Yhdysvalloissa taitaa kulutuksen ja tuotannon välinen vaje olla tällä hetkellä joku vajaa miljoona barrelia päivässä, eli ei sitä OPEC+ pysty millään paikkaamaan, erityisesti jos ja kun Venäjän tuotanto laskee sen miljoona tai kaksi barrelia päivässä ensi vuodelle. Tällä ei kuitenkaan ole väliä, koska öljyn hinta on äärimmäisen herkkä uutisille ja jos hinta nyt laskee rajusti, niin se kyllä vetää öljyosakkeet mukanaan kuiluun. Energia on ollut parhaiten suorittanut sektori jo pitkään ja joka ikinen momentumrahasto on käytännössä täynnä energiaosakkeita ja jos tämä momentumi nyt kääntyy väärään suuntaan, niin tässä on mahdollisuudet aika rajuunkin dippiin ennen seuraavaa vuoden 2023 hintapiikkiä. Ammattitermein kuvaisin nykyistä tilannetta lauseella “Shit Show at the Fuck Factory”
Joo, todennäköisyyksillähän tässä pelataan, mutta toistaiseksi Q4 on ollut poikkeuksellisen lämmin, eivätkä ennusteet näytä erityisen huonoilta meidän osalta:
Joo nää on vähän kenen ennustuksia ja mihin katsoo🤷🏼♂️. Jenkeissä kylmeni vkonloppuna selvästi ja mm. Buffalossa on selkeästi keskimääräistä kylmempää. Eurooppahan tässä toki varmasti eniten ihmisiä kiinnostaa, mutta ennusteet tuntuu vaihtuvan päivittäin.
Jep tosin jotain olen asiasta nähnyt että ne olisi “lyhyistä” salkuista syksyn aikana jo reilusti vähentyneet, mutta mitään virallista dataa en ole nähnyt. Itse osakkeita en kuitenkaan miettinyt vaan itse öljyä raaka-aineena. Mun on hieman vaikes tulkita tätä uutista ja toisaalta en ole ihan satavarma meneekö se nyt näin, ainakin jos öljy jatkaa heikkona. Sinälläänhän tää antaisi eu:lle selkärankaa pitäytyä russia embargossa, mutta onko tämä nyt asia josta muut on samaa mieltä kuin Saudit eikä käytä veto-oikeutta? Vaikea kuvitella tätä tapahtuvan vain koska Saudit antaisi vastapalveluksena siimaa Jenkeille.
Öljy nyt on volitiili aina ja tähän aikaan viime vuonnaa koettiin hyvin samanlainen dippi vuosi sitten shoulder seasonin loppuun. Ennen tätä tämänpäiväistä yllätystä öljy lafkojen osakkeet kontrasi ihan nätisti öljyn heikkoutta, mutta tänään sai kyllä nekin mukaansa.
Edit. @Pohjolan_Eka Tätä menoa tulee kyllä aika lit 2023😅. Jos olettaa että Kiina avautuu ainakin osittain ja inventaariot on mitä on niin. Pitäs vaan tietää missä vaiheessa lyödä koura alle. Vieläkö ehtii leikata capexeja alkuvuodelle. Ai niin toki vielä kunnon pivotti keskuspankeilta kun tilanne “helpottanut”.
Viimeisen viikon 5-10tuttuani päivitellyt sosiaaliseen mediaan paikallisia koronasulkuja. Paikallisen mittakaavan mukaan on näitä alle 10miljoonan asukkaan “maalaiskyliä”. Sormi on tosi herkällä liipasimen kanssa, kun kaikki menee säppiin. Ja kaikki ovat eri puolella Kiinaa. Eiköhän suurin osa hyödykkeistä tätä korreloi…pullonkauloihin tämä ei tuo helpotusta.
Mutta kuinka kauan? Variantteja tulee “ikuisesti” ja rokotteet ei estä saamasta koronaa, helpottaa vain oireita. Eli onko Kiina ikuisesti lockdown vai voittaako joskus järki? Ei luulisi olevan ihan ilmaista edes testata koko kansa päivittäin . Noh johonkin ne ainakin öljyä ostavat , ota noista selvää.
Joo, tämä energian hintavolatiliteetti on kyllä semmoinen stressigeneraattori, etten yhtään ihmettele kuinka jengi ei tykkää sijoittaa hyödykeosakkeisiin. Huipun tai edes trendimuutoksen onnistunut ajoittaminen on aivan käsittämättömän hankalaa. Esimerkiksi tällä hetkellähän näyttäisi siltä, että öljyn nousutrendi olisi menossa rikki, jos hinta ei nousekaan vuoden loppuun mennessä Venäjän sanktioiden tullessa käyttöön:
Tästä kehityksestä rohkaistuneena kaiken maailman Purut ovat tulleet puskista huutelemaan romahdusta
Ajoittaminen ei välttämättä kuitenkaan ole aivan näin helppoa. 2006-2007 koettiin hieman vastaavanlainen tilanne, kun öljyn hinnan voimakas nousutrendi oli mennyt rikki ja talouden hidastuessa ja taantuman vaaniessa vaikutti hullulta omistaa öljyä.
