Inderesin kahvihuone (Osa 5)

Nyt on :slight_smile:

12 tykkäystä

Mitä kautta tämmöisiin sijoittelet?

1 tykkäys

Perjantai-iltaan sopii Maurin haastiksen lukemisen lisäksi tämä:

@Juha_Kinnunen ja @Sauli_Vilen juttelivat tämän hetken meiningeistä. :slight_smile:

Aiheet:
00:00 Aloitus
00:27 Helsingin pörssin tuloskausi
16:47 Helsingin pörssin tulokset
24:26 Helsingin pörssin näkymät
28:17 Yhdysvaltojen tuloskausi
33:07 Markkinan kokonaistilanne
58:16 Inflaatio
01:04:58 Korot
01:25:20 Tuloskasvunäkymät
01:36:32 Arvostustasot
01:48:15 Yhteenveto

16 tykkäystä

Henkilökohtaisesti olen eniten pahoillani Alfa Tv:n lopettamisen seurauksista hanuristeille. Alfa Tv:n lopettamisen jälkeen meille ei jää ainuttakaan tv-kanavaa, joka toisi Kultainen Harmonikka -kilpailun kaikkien meidän hanurin rakastajien olohuoneisiin.

6 tykkäystä

Tulen vähän myöhässä kommentoimaan tuota osinkokeskustelua, mutta se mikä itselläni eniten kohottaa kulmakarvoja on, että yleensä nämä osinkojen nimeen vannovat ovat sitä samaa porukkaa, joka vannoo osinkojen uudelleensijoittamisen nimeen. :man_shrugging: Sen voin ymmärtää, että jos tätä osinkojen tuoma kassavirtaa haluaa käyttää esim. kulutukseen niin onhan se näppärämpi keino kuin pienen osakemäärän myyminen (ja säästää välityspalkkioissakin :smiley: :wink: ), mutta se nyt ainakin on verojen verran tyhmempää, että firma A maksaa osinkoa ja omistaja ostaa sitten osingoilla itse lisää firman A osakkeita kuin että firma A vain ostaisi ja mitätöisi itse niitä omia osakkeitaan.

40 tykkäystä

Spämmään nyt toisen viestin heti putkeen, mutta tähän oli pakko tarttua:

En ole ikinä sijoittanut yrityslainoihin, joten ne eivät ole itselleni ollenkaan tuttuja, mutta ainakin itselleni tuli yllätyksenä, että näitäkin on siis ilmeisesti jopa 30 vuoden maturiteetilla :exploding_head: . Kun miettii keskimääräisen yrityksen elinikää niin vaikka kuinka olisi Oracle tai joku vastaava iso peluri niin kuka näistä tietää mikä on 30 vuoden päästä pystyssä. Varsinkin kun puhutaan teknologia-alasta, jossa 30 vuotta on ihan mielettömän pitkä aika. Käytännössä internettiä ei ollut olemassa vielä 30 vuotta sitten (ja kyllä kyllä, onhan internetin historia jo 60-luvulla, mutta oikeasti kuluttajille se alkoi levitä vasta 90-luvulla).

Kun ottaa huomioon mitä riskittömistä koroista saa tällä hetkellä niin aika vähän tuossa on mielestäni riskipreemiota.

17 tykkäystä

Kuka kaipaa Stockan sammakkoa? Minä ainakin. Mihin se nyt voi hävitä. Tietäisiköhän Rauli. Viikonloppu alkanut, ja Rauli miettii miksi kukaan ei kysy mittää. Onko näin että kevääseen asti pitää odotella.

10 tykkäystä

No, vertaus ei ehkä ollut paras (instituutiosijoittajille suunnattu Oraclen 30v Bond vs indeksisijoittaminen :slight_smile: ), lähinnä tarkoitus oli muistuttaa että vaihtoehtosijoitukset nostavat päätään esimerkiksi näinä hetkinä, kun pohjoismaisten yhtiöiden keskimääräinen tilanne on verrattain hyvä ja pankit kiristävät luotonantoa vs osakemarkkinat

Hieman vaan särähti korvaan aiempi ketjun viesti jossa hehkutettiin vivuttamalla 100% indeksipainoa strategiana :slight_smile:

