Pörssien suunta (Osa 2)

Paha sanoa. Tänään vahvistettiin, että Pekingissä on todettu vajaa 1000 tartuntaa, ja koronaan liittyviä kuolemia 3 kpl. Ensimmäiset vahvistetut koronakuolemat sitten Shanghain täyssulun, uhreista nuorin tällä erää 87-vuotias…

Taidan olla melkoisen tunnekylmä ihminen, mutta väkisinkin tulee mieleen, että on siinä jatkoajalla hintaa :grimacing:

22 tykkäystä

Tottakai Saudit kieltävät nämä huhut, kuten he aina tekevät. Nassim Talebia mukaillen: “All rumors are false until officially denied”. Ei voida myöskään täysin sulkea pois etteikö tuo olisi ollut Saudien koepallo, jolla he pyrkisivät haarukoimaan miten markkinat reagoisivat, jos he sittenkin lisäisivät tuotantoa. Markkinareaktion perusteella taitaa kyllä tosiaan ennemmin tulla tuotantoleikkauksia, kuin lisäyksiä.

Helvetin kriisit ja kusetusmarkkinat :man_facepalming:

image

31 tykkäystä

Hyvän öljykeskustelun väliin muutama karhukäppyrä. :smiley:

Kuten viime viikolla totesin, olen viime aikoina nostanut paljon positiivisia seikkoja markkinasta. Sillä välin on tapahtunut muutama asia: talousdata on ollut tosiaan odotuksia parempaa ja samaan aikaan osakkeet ovat kallistuneet. Indeksitasolla alle 10 %, mutta monissa yksittäisissä lapuissa on nähty voimakkaita ralleja.

Niinpä on hyvä hetki muistutella riskeistä.

Tuottajahintainflaation taittuminen saattaa viestiä myös tulevasta taantumasta.

Kaikki korkokäyrät ovat kääntyneet ensimmäistä kertaa sitten teknokuplan/finanssikriisin, ennakoiden taantumaa noin kahden vuoden sisään. Sekavassa kuvaajassa kolme eri korkokäyrää ja SP500.

Leading Economic Indicator on dippaa myös melko vauhdilla. LEin vuosimuutos ja SP500:

Asuntokuplat globaalisti. Blumman arvion mukaan jenkeissä asuntojen hintojen pitäisi laskea 15 % jotta niiden hinnat olisi linjassa tuloihin viime vuosiin nähden. Kiinassa, Ruotsissa ja ties missä ongelma on vielä pahempi.

Kotitalouksien varallisuudesta leijonanosa on asunnoissa.

Blummalla oli arvio, että jos työmarkkinan kireys on rakenteellista saatetaan tarvita 6 %:in ohjauskorko. :smiley:

Suo siellä, vetelä täällä! Jos inflaatio jää päälle, osakkeet rökitetään korkojen noustessa lisää. Jos taantuma vie inflaation, se vie samalla tulokset jolloin osakkeet ottaa taas köniin. :smiley:

72 tykkäystä

Oli hyvä Vartti joka oli pakko katsella henkilöstöravintolassa vaikkei ollut kuulokkeita mukana (ilmaista mainontaa…). Ymmärrän, että kyseessä oli täyttä karhuilua koko jakso, mutta jotenkaan en täysin ostanut kaikkia kohtia sellaisinaan. Tai siis asiat olivat tosia mutta niitä voi katsella myös toisinpäin. Esim osakkeet eivät ole edullisia jos niitä vertaa korkoihin, mutta juurihan markkinat ennustavat korkojen laskuja. Korkojen lasku ennakoi taantumaa mutta mielummin valitsen taantuman jos sillä taklataan inflaatio. Jos taas taantumaa ei tulekaan tai se jää vaisuksi, se voi tarkoittaa myös nousevia epsejä, jolloin osakkeet vaikutttavatkin edullisimmilta (silloin tosin myös inflaatio + korot saattaisi jäädä kiusaamaan). Sitten tuo asuntokupla, en oikein tiedä miten minun pitäisi pelätä salkkuyhtiöideni puolesta jos asuntojen hinnat ovat jossain koholla. Tietenkin suurimman omaisuusluokan kuplaantuminen kuulostaa huolestuttavalta mutta olen käsityksessä, että asuntojen hinnat nousevat ihmisten varallisuuden mukana, ei tulojen. Ihmiset ovat pääosin vaurastuneet länsimaissa.

