Alfilla on kyllä hyvää materiaalia tarjolla ja onhan tuossa 5 kohdan listassa aika hyvin nykytilanteeseen osuvaa juttua. Jännityksellä jäädään odottamaan Q1 tuloksia ja maailman tilannetta.
Taitaa Malinen olla Alfin salainen tilaaja. Tuo juttu kun on eiliseltä ja eilen myös Malinen alkoi huutamaan twitterissä, että 4 kk päästä aivan kaikki romahtaa 
Joka tuutista tullut tota Q1/Q2 2023 dippiä. Morgan Stanleyltä tätä tullut viikottain kuukauden ajalta.
Tässä UBS:lta, ja uutinen on eiliseltä
When to Buy the Dip?
According to Kapteyn’s analysis, we still have a few months to go before the market bottoms out. Then, perhaps, investors can buy the dip.
“Weak growth and earnings drag the market lower before a fall in rates helps it bottom at 3,200 in Q2 ’23 and lifts it to 3,900 by end ’23,” Kapteyn wrote.
Anteeksi, palaan tähän vielä ennen Efecten tulosta.
Painotan, että ymmärrän kyllä että ko. jaksossa oli pilke silmäkulmassa ja hyvien asioiden sanominen oli tarkoituksella ‘kielletty’, - ainahan asioilla tahtoo olla kaksi puolta jos käyttää mielikuvitusta.
Vaikka olen käsityksessä että asuntojen hinnat seuraavat ihmisten varallisuutta, kieltämättä se herättää huolia jos tulojen ja hintojen linkin välille kasvaa silminnähden huomiota herättävä rako.
Paras olisi kyllä että taantuma väistetään, mutta inflaatio samalla hellittää. Ikävin skenaario lienee taantuman tuleminen niin että inflaatio jää jylläämään. En osaa sanoa kumpi skenaario on todennäköisempi, mutta olen varautunut henkisesti molempiin ja suosittelen tätä tietenkin jokaiselle, siksi linkitin varttia eteenpäin. Jos huonoin skenaario toteutuisi ja kurssit ottavat dunkkua sen takia lisää, en toivoisi tällaista skenaariota vaikka osakkeita saisikin halvemmalla, sillä loppupeleissä harva ihminen kaiketi hyötyisi tosissaan tällaisesta, niin kuin Juhakin jossain mainitsi. Niin ikään tuskin tässä taantumaakaan kukaan oikeasti toivoo.
Pörssien arvostuksesta sen verran, että olen myös käsityksessä, ettei jenkeissä varsinkaan olla talouden jäähtymisestä huolissaan arvostuskuvasta päätellen. Europpassa osakkeiden hinnoittelu yleisesti on ihan ok. Kaikkihan lopulta kulminoituu siihen, mitä osakkeiden hintaan on leivottu ja mikä on toteuma.
Tämä OP:n video ostopäällikköindekseistä sopinee tänne.
*Mitä ostopäällikköindeksit ovat? Mitä hyötyä niistä on? Entä miten niitä tulisi tulkita? *
Näitä kaikkia sekä tietenkin tuoreimpia lukuja (marraskuu 2022) käy läpi OP:n seniorstrategi/markkinaekonomisti Jari Hännikäinen. Käsittelyssä siis Yhdysvaltojen ja Euroalueen luvut.
Kiinan talous ei tällä(kään) kertaa räjähdä kiinteistökuplaan, kun tölkkiä potkitaan eteenpäin.
Mutta kohta talous on taas kanveesissa koronasulkujen takia.
Vaikuttanee erityisesti raaka-aineisiin yms., Kiina ei onneksi ole maailman talousveturi kulutuksen puolella. 
Jaa-a, oma mielipide;
100% osakepaino ei mikään maailmanmestarin strategia atm ole, Private Debt esim Pohjoismaissa tarjoaa melko paljon parempia diilejä mitä esim. S&P500 näillä hinnoilla
Toisena nostona Oracle 30-y bondi 6.9% kupongilla BBB hetki takaperin vai Indeksejä ennen earnings-herätystä, ja vielä tuo vivuttaminen…
Talouskasvun ja inflaation ero on osin häilyvä. Mielestäni taantuma ei näissä oloissa tarkoita yritysten tulosten romahdusta. Siksi tarkastelen nimellistä talouskasvua eli bkt:n volyymikasvua inflaatiolla lisättynä. (Tilastokeskuksen bkt-kasvu kuvaa talouden volyymikasvua ilman inflaatiota.)