Mitä tulee riskipreemioon, niin joku voisi kysyä hinnoitteleeko Suomi tai jenkkimarkkina tässä hetkessä täysimääräisesti 2023 taantumaa tai yritysten tuloksentekokyvyn heikentymistä? 6,9% kuponki Oraclen (1977 perustettu maailman 3. suurin ohjelmistoyhtiö) on mielestäni houkutteleva, mutta nämä ovatkin mielipideasioita :wink:

1928, 1968 & 2000 pörsseistä löytyy aikakausia jolloin mentiin paikallaan sen 10-15 vuotta, ettei se ihan mikään automaattinen 7% kone ole vaikka näin toitotetaan jo yhteiskuntaopin kirjoissa piakkoin

3 tykkäystä

Private Debtistä löytyy Suomestakin useita tarjoajia, näissä suositeltavaa keskimääräistä korkeampi salkkukoko ja ymmärrys, IRR-% mukaan pyörii aika pitkälti

Merkintä yleensä väh. 50-100k riippuen hieman tarjoajasta, mutta suosittelen perehtymään jos kiinnostaa sijoitusluokkana

4 tykkäystä

Ei voi kuin ihmetellä väen paljoutta kaupoissa tänään. Lähinnä emäntä raportoi kentältä, itsehän toki töissä jotta voisi hävittää lisää rahaa pörssiin ensi vuonnakin.

57 tykkäystä

Okei pakko kysyä täältä, jos täällä on osaavaa porukkaa. Oon tässä koodausta miettiny “harrastusmielessä” ainakin alkuun koulun ja töiden ohelle, mutta ehkä jopa työtä siihen liittyen. Näin ihan aloittelijana, niin mikä eri kielistä on se “järkevin” urakka alkuun. Oon JavaScriptiä miettinyt tälleen ekaks, mutta netti on täynnä eri vastauksia/ajatuksia. Enimmäkseen mietin että onko se se kieli, mikä just työllistää eniten porukkaa. Tiedän kyllä, että varmastikkaan ensimmäinen kieli tuskin jää viimeiseksi mink’ opetellen, mutta onko juuri JavaScriptistä paras lähteä liikkeelle.

Voi toki kertoa mielipiteensä työstäänkin alalla myös :hugs:

11 tykkäystä

15 tykkäystä

Tässä vielä viimeisen 3kk versio jos tarvitsee

63 tykkäystä

Hetken luulin, että puhut Kaius Niemestä.

10 tykkäystä

Hyppää heti syvään päähän ja opettele koodaamaan c:llä. Sen jälkeen kaikkien muiden kielten omaksuminen on suhteellisen helppoa.

10 tykkäystä

Sitä olen ihmetellyt kun nuorilla sijoittajilla on niin
kiire…sitten ostataan kaikkea mistä voisi vasuratua
lähes lotto meiningillä.Yleensä häviää kaikki.
Itse jäin pois 51v…nyt täysin sijoittaja. Viime
vudoen tuotto noin 70k… riittää mulle.
Ei lottoa vaan kärsivällisyyttä…

10 tykkäystä

Kyllähän sitä nuorena ja kokemattomana lähtee helposti mopo käsistä. Voin itsekin tälleen alle vuoden sijottaneena, että varsinkin vuoden alussa teki mieli suunnilleen joka päivä olla tekemässä kaikkia mahdollisia ostoja ja myyntejä. Eiköhän toi ihan normaalia ole, että innostuneena yrittää haukata liian isoa palaa.

Varmasti se kyllä rauhottuu suurimalla osalla, kuin myös itselläni, kun ensimmäisen ”isomman” tappion näkee/kokee henkilökohtasesti. Kun omaa rahaa menettää, nii sai se ainakin itseni tajuumaan että nyt herätys. Siitä lähtien enemmän tai vähemmän paljon huolellisemmin mietin kaiken, ja yritän pysyä pääsääntöisesti suunnitelmassani kiinni.:blush:

Virheistä oppii ja niiden avulla kasvetaan.:handshake:

7 tykkäystä

Yleensä sanotaan että ensimmäisellä kielellä ei ole hirveästi väliä, koska sen jälkeen opit kuitenkin muut kielet helposti. En itse ole ammattidevaaja, mutta koodin kanssa kuitenkin touhunnut, ja uskaltaisin allekirjoittaa väitteen pääpiirteissään.

