Pörssien suunta (Osa 2)

22 tykkäystä

Koska tällä viikolla ei tule toista Varttia alkuviikosta tehdyn kamalan karhuilujakson aiheuttaessaan tuhoja @Verneri_Pulkkinen mielenterveydelle, on aika fiilistellä vanhoja Vartteja ja palata muistoissa tuohon aikaan parempaan :sunglasses:

Hyvä katsoa ajatuksella läpi ja miettiä tämän päivän markkinaa ja miten rajusti pörssin sentimentti voikaan muuttua varsin lyhyessä ajassa. Mielestäni karhut hallitsevat keskustelua vieläkin, mutta heidän valta ei kuitenkaan ole ikuinen. Hyvät ajat tulevat kyllä takaisin ja silloin pitää olla se oma pää, sekä salkku, härkäasennossa valmiina ottamaan taivaalta satavan tuottomannan vastaan :cowboy_hat_face:

81 tykkäystä
  • haihatteluun ja innostuksen puuskiin taipuvainen yltiöoptimisti
  • rauhallisen maltillisen vankkumaton perusoptimisti
  • edellisestä peruspessimistinen versio
  • rommari

Rauhallisen maltillisen vankkumaton perusoptimisti voittaa pörssissä pitkällä aikavälillä.

Mitä huomioita yhtiöistä ja markkinoista tuollainen ihanneyksilö tekee juuri nyt?

12 tykkäystä

Huomenta kaikille! Verneri on tuonut viime aikoina ansiokkaasti esiin argumentteja osakemarkkinalla sekä härkäilyn että karhuilun puolesta. Aihepiiriä sivuten silmiini sattui TS Lombardin taulukko, johon on aika hyvin koottu ajatuksia kummaltakin puolelta.

79 tykkäystä

Tämmöinen hypoteettinen henkilö on tässä kuussa nostanut osakepainon 100% salkusta. Jokaisen 5% indeksilaskuun tästä eteenpäin, tämä henkilö reagoi vivun nostamisella vastaavalla prosenttiosuudella.

Henkilö nukkuu hyvin ja laulaa matkalla pankkiin.

19 tykkäystä

Alfin uusimmat pohdiskelut eivät anna kovin ruusuista kuvaa Yhdysvaltojen taloudesta ensi vuodelle.

Näinköhän indeksien pohjat nähdään vasta ensi vuoden puolella heikkenevien tulosten myötä, ja kun ollaan lähempänä kääntymistä tai käännytty kevyemmän rahapolitiikan suuntaan.

12 tykkäystä

Alfilla on kyllä hyvää materiaalia tarjolla ja onhan tuossa 5 kohdan listassa aika hyvin nykytilanteeseen osuvaa juttua. Jännityksellä jäädään odottamaan Q1 tuloksia ja maailman tilannetta.

Taitaa Malinen olla Alfin salainen tilaaja. Tuo juttu kun on eiliseltä ja eilen myös Malinen alkoi huutamaan twitterissä, että 4 kk päästä aivan kaikki romahtaa :grin:

4 tykkäystä

Joka tuutista tullut tota Q1/Q2 2023 dippiä. Morgan Stanleyltä tätä tullut viikottain kuukauden ajalta.

Tässä UBS:lta, ja uutinen on eiliseltä

When to Buy the Dip?

According to Kapteyn’s analysis, we still have a few months to go before the market bottoms out. Then, perhaps, investors can buy the dip.

“Weak growth and earnings drag the market lower before a fall in rates helps it bottom at 3,200 in Q2 ’23 and lifts it to 3,900 by end ’23,” Kapteyn wrote.

5 tykkäystä

Anteeksi, palaan tähän vielä ennen Efecten tulosta.

Painotan, että ymmärrän kyllä että ko. jaksossa oli pilke silmäkulmassa ja hyvien asioiden sanominen oli tarkoituksella ‘kielletty’, - ainahan asioilla tahtoo olla kaksi puolta jos käyttää mielikuvitusta.

Vaikka olen käsityksessä että asuntojen hinnat seuraavat ihmisten varallisuutta, kieltämättä se herättää huolia jos tulojen ja hintojen linkin välille kasvaa silminnähden huomiota herättävä rako.

Paras olisi kyllä että taantuma väistetään, mutta inflaatio samalla hellittää. Ikävin skenaario lienee taantuman tuleminen niin että inflaatio jää jylläämään. En osaa sanoa kumpi skenaario on todennäköisempi, mutta olen varautunut henkisesti molempiin ja suosittelen tätä tietenkin jokaiselle, siksi linkitin varttia eteenpäin. Jos huonoin skenaario toteutuisi ja kurssit ottavat dunkkua sen takia lisää, en toivoisi tällaista skenaariota vaikka osakkeita saisikin halvemmalla, sillä loppupeleissä harva ihminen kaiketi hyötyisi tosissaan tällaisesta, niin kuin Juhakin jossain mainitsi. Niin ikään tuskin tässä taantumaakaan kukaan oikeasti toivoo.