Inflaatiosta ja taantumasta sen verran, että itse ainakin pidän peruslähtökohtana että taantuma tulee, mutta en jaksa pitää sitä katastrofina osakkeille, jos markkinat ovat hinnoitelleet sen jo ja se ei johda mihinkään lamaan. Osakesijoittajana melkein jopa odottaa jonkinlaista taantumaa jos sillä niitataan inflaatio, kunhan ei ajauduta mihinkään deflaatiokierteeseen :smile: *. Ehkä hyvä huomioida vielä että harva se kerta joku valtio on muutenkin teknisessä taantumassa eikä sitä kukaan huomaa.

Yleisesti tässä kohtaa on silti hyvä mielestäni muistutella toki riskeistä. Vielä kuukausi pari sitten olin melko bullina, enää en ole niin varma osakkeiden nousun myötä. Riippuu toki mitä yhtiöitä tiirailee (ja kuinka kaukana on horisontti :smiley:).

*Tämä unohtui mainita kun loppui tiima pahasti kesken.

33 tykkäystä

-Jos ajatellaan Ruotsia jossa lähtökohtaisesti lainoja ei koskaan makseta takaisin, niin asuntojen hinnat on merkityksettömiä. Vain lainanhoitokulu ratkaisee ja siihen vaikuttaa enemmän korot kun pääoma, koska korot vaihtele laina-aikana, lainapääoma ei. Tai itse asiassa nyt korkean inflaation aikana lainapääoma alenee suhteellisesti kovaa 8% - 9% vuosivauhtia. Korotkin on Ruotsin valtion suorassa ohjauksessa, joten Ruotsissa asuntokuplaa ei oikeastaan voi olla, ei siten paineita hintojen laskeakaan, ei missään tunnetuissa mahdollisissa taloudellisissa olosuhteissa.

1 tykkäys

Hyvä että jakso herätti ajatuksia, se oli tarkoituskin! :joy: Ja pointit osuivat vaikka ei olisi samaa mieltä. En itsekään aina ole esittämieni asioiden tulkinnoista samaa mieltä, mutta on hyvä haastaa omaa ja katsojien näkemystä.

Tämähän tavallaan menee siihen soft landing vs. hard landing keskusteluun.

Onnellinen lopputulema on, että taantuma on lievä ja inflaatio kaikkoaa. Tai jopa niin, ettei edes tule taantumaa, kuten viime aikojen data indikoi.

Kuitenkin moni aiemmin toiminut signaali kuten juuri korkokäyrät, LEI, ostopäälliköt puhuvat varovaisuuden puolesta.

Taantuma ei varsinaisesti ole ”bullish” kun se syö tuloksia. Jos tulokset laskee, osakkeet tuppaavat laskemaan. Ja taantuma syö ihmisten ostovoimaa ja kykyä ostaa osakkeita, mikä kysyntää ja tarjontaa miettien luo ostopaikkoja niille joilla on sitä käteistä.

Kuten sanoit tämä saattaa olla jo hinnoissa etenkin Euroopassa mutta forward P/E 18x jenkeissä tuskin.

Korkojen lasku ei ole automaattisesti lääke osakkeille myöskään. 2000-luvun alun karhumarkkina on tästä hyvä esimerkki, kun lähdetään korkeilta arvostustasoilta liikkeelle.

26 tykkäystä

Ruotsissa ja muuallakin kannattaa muista varallisuusefekti. Ihmiset kuluttavat kun he tuntevat itsensä vauraaksi. Tätä tunnetta on vähemmän kun saa lukea mediasta miten asuntojen hinnat laskevat.

Toinen seikka on omaosuus asunnoista. Jos niiden hinnat laskee isosti, pankkien vakuuksien kinuaminen voi olla ongelma.

Moni myös haluaa päivittää uuteen asuntoon. Se on vaikeampaa jos vanhan arvonnousu ei tuonutkaan sitä ”käsirahaa” lisää vaan sen sijaan joutuu säästämään roimasti.