Kohtalaisen selvää on, että rahamäärä taloudessa ei voi pitkällä aikavälillä kasvaa nopeammin kuin talouskasvu + inflaatio. Rahamäärän on kasvettava 1:1 talouden nimelliskasvun kanssa. Ennemmin tai myöhemmin lisääntynyt rahamäärä näkyy inflaation nousuna tai talouden romahduksena.
Käytännössä korrelaatio rahamäärän ja nimellisen bkt:n kasvun välillä vaihtelee paljonkin ja voidaan mennä pitkiä aikoja kohti suurempaa epätasapainoa. Aika ajoin saadaan korjausliike, joka palauttaa kasvunopeuksien suhteeksi 1:1.
Finanssikriisin eskaloiduttua todettiin, että finanssimarkkinoiden kekseliäisyys oli mennyt liian pitkälle. Velkaa ja rahaa erilaisten instrumenttien muodossa oli syntynyt aivan liikaa talouden kokoon nähden. Finanssimarkkinat eivät kestäneet tilannetta vaan olisivat romahtaneet ilman suurten keskuspankkien väkevää väliintuloa. Keskuspankit joutuivat ottamaan paljon entistä suuremman roolin finanssiolojen vakauttamisessa.
Mitä rahamäärälle on tapahtunut sen jälkeen?
M2-rahamäärä, joka käsittää yleisöllä olevat setelit ja kolikot sekä pankkitalletukset, on kasvanut euroalueella noin 100% finanssikriisiä edeltäneestä ajasta (kuva). Samaan aikaan euroalueen talous on kasvanut nimellisesti (inflaatio+volyymikasvu) noin 40%. M2-rahamäärän suhde talouden kokoon on kasvanut siis 200%/140%=1,4-kertaiseksi alle 15 vuodessa. Siitä, kun rahoitusmarkkinat olivat pahemman kerran kuplaantuneet.
Toisin sanoen ellei M2-rahamäärä laske, talouden pitäisi kasvaa nimellisesti vielä 40% että oltaisiin finanssikriisiä edeltäneellä tasolla rahamäärän ja talouden koon suhteen. On mahdotonta sanoa, oliko finanssikriisiä edeltänyt taso sellainen kestävä taso johon pitäisi olla matkalla. Mikään ei takaa sitäkään, että ko. taso jäisi pohjaksi jonka alle ei mennä. Joka tapauksessa inflaatiosta on nähty vasta alku. Hintojen nousua on vielä runsaasti edessä.
Oletuksena pidän, että rahamäärän lasku tai edes paikallaan pysyninen vaatisi stagnaation. Niinpä oletan, että rahamäärä ei laske vaan kasvaa edelleen mutta hitaammin. Jos talouskasvu on seuraavina vuosina vaikkapa sama kuin M2-kasvu, tarvitaan kumulatiivisesti 40% inflaatio tuohon finanssikriisiä edeltäneeseen tilanteeseen.
Onko M2 -raha edes kovin relevantti mittari verrata talouteen? Taloudessa on niin monta muutakin likviditeetin lähdettä, kuten luotot, limiitit, vakuudet jne. jne.
Siitä on hetki kun olen raha-aggregaattien kanssa paininut niin voi olla myös muisti vähän ruosteessa.
Yhdysvalloissa taidettiin myös muokata jonkun aggregaatin määritystä.
Tässä on tutkimus aiheesta.
Voisitko vähän avata tuota tutkimusta ja sen yhteyttä aiempaan viestiisi? Minulle ei ole kovin tuttua Fourier analyysiin pohjautuvat estimointimenetelmät joten tuon lukeminen on kovin vaikeaa.
En ymmärrä tutkimusmenetelmästä mitään mutta luotan että tutkijat ymmärtävät. Olennainen löytyy abstrct, summary ja conclusion kohdista. Sama mitä kirjoitin yllä.
Tässä on Sijoittaja.fi:n juttu koroista ja niiden vaikutuksista osakkeisiin.