Pörssien arvostuksesta sen verran, että olen myös käsityksessä, ettei jenkeissä varsinkaan olla talouden jäähtymisestä huolissaan arvostuskuvasta päätellen. Europpassa osakkeiden hinnoittelu yleisesti on ihan ok. Kaikkihan lopulta kulminoituu siihen, mitä osakkeiden hintaan on leivottu ja mikä on toteuma.

8 tykkäystä

Tämä OP:n video ostopäällikköindekseistä sopinee tänne.

*Mitä ostopäällikköindeksit ovat? Mitä hyötyä niistä on? Entä miten niitä tulisi tulkita? *

Näitä kaikkia sekä tietenkin tuoreimpia lukuja (marraskuu 2022) käy läpi OP:n seniorstrategi/markkinaekonomisti Jari Hännikäinen. Käsittelyssä siis Yhdysvaltojen ja Euroalueen luvut.

10 tykkäystä

Kiinan talous ei tällä(kään) kertaa räjähdä kiinteistökuplaan, kun tölkkiä potkitaan eteenpäin.

Mutta kohta talous on taas kanveesissa koronasulkujen takia.

Vaikuttanee erityisesti raaka-aineisiin yms., Kiina ei onneksi ole maailman talousveturi kulutuksen puolella. :relieved:

24 tykkäystä

Jaa-a, oma mielipide;

100% osakepaino ei mikään maailmanmestarin strategia atm ole, Private Debt esim Pohjoismaissa tarjoaa melko paljon parempia diilejä mitä esim. S&P500 näillä hinnoilla

Toisena nostona Oracle 30-y bondi 6.9% kupongilla BBB hetki takaperin vai Indeksejä ennen earnings-herätystä, ja vielä tuo vivuttaminen…

2 tykkäystä

Talouskasvun ja inflaation ero on osin häilyvä. Mielestäni taantuma ei näissä oloissa tarkoita yritysten tulosten romahdusta. Siksi tarkastelen nimellistä talouskasvua eli bkt:n volyymikasvua inflaatiolla lisättynä. (Tilastokeskuksen bkt-kasvu kuvaa talouden volyymikasvua ilman inflaatiota.)

Kohtalaisen selvää on, että rahamäärä taloudessa ei voi pitkällä aikavälillä kasvaa nopeammin kuin talouskasvu + inflaatio. Rahamäärän on kasvettava 1:1 talouden nimelliskasvun kanssa. Ennemmin tai myöhemmin lisääntynyt rahamäärä näkyy inflaation nousuna tai talouden romahduksena.

Käytännössä korrelaatio rahamäärän ja nimellisen bkt:n kasvun välillä vaihtelee paljonkin ja voidaan mennä pitkiä aikoja kohti suurempaa epätasapainoa. Aika ajoin saadaan korjausliike, joka palauttaa kasvunopeuksien suhteeksi 1:1.

Finanssikriisin eskaloiduttua todettiin, että finanssimarkkinoiden kekseliäisyys oli mennyt liian pitkälle. Velkaa ja rahaa erilaisten instrumenttien muodossa oli syntynyt aivan liikaa talouden kokoon nähden. Finanssimarkkinat eivät kestäneet tilannetta vaan olisivat romahtaneet ilman suurten keskuspankkien väkevää väliintuloa. Keskuspankit joutuivat ottamaan paljon entistä suuremman roolin finanssiolojen vakauttamisessa.

Mitä rahamäärälle on tapahtunut sen jälkeen?

M2-rahamäärä, joka käsittää yleisöllä olevat setelit ja kolikot sekä pankkitalletukset, on kasvanut euroalueella noin 100% finanssikriisiä edeltäneestä ajasta (kuva). Samaan aikaan euroalueen talous on kasvanut nimellisesti (inflaatio+volyymikasvu) noin 40%. M2-rahamäärän suhde talouden kokoon on kasvanut siis 200%/140%=1,4-kertaiseksi alle 15 vuodessa. Siitä, kun rahoitusmarkkinat olivat pahemman kerran kuplaantuneet.

Toisin sanoen ellei M2-rahamäärä laske, talouden pitäisi kasvaa nimellisesti vielä 40% että oltaisiin finanssikriisiä edeltäneellä tasolla rahamäärän ja talouden koon suhteen. On mahdotonta sanoa, oliko finanssikriisiä edeltänyt taso sellainen kestävä taso johon pitäisi olla matkalla. Mikään ei takaa sitäkään, että ko. taso jäisi pohjaksi jonka alle ei mennä. Joka tapauksessa inflaatiosta on nähty vasta alku. Hintojen nousua on vielä runsaasti edessä.

Oletuksena pidän, että rahamäärän lasku tai edes paikallaan pysyninen vaatisi stagnaation. Niinpä oletan, että rahamäärä ei laske vaan kasvaa edelleen mutta hitaammin. Jos talouskasvu on seuraavina vuosina vaikkapa sama kuin M2-kasvu, tarvitaan kumulatiivisesti 40% inflaatio tuohon finanssikriisiä edeltäneeseen tilanteeseen.