Ja, valtio ei määrää korkotasoa eikä edes keskuspankki voi täysin tyhjiössä sitä päättää. :ghost:

Kiinassa ongelma on vielä suurempi kun valtava määrä taloudellista aktiviteettia on tavallaan oppinut ajatukseen ikuisesta hintojen noususta. Nyt siitä joudutaan sopeuttamaan pois.

19 tykkäystä

Karhupitoisen Vartin käteinen vastaan osakesijoitukset-pohdintaa huipennettiin lopussa toteamalla: “arvo-osakkeilla suojaa ja mielenrauhaa joka säässä”. Eli tulkittavissa ilmeisesti niin, että Vernerin karhuisat näkymät koskisivat erityisesti kasvuosakkeita?

Samanaikaisesti Vartin julkaisuhetkinä Ruotsissa pyöräytettiin estradille arvio siitä, miten pärjäävät arvo-osakkeet vastaan kasvuosakkeet tulevissa taantuman yms. pyörteissä. Se tukee Vartin lopun johtopäätöstä arvo-osakkeiden etusijasta näissä tulevaisuuden näkymissä. Ruotsalaisarvio antaa myös viitteitä siitä, että yhden osakelajin etulyöntiasema on yleensä kestänyt muutaman vuoden eli povaus arvon valta-asemasta ei olisi pelkkä vuoden mittainen päiväperhonen.

Silti onhan esim. joku kasvuosakkeiden kouluesimerkki Kempower keulinut ja kovaa näissäkin arvo-olosuhteissa. Mutta harvinaisena poikkeuksena.

6 tykkäystä

Kasvun voisi olettaa ottavan eniten osumaa etenkin jos inflaatio ja siten korot jää korkeammalle. Sen sijaan arvo hyötyy.

Nämä kategorisoinnit ovat aina vähän keinotekoisia, mutta ero näkyy hyvin Russellin kasvu- ja arvoindekseissä. Arvo pärjäsi paremmin 70-luvulla. Se ei näy tässä, mutta teknokupla näkyy. Sen sijaan arvo, jossa on perinteisesti paljon pankkeja ja energiaa, kosahti täysin finanssikriisissä. Ei sekään siis ihan joka säässä toimi vaikka videolle lipsahti tuollainen ilmaisu. :S

Aina yleistyksien ja indeksien alla ne yksittäiset tapaukset voivat olla jotain ihan muuta, vaikka keskimäärin voittajat painottuisivat tietyille sektoreille. Kassavirrat ja mitä niistä maksaa ratkaisee. :slight_smile:

7 tykkäystä

Huom. jenkeissä asuntomarkkinan soft landing on ihan realistinen (lainattu melko vakavaraisille).

Mutta voi se silti iskeä kulutukseen.

13 tykkäystä

Se edellyttää, että inflaatio tarttuu palkkoihin. Tällä hetkellä niin ei tapahdu, vaan nousevat hinnat syövät reaalituloja.

Anteeksi, mutta onko tuo ironiaa?

9 tykkäystä

Katsokaapa CNN business Fear & Greed index. Mukavasti on ahneuden puolelle mennyt, juuri nousi index 64 pisteeseen. Joten uusi nousu edessä ainakin vuodenvaihteen yli. Ja yleensä noudu ruokkii noudua ahneuden kasvaessa

3 tykkäystä

“What’s yet to be priced is the earnings risk and that is what ultimately will serve as the catalyst for the market to make new price lows”

Meanwhile mm. Apple P/E 24 pintaan nykyhinnoissa :thinking:

Morgan Stanleyn & Goldmanin strategien (Oppenheimer & Wilson) mukaan olisi n. 24% downside tiedossa ennen pohjia

Goldman Sachs Strategists Say Bear Market Will Last in 2023 (yahoo.com)

1 tykkäys

Jos katsotaan kvartaalitason ennusteita niin tuloskasvu käytännössä pysähtyy seuraavaksi kolmeksi kvartaaliksi:

17 tykkäystä

@Juha_Kinnunen kirjoitti eilen aamukatsaukseen monipuolista ja tasapainoista pohdintaa Helsingin pörssin Q3:sta ja näkymistä. En havaitse siinä härkä- tai karhu-biasta vaan hyvin kalibroitua settiä on.