Tämän perusteella sanoisin että ohjelmoinnin opettelu kannattaa aloittaa siitä mihin tarjotaan parhaat opiskelumateriaalit. Siksi suosittelisin Helsingin yliopiston ohjelmointi-MOOCeja, eli vapaasti suoritettavia verkkokursseja. Viimeksi vaihtoehtoja oli “perus” ohjelmointikurssi ehkä Javalla taikka Pythonilla, sekä Full-stack web-devauskurssi, jossa tehdään mm. JavaScript pohjasta Reactia.

Full-stack on varmasti haastavampi ja vaatii jo pohjaymmärrystä ohjelmoinnista, oletettavasti tuon peruskurssin tason. Sitten jos rahkeet riittävät Full-stackiin, niin kurssin opeilla on nähdäksi helpompaa luoda harrastenäkökulmasta mielenkiintoisempia sovelluksia, kun puhutaan web-sovelluksista ja panostetaan myös frontendiin. Kannattaa vilkaista nuo kurssit, erinomaista opetusmateriaalia ja lisäksi tukea kurssin viestikanavan ryhmän muodossa.

E: Kaivelinpa vielä linkitkin kursseihin, näköjään nämä kehittyvät ja muuttuvat vuosi vuodelta:

Ohjelmoinnin perusteet ja jatkokurssi (Python):
https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta/cur/otm-32d80bc7-0bc3-44e9-b2e4-63ea0bf0d1eb/TKT10002/Ohjelmoinnin_perusteet

Full stack open:

12 tykkäystä

Ensiksi: Kalle on ammattilainen, minä en todellakaan. Mielestäni ihan alussa tärkeintä olisi kuitenkin saada mahdollisimman pienellä kynnyksellä ensikosketus ohjelmoinnin joihinkin perusideoihin, jotka toteutetaan käytännössä samalla tavalla kielestä riippumatta. Miten tietokoneen saa etsimään annetusta kolmesta luvusta suurimman? Tai kirjoittamaan kaikki kolmella jaolliset luvut ykkösestä tuhanteen. Edeltävään liittyy haarautuva ohjelma (if-else), jälkimmäiseen silmukka. Unohdetaan hetkeksi kielet ja syntaksit; kiva tietää ihan ne ideat, miten tuollaiset muutaman rivin algoritmit toteutetaan.

Mielestäni pienimmällä kynnyksellä noihin perusteisiin pääsee käsiksi Helsingin yliopiston netissä tarjoamalla ohjelmoinnin kurssilla. Kielenä on Python, jonka syntaksi on varmaan lähimpänä sitä miten ihmiset koodia toisilleen kommunikoisivat (”pseudokoodi”). Ekat kolme osaa tehdään vieläpä suoraan selaimeen (mahdollisimman alhainen kynnys), sen jälkeen siirrytään käyttämään Visual Studio Codea. Kurssin lopuksi osaat koodata pienen pelin, jossa voi vaikka kerätä jotain palkintoja ja väistellä hirviöitä.

Moni ei pääse lainkaan alkuun miettiessään juuri oikeaa kieltä ja jumiutuessaan katsomaan loputtomasti YouTube-videoita, joissa ehdotetaan milloin mitäkin kieltä. Älä jää miettimään, tee vaan vaikka eka osa tuosta Helsingin kurssista. Sitten et enää haluakaan palata miettimään vaan siirryt todennäköisesti osaan 2.

29 tykkäystä

Kuten täällä on jo hienosti kerrottu, että jos kymmenen koodaria kertoo, mikä on paras kieli aloittaa opetteleminen, niin saat todennäköisesti 11 eri vastausta.

Voin omasta kokemuksesta sanoo, että koulussa eka kieli oli java, jolla olen siis opetellut koodaamista. Enkä ole siihen sen jälkeen siihen koskenut. Mutta C# oli tämän jälkeen helppo oppia ja sitä nyt käyttänyt työelämässä pitkään.

Kielen valintaan vaikuttaa myös käyttötarkoitus, koska kaikki kielet ei toimi kaikkeen. Omasta mielestä helppoja kieliä aloittaa on c# ja php. Python toki on lähellä pseudokoodia, mutta sen keksijä on pakko olla joku sadisti, yks välilyönti liikaa ja mikään ei toimi. JavaScript on sama kun Suomen olympiakomitea, tekee kaikkea, mutta missään se ei ole hyvä. Mitä lähempää sitä tarkastelee, niin sitä sekavampaa se on.

15 tykkäystä