27 tykkäystä

Onko M2 -raha edes kovin relevantti mittari verrata talouteen? Taloudessa on niin monta muutakin likviditeetin lähdettä, kuten luotot, limiitit, vakuudet jne. jne.

Siitä on hetki kun olen raha-aggregaattien kanssa paininut niin voi olla myös muisti vähän ruosteessa.

Yhdysvalloissa taidettiin myös muokata jonkun aggregaatin määritystä.

14 tykkäystä

Tässä on tutkimus aiheesta.

2 tykkäystä

Voisitko vähän avata tuota tutkimusta ja sen yhteyttä aiempaan viestiisi? Minulle ei ole kovin tuttua Fourier analyysiin pohjautuvat estimointimenetelmät joten tuon lukeminen on kovin vaikeaa.

4 tykkäystä

En ymmärrä tutkimusmenetelmästä mitään mutta luotan että tutkijat ymmärtävät. Olennainen löytyy abstrct, summary ja conclusion kohdista. Sama mitä kirjoitin yllä.

2 tykkäystä

Tässä on Sijoittaja.fi:n juttu koroista ja niiden vaikutuksista osakkeisiin.

Mikäli korot jatkavat laskuaan, voi sen odottaa näkyvän positiivisena kehityksenä osakemarkkinoilla. Osakkeiden kannalta positiivista olisi myös se, että korot vakiintuisivat joksikin aikaa nykytasoille.

Sijoittajan on syytä seurata edelleen tarkasti korkomarkkinaa. Valtionlainojen korkojen nousukäänne elokuussa pyöräytti osakkeet rajuun laskuun. Osakemarkkinoilta voi odottaa edelleen vastaavaa reaktiota, mikäli korot kääntyvät uuteen nousuun.

8 tykkäystä

Niin tai siis kyselyni koski lähinnä sitä, että milkäli ymmärsin oikein, tuossa aiemmassa kirjoituksessasi puhuit siitä että inflaatiolla olisi ”kiinniottamista” vielä talouskasvuun. Tuossa artikkelissa sanotaan taas että

I show that velocity shocks cause, ceteris paribus, compar- atively much larger decreases in the gain between money growth and inflation at ω=0 than in the coherence, thus implying that monetary regimes characterised by low and stable inflation exhibit a low gain, but a still comparatively high coherence. Infrequent inflationary outbursts, on the other hand, boost both the gain and coherence towards one, thus temporarily revealing the one-for-one correlation between money growth and inflation associated with the quantity theory of money, which would otherwise remain hidden in the data.

Tässä siis minun vajanaise fourier analyysiin liittyvä terminologia aiheuttaa mietintää. Tämä olisi varmaan sähköteniikan ammattilaiselle triviaali asia. Mutta siis tuossa puhutaan miten matalan inflaation aikoina koherenssi on suurta (about 1) mutta gain on pientä (alle 1). Suuren inflaation piikeissä kumpikin on suurta ja lähellä arvoa 1. Koherenssi siis tarkoittaa karkeasti sanottuna korrelaatiota (joka on lineaarinen suure), eli kuinka tarkasti output signaali muuttuu kun input muuttuu ja gain on rajallisen osaamisen mukaan tavallaan se miten paljon input signaalin muutos vaikuttaa ulos saatavaan signaaliin.

Käsitykseni tuosta aiemmasta kirjoituksesta oli siis että inflaatiolla olisi kiinniotettavaa kun se ”jäi jälkeen” tavallaan talouskasvusta ja M2 kasvusta. Tuo artikkeli taas minun käsityksen mukaan puhuu kuinka matalan inflaation aikana näin käy, eli gain on alle 1 ja jos input signaali on 1 niin oputput olisi vaikka 0.1 eli 1 yksikön kasvu M2:ssa johtaa 0.1 yksikön kasvuun inflaatiossa. Inflaatioipiikeissä taas gain olisi 1 ja tällöin M2 kasvu liittyy suoraan inflaatioon. Tuo että pre finanssikriisi tasolle palattaisiin taas vaatisi että gain olisi jotain oleellisesti suurempaa kuin 1 näiden korkean inflaation regiimien aikana. Muutoin olisi odotettavaa, että M2 kasvaa pitkällä aikavälillä nopeampaa kuin inflaatio on, eikä tällaista paluuta pre finanssikriisi tasolle olisi odotettavissa. Nuo kasvuvauhdit ovat siis kumulatiivisia suureita ja gain 1 tarkoittaa vain että suhdeluku pysyy samana. Alle 1 tarkoittaa ettö suhdeluku muuttuu. Jotta suhdeluku pysyisi pitkällä aikavälillä samana, gainin pitäisi olla korkean inflaation regiimissä yli 1 jos se on matalan inflaation regiimissä alle 1.

Nyt siis mutuilen tätä kun ei tosiaan ole mitenkään hirveän tuttua tuo Fourier analyysi ja en ole varma tulkinnastani, mutta tätä siis mietin, että miten tämä istuu tuohon aiempaan.

4 tykkäystä

13 tykkäystä