Lukusuositus!

Inderesin analyytikoiden tulosennusteissa on sen sijaan mielestäni analyytikoille tavanomainen optimistinen bias. Tämä ei ole moite vaan totean mielestäni tilanteen joka on normaali. Eli lukekaa analyysia, puhdistakaa optimistinen bias pois ja tehkää hyviä osakepoimintoja :smiling_face_with_three_hearts:

Sellainen ero tuossa Juhan raportissa vs. oma lähestymistapaani että pidän kiinni tästä väitteestäni:

Edelleen 12 kk taaksepäin katsovat marginaalit ovat mielestäni selvästi lihavammat kuin kapitalismi tällaiselle yhtiökokoelmalle kuin OMXH large cap pitkällä aikavälillä yli syklien sallii. Mielestäni hyvin perusteltu näkemys – joka ajan kuluessa osoittautuu oikeaksi tai vääräksi.

Taaksepäin katsova p/e OMXH large capille on 14x. Itse ajattelen että normalisoitu p/e on vähintään 17x.

Tiivistettynä siis:

  • Inderesin analyytikoiden ennustamien tulevien tulosurien ympärille voi rakentaa mielestäni erittäin optimistisen mutta kuitenkin uskottavan härkäskenaarion
  • Kinnusen raportti on yleistunnelmaltaan mielestäni pari naksua turhan optimistinen – mutta täytyy palata kymmenen vuoden kuluttua asiaan miten meni
  • itse ajattelen että Helsingin pörssi on jonkin verran yliarvostettu; ikuisessa nollakorkomaailmassa nämä tasot olisivat paremmin perusteltavissa ehkä

Sitten tullaan karhuskenaarioon.

En ole mielenmaisemaltani hitustakaan rommari.

Itselleni löytyy sen sijaan ekologinen lokero siten että kuvailen karhuskenaarion johon ei liity minkäänlaista dramatiikkaa.

p/s
maailma 2016 1,1x
maailma 2008elokuu 1,05x
EAFE 2016 1x
maailma 2012 0,9x
mediaani EAFE 2008elokuu 0,85x
maailma 2003 0,85x
maailma 1992 0,75x
EAFE 2003 0,7x
EAFE 2012 0,7x

Tarkastelussa on

  • maailman osakemarkkinoiden
    ja
  • EAFE:n eli teollisuusmaiden, ilman Pohjois-Amerikkaa

… osakemarkkinoiden p/s-arvostukset.

Olen tätä markkinan p/s-lukua pitänyt esillä vaikka en kyseistä tunnuslukua hehkuvasti rakasta.

Siinä on kuitenkin mielestäni riittävästi järkeä ja siitä löytyy riittävästi vertailukohtaa lähihistoriasta eli viimeisiltä 20–30 vuodelta.

OMXH25:n pitäisi laskea 35–40 % nykytasolta jotta päästään alla tarkastelemieni datapisteiden mediaaniin. En osaa arvioida kuinka todennäköistä on että noin käy.

Seuraavat huomiot kuvaavat melko hyvin kaikkia yllä listaamiani markkinoiden pohjakosketuksia. (Vuodelta 2008 en ota pohjakosketusta vaan otan elokuun tilanteen koska en ole rommariagendalla liikkeellä.)

  • edeltäneeltä 1–3 vuoden periodilta löytyy tilanne jolloin markkina näki sekä taustapeilistä että tuulilasin läpi hyvää tai ok suhdannetta, hyviä tuloksia, hyviä tai ok rahoitusoloja; rauhallista tai oletettavasti rauhoittumaan päin olevaa inflaatiokuvaa: 1989, kevät 2000, kevät 2007, kevät 2011, syksy 2014

  • tulosten ollessa vahvoja sijoituskeskustelussa vallitsee narratiivi että jos tuloksiin tulee pehmeyttä, katsomme tyynesti kuopan yli; vahvat marginaalit ovat sääntö, heikompi kannattavuus poikkeus

  • mainitusta suotuisaksi koetusta tilanteesta se 1–3 vuotta eteenpäin ja vallitsee tällainen tilanne

