyy.
Tämähän käsittääkseni koskee vain työnantajalla X tehtyä ylityötä, mutta työpaikassa Y tai B tehdyt työt eivät vaikuta tähän. Eli vaikka työpaikassa X olisi tehnyt “maksimit”, voi tehdä kyllä muualla. Tämähän muilla työnantajilla tehty työ ei kirjaimellisesti tietystikään ole ylityötä.
Tuo 250h enimmäismäärä ei ole enää voimassa työaikalain uudistuksen myötä, vaan nykyään keskimääräinen viikkotyöaika voi olla maksimissaan 48h. Käytännössä siis enimmäismäärä on 330h.
Alkaa kynnet loppua kesken amk-valintakokeen tuloksia odotellessa
Pistetäänpäs koko foorumin voimin sormet ristiin että paikka koulusta napsahtaa ja pääsen tammikuussa aloittamaan uuden alan opiskelut 
Väittäisin että kun otetaan rahaa vastaan ei-muuten-sijoitusneuvonnasta niin taidetaan olla laittomilla vesillä, mutta viranomaisilla todennäköisesti kiirettä kampaviinereiden kanssa, ei tällaisia kryptoihmeellisyyksiä jakseta tutkia.
En tiedä, miten soteuudistus vaikuttaa päälliköiden määrään.
Mutta kun tässä olen sattuneesta syystä joutunut tutustumaan erään keskikokoisen kaupungin vanhustenhuoltoon, niin vihaksi pistää. Sairaalassa oli osastoilla nurkat täynnä hoitajia, joista vuosien keskiarvona sekä viralliseen vierailuaikaan että milloin tahansa muulloin käydessä 80-90% hiplasi tietokonetta siinä omassa isossa huoneessaan, eikä tehnyt mitään näkyvää vanhusten hoitamiseksi. Joka kerta. Vuosia. Ja sitten jos joutui käymään kaupunginsairaalassa ajanvarauksella tai akuutissa akuutimmin, niin poikkeuksetta oli aivan järjettömät jonot. Hoitajia ja lääkäreitä oli siis aivan liian vähän siellä, missä olisi tarvittu. Joka kerta. Vaan kerran lääkäriaika oli varattu poikkeuksellisesti kaupunginsairaalan uuteen siipeen. Siellä taas oli koko käytävä täynnä kynsiään tylsistyneenä viilaavia alkoholistihoitajia, joilla koko sinä aikana, kun olimme odottamassa lääkäriaikaa, oli tasan yksi alkoholisti hoidettavana.
Jokseenkin runsaan asiakaskokemuksen perusteella siis väitän, että ei ole olemassakaan mitään hoitajapulaa tai lääkäripulaa, vaikka sellaisesta julkisuudessa kovasti huudellaan. Vika on täysin järjettömästi hoidetussa töiden organisoinnissa. En tiedä, miten tästä käytännössä saataisiin joku järkevä ratkaisu aikaan, koska poliitikot sotkeutuvat omine intohimoineen ihan kaikkeen, mitä joku ammattilainen yrittää esittää. Yksi vaihtoehto kuitenkin voisi olla, että annettaisiin potkut joka ikiselle nykyiselle johtajalle, ja palkattaisiin tilalle muutama tuotantotekniikan diplomi-insinööri diktaattorin valtuuksin.
En tosissanikaan tiedä miten tämä liittyi sijoittamiseen tai mihinkään. No, McDonalds on pörssiyhtiö. Ja on tämä ilmastoasia ollut pöydällä nyt hetken aikaa.
Tänään kuulimme uudesta päätöksestä MacGregorin suhteen.
Muistelin, että tässä on tapahtunut käänteitä ennenkin. Kun kaivelin vähän tietoja, löytyikin aika kiinnostava yrityshistoria.
Nykyisen MacGregorin taustalta löytyy myös mielenkiintoinen suomalainen yhtiö Oy Navire Ab. Yhtiön historia näyttää olevan täynnä käänteitä, kilpailua ja yrityskauppoja.
Turun Sanomat kirjoitti 2004 lyhyesti MacGregorin historiasta. MacGregor ja piikkiöläisen Rainer Sjöströmin perustama Navire Oy kilpailivat vuosia toisiaan vastaan maailman suurimman lastiluukkujen valmistajan tittelistä.
Navire Oy:n tarinaa ei tuossakaan Turun Sanomien jutussa kovin paljoa kerrottu. Navire tuntuu kuitenkin olleen vahva tekijä omana aikanaan ja kansainvälinen vientiyhtiö.
Sjöström perusti yhtiön vuonna 1956. 1970-luku näyttää olleen Naviren kulta-aikaa. Vuonna 1971 Navire Oy palkittiin Tasavallan presidentin vientipalkinnolla. 1975 käynnistyi Naviren oman telakan toiminta Naantalissa (Luonnonmaan telakka). Noihin aikoihin Rauma-Repola ja Navire toimittivat yhdessä ensimmäisen Suomessa rakennetun öljynporauslautan ranskalaiselle yhtiölle.
1980-luvun alussa Navire ajautui vaikeuksiin ja pilkottiin. KONE sai Naviren suunnittelu- ja huoltotoiminnan. KONEen omistuksessa tapahtui myös monia yritysjärjestelyjä.
1983 KONEen omistama Navire ja MacGregor & Company yhdistyvät → syntyi KONEen omistama yhtiö MacGregor-Navire
1993 KONE myi MacGregor-Naviren Incentive-yhtiölle
2004 KONE Cargotec osti MacGREGOR International AB:n
KONE tiedotti 2. joulukuuta 2004 ostavansa MacGREGOR International AB:n. Myyjinä ruotsalaiset Industri Kapital ja Gambro AB ja velaton kauppahinta on noin 186 miljoonaa euroa. KONEen jakautui kahdeksi yhtiöksi 1. kesäkuuta 2005 ja MacGregor tuli osaksi Cargotec-konsernia
KONEen ostotiedotteessa todettiin:
"MacGREGOR täydentää erinomaisesti nykyisiä kontin- ja kuormankäsittelyliiketoimintojamme, Kalmaria ja Hiabia. Näiden liiketoimintojen yhdistäminen samaan konserniin luo selkeitä mahdollisuuksia synergiaeduille”.
Synergiat lastinkäsittelylaitteiden ja HIAB:in ja Kalmarin kanssa taisivat jäädä pieniksi.
Toisaalta sai KONE MacGregor-kaupassa omistukseensa myös MacGregorin laivahissiliiketoiminnan, joka siirrettiin osaksi KONEen hissiliiketoimintaa. Mutta se taisi olla aika pieni palanen.
Cargotecin omistusaikana MacGregor on tehnyt myös aika monta yritysostoa reilun 15 vuoden aikana. Ehkä haettu lisää synergioita.
Sepe pamautti neljän tonnin paremmalle puolelle. 
Ketään ei kiinnostanut täällä.
Mie en jaksa