Mikäli korot jatkavat laskuaan, voi sen odottaa näkyvän positiivisena kehityksenä osakemarkkinoilla. Osakkeiden kannalta positiivista olisi myös se, että korot vakiintuisivat joksikin aikaa nykytasoille.
Sijoittajan on syytä seurata edelleen tarkasti korkomarkkinaa. Valtionlainojen korkojen nousukäänne elokuussa pyöräytti osakkeet rajuun laskuun. Osakemarkkinoilta voi odottaa edelleen vastaavaa reaktiota, mikäli korot kääntyvät uuteen nousuun.
Niin tai siis kyselyni koski lähinnä sitä, että milkäli ymmärsin oikein, tuossa aiemmassa kirjoituksessasi puhuit siitä että inflaatiolla olisi ”kiinniottamista” vielä talouskasvuun. Tuossa artikkelissa sanotaan taas että
I show that velocity shocks cause, ceteris paribus, compar- atively much larger decreases in the gain between money growth and inflation at ω=0 than in the coherence, thus implying that monetary regimes characterised by low and stable inflation exhibit a low gain, but a still comparatively high coherence. Infrequent inflationary outbursts, on the other hand, boost both the gain and coherence towards one, thus temporarily revealing the one-for-one correlation between money growth and inflation associated with the quantity theory of money, which would otherwise remain hidden in the data.
Tässä siis minun vajanaise fourier analyysiin liittyvä terminologia aiheuttaa mietintää. Tämä olisi varmaan sähköteniikan ammattilaiselle triviaali asia. Mutta siis tuossa puhutaan miten matalan inflaation aikoina koherenssi on suurta (about 1) mutta gain on pientä (alle 1). Suuren inflaation piikeissä kumpikin on suurta ja lähellä arvoa 1. Koherenssi siis tarkoittaa karkeasti sanottuna korrelaatiota (joka on lineaarinen suure), eli kuinka tarkasti output signaali muuttuu kun input muuttuu ja gain on rajallisen osaamisen mukaan tavallaan se miten paljon input signaalin muutos vaikuttaa ulos saatavaan signaaliin.
Käsitykseni tuosta aiemmasta kirjoituksesta oli siis että inflaatiolla olisi kiinniotettavaa kun se ”jäi jälkeen” tavallaan talouskasvusta ja M2 kasvusta. Tuo artikkeli taas minun käsityksen mukaan puhuu kuinka matalan inflaation aikana näin käy, eli gain on alle 1 ja jos input signaali on 1 niin oputput olisi vaikka 0.1 eli 1 yksikön kasvu M2:ssa johtaa 0.1 yksikön kasvuun inflaatiossa. Inflaatioipiikeissä taas gain olisi 1 ja tällöin M2 kasvu liittyy suoraan inflaatioon. Tuo että pre finanssikriisi tasolle palattaisiin taas vaatisi että gain olisi jotain oleellisesti suurempaa kuin 1 näiden korkean inflaation regiimien aikana. Muutoin olisi odotettavaa, että M2 kasvaa pitkällä aikavälillä nopeampaa kuin inflaatio on, eikä tällaista paluuta pre finanssikriisi tasolle olisi odotettavissa. Nuo kasvuvauhdit ovat siis kumulatiivisia suureita ja gain 1 tarkoittaa vain että suhdeluku pysyy samana. Alle 1 tarkoittaa ettö suhdeluku muuttuu. Jotta suhdeluku pysyisi pitkällä aikavälillä samana, gainin pitäisi olla korkean inflaation regiimissä yli 1 jos se on matalan inflaation regiimissä alle 1.
Nyt siis mutuilen tätä kun ei tosiaan ole mitenkään hirveän tuttua tuo Fourier analyysi ja en ole varma tulkinnastani, mutta tätä siis mietin, että miten tämä istuu tuohon aiempaan.
Linkkaamassani studyssa tutkimuskohteena on rahan kvantiteettiteoria, mutta vedän mutkia suoriksi sen verran että ajattelen kiertonopeuden olevan keskiarvoon hakeutuva eli ei voi pitkällä aikavälillä olla kovin hidastuva tai kiihtyvä.