  1. ei ole kauhuotsikoita, ei akuuttia kriisin eskaloitumista, ei paniikkia, ei dramatiikkaa mutta huolia on kasaantunut; murheet alkavat olla enemmän kestomurheita kuin että pelästytään jotakin
  2. taustapeilistä ja tuulilasin läpi näkyy harmaata suhdannetilannetta, ei armageddon
  3. raha- ja/tai finanssipolitiikan päättäjät tsemppaavat sijoittajia sanoilla ja teoilla: “nyt on nihkeää mutta luottakaa meihin, otamme tilanteen haltuun”; pivot tapahtunut jo jonkin aikaa sitten jne.
  4. riskittömissä koroissa laskupainetta mutta riskilisissä nousupainetta – eli edellä mainittu rohkaisu ei tepsi
  5. tuloksissa lievää tai ehkä vähemmän lievää pehmeyttä; arvostustasojen perusteella sijoittajat unohtaneet että piti tyynesti katsoa kuopan yli
  6. herkästi liioitellaan pessimismin ja suorastaan pelon merkitystä; käytännössä useimmat yrittävät vain optimoida ja ostaa jollakin tulevalla vielä alemmalla pohjalla jota ei sitten enää tule

Suhdannesykli:

  • soft landing / recession
  • early cycle
  • mid cycle
  • late cycle
  • soft landing / recession

Länsimaiden osalta taustapeilistä näkyy late cycle -vaihe. On hyödytöntä yrittää tehdä johtopäätöksiä late cycle -vaiheen talouden ja tulosten “resilienssistä”. Siinä ei ole mitään kovin erikoista eikä se kerro tulevaisuudesta.

Mitä tulee late cyclen jälkeen ja miten sijoittajapsykologia kehittyy ensi vuonna?

Sitä voi kukin arvailla. Vaikeuskerrointa riittää.


52 tykkäystä

Taantumaa pukkaa?

Kun luen tätä OP:n katsausta/ennustetta, minulle tulee ikävä vaikutelma siitä, että -0,5%:n suhdanne-ennuste Suomeen ensi vuodelle on liian varovainen. Katsauksessa kuitenkin ennustetaan samalla, että asuntojen hinnat tippuvat 4-6 prosenttia ensi vuonna. Jos niin käy, se nakertaa kummasti lisää jo valmiiksi heikkoa kuluttajaluottamusta.

https://www.op.fi/documents/20556/64964/Talouden+Näkymät+Marraskuu+2022.pdf/aab61dc3-dd15-2102-ae3c-a0cdca10212f

Edit. Tässä vielä varsinainen katsaus:

https://www.op.fi/documents/20556/64967/Suhdannekatsaus+marraskuu+2022.pdf/393240b4-b793-a896-9370-275a90072911

5 tykkäystä
10 tykkäystä

Tässä alla ois tuorein Traders’ Clubin jakso. :slight_smile:

Jenkeistä saadaan nyt ristiriitaista dataa: kuluttajaluottamus on ollut jo pitkään alhaalla, mutta kuluttaminen on huipussaan. Mitä tästä pitäisi miettiä? Tuomas ja Jukka käyvät läpi markkinatilannetta sekä esittelevät tapoja löytää nousutrendissä olevia osakkeita, oltiinpa sitten nousu- tai laskumarkkinassa. Katso jakso tai kuuntele se Spotifyssä!

0:00 Intro 4:39 Pörssit nyt 10:15 Markkinakatsaus 28:14 Tekninen analyysi: Treidikohteiden löytäminen 33:13 Salkkukatsaus

14 tykkäystä

Ostopäälikköindeksi painuu alle 50… ja korko-odotukset otti välittömästi dyykkiä alaspäin. Ja osakkeet hurraa.

35 tykkäystä

Huh aika syviä lukemia! :smiley:

Deereltä eli maailman suurimmalta maatalous- ja metsäkonevalmistajalta tuli muuten hyvä tulos.

"The world’s largest seller of farm tractors and crop harvesters on Wednesday reported a surge in quarterly sales and profit, driven by rising prices and higher shipments of machinery that had been delayed by parts shortages earlier. Deere’s profit forecast for next year topped analysts’ expectations, as the company said it anticipates sales of large farm equipment, its biggest business unit, to rise by 15% to 20% over 2022’s level."

18 tykkäystä