En ole itsekään lukenut tutkimusta kokonaan. Mutta tulkitsen sitä niin että vaikka suurimman osan aikaa korrelaatiota rahamäärän ja inflaation välillä ei ole, aika ajoin suhde palautuu kiertonopeuden tai inflaation nopeana muutoksena. Ennen tällaista “korjausliikettä” epätasapaino voi kehittyä hyvinkin suureksi ja pitkäaikaiseksi.
Rahan kvantiteettiteorian mukaan MV=PT eli suurinpiirtein rahan määrän ja kiertonopeuden tulo on suoraan verrannollinen hintatason ja talouden koon tuloon. Mitä kauemmaksi tästä tasapainotilasta (joka ei ole mitenkään mitattavissa eikä siten havaittavissa mihin suuntaan siitä on poikettu) mennään, sitä voimakkaampi korjausliike tarvitaan.
Rahan kvantiteettiteoriassa on muuten se hyvä puoli että hintataso ja transaktioiden määrä on samalla puolella yhtälöä. Nimittäin talouskasvu ja inflaatio ovat jossain määrin päällekkäisiä johtuen kulutuskorin kiertonopeuden kasvusta. Esim. Pesukone ostettiin ennen 20…30 vuodeksi, nykyään 5…10 vuodeksi. Jos yhden koneen hinta on vaikkapa tuplaantunut ja käyttöikä puolittunut, kuluttaja käyttää pesukoneisiin nelinkertaisesti enemmän rahaa kuin ennen. Siitä puolet on inflaatiota (yksikköhinnan nousu) ja puolet talouskasvua (kappalemäärän nousu), vaikka kuluttajasta voi tuntua pelkältä inflaatiolta, koska pesukoneita ei yleensä osteta huvikseen vain siksi että siihen on varaa, vaan koska entinen menee rikki.
Luin viestisi uudelleen ja nyt vasta tajusin että kysyit miksi inflaatio on mielestäni jäänyt jälkeen talouskasvusta. Tätä en alkuperäisessä viestissä tarkoittanut, vaan että inflaatio (tau nimellinem talouskasvu) on jäänyt jälkeen rahamäärän kasvusta.
Mutta korrelaatiohan siinä nimen omaan on jatkuvasti tuon mukaan lähes täydellistä. Se on tuo koherenttius joka on käsite joka liittyy korrelaatioon, ja se on tuon tutkimuksen mukaan jatkuvasti lähellä lukua 1 joka tarkoittaa, että korrelaatio on about 1 jatkuvasti. Tuossa figure 8 ylä kvartaalista screenshot esimerkiksi.
En siis nyt näe miten tämä osoittaa, että meillä olisi korjausliike tulossa. Tulkintani mukaan tuon tutkimuksen väite on, että kvantiteettiteorian mukainen 1:1 suhde nähdään vain inflaatioperioidien aikana, mutta tämä ei tarkoita että aiempi epäsuhta “otetaan kiinni”. Tuossa kappaleessa 4 kirjoittaja koitti jotain tulkintaakin kirjoitella, mutta tuosta artikkelista taitaa puuttua kuva 23 niin jäi aika vaikeatulkintaiseksi tuo kappale.
Edit. Tuo tutkimus rajoittuu tosin vain matalan frekvenssin komponmentteihin. Tiedä sitten millaiselta näyttäisi muut komponentit.
Valitsin sanani väärin. Kun väitin että korrelaatiota ei ole, tarkoitin juuri tuota että rahamäärän kasvu ei yleensä siirry inflaatioon.
Paperi ei sinänsä osoita että olisimme saamassa voimakkaan nimelliskasvun (tai vaihtoehtoisesti rahamäärän alenemisen, mitä en odota). Käsitin tutkimuksen osoittavan yhteyden pitkän aikavälin (low frequency) inflaation ja rahamäärän kasvun välillä. Ja sen, että tämä yhteys pysyy pitkiä aikoja piilossa, mutta inflaatio- ja kiertonopeus-shokit palauttavat sen ennalleen.
Se että pidän mahdottomana rahamäärän kasvavan pitkällä aikavälillä eri tahtia kuin bkt, on ihan oma intuitioni, joka ei johdu tästä paperista.