Seuraavat puolitoista vuotta eteenpäin kävi kuitenkin niin, että öljyn hinta kuitenkin raketoi kysynnän ylittäessä tarjonnan, täysin huolimatta alkaneesta talouden taantumasta
Nämä eivät ole ennusteita siitä että historia toistaa itseään enkä muutenkaan hirveästi välitä menneisyyden käppyröiden vertaamisesta nykypäivään. Halusin tässä vain muistuttaa, että pörssissä hinnat käyttäytyvät monesti hyvin epäintuitiivisesti. Jos sijoittaja haluaa olla mukana makroteeseissä ja syklisissä osakkeissa, niin hänen pitäisi samanaikaisesti sekä onnistua näkemään pintaa syvemmälle, että omata hyvät hermot, jotta hän kestää kaiken tuon rajusti stressaavan volatiliteettinoisen, mitä pörssi tuottaa kuukaudesta toiseen.
Hyvä viesti👍🏼. Tässä etenkin taantuma pelkojen keskellä on imo hyvä muistaa että kyseessä ei ole mikään loputtoman elastinen demand puoli JA verrattuna moneen historialliseen sykliin meillä on nyt esim esg eikä ole mitään viitteitä että esim Jenkit pelastaisi tilanteen. Toinen on sitten OSD sektori missä riskiä capexien suhteen otetaan vielä vähemmän kun sektori meni käytännössä kertaalleen kokonaan konkurssiin.
Puru tuntuu kyllä kommentoivansa ihan jokaista sektoria jos ei muuta niin periaatteesta ja aina perustellen johonkin historialliseen ilman nykyisen syklin perussyitä🤷🏼♂️.
Paha sanoa. Tänään vahvistettiin, että Pekingissä on todettu vajaa 1000 tartuntaa, ja koronaan liittyviä kuolemia 3 kpl. Ensimmäiset vahvistetut koronakuolemat sitten Shanghain täyssulun, uhreista nuorin tällä erää 87-vuotias…
Taidan olla melkoisen tunnekylmä ihminen, mutta väkisinkin tulee mieleen, että on siinä jatkoajalla hintaa
Tottakai Saudit kieltävät nämä huhut, kuten he aina tekevät. Nassim Talebia mukaillen: “All rumors are false until officially denied”. Ei voida myöskään täysin sulkea pois etteikö tuo olisi ollut Saudien koepallo, jolla he pyrkisivät haarukoimaan miten markkinat reagoisivat, jos he sittenkin lisäisivät tuotantoa. Markkinareaktion perusteella taitaa kyllä tosiaan ennemmin tulla tuotantoleikkauksia, kuin lisäyksiä.
Hyvän öljykeskustelun väliin muutama karhukäppyrä.
Kuten viime viikolla totesin, olen viime aikoina nostanut paljon positiivisia seikkoja markkinasta. Sillä välin on tapahtunut muutama asia: talousdata on ollut tosiaan odotuksia parempaa ja samaan aikaan osakkeet ovat kallistuneet. Indeksitasolla alle 10 %, mutta monissa yksittäisissä lapuissa on nähty voimakkaita ralleja.
Niinpä on hyvä hetki muistutella riskeistä.
Tuottajahintainflaation taittuminen saattaa viestiä myös tulevasta taantumasta.
Kaikki korkokäyrät ovat kääntyneet ensimmäistä kertaa sitten teknokuplan/finanssikriisin, ennakoiden taantumaa noin kahden vuoden sisään. Sekavassa kuvaajassa kolme eri korkokäyrää ja SP500.
Asuntokuplat globaalisti. Blumman arvion mukaan jenkeissä asuntojen hintojen pitäisi laskea 15 % jotta niiden hinnat olisi linjassa tuloihin viime vuosiin nähden. Kiinassa, Ruotsissa ja ties missä ongelma on vielä pahempi.
Kotitalouksien varallisuudesta leijonanosa on asunnoissa.
Suo siellä, vetelä täällä! Jos inflaatio jää päälle, osakkeet rökitetään korkojen noustessa lisää. Jos taantuma vie inflaation, se vie samalla tulokset jolloin osakkeet ottaa taas köniin.
Oli hyvä Vartti joka oli pakko katsella henkilöstöravintolassa vaikkei ollut kuulokkeita mukana (ilmaista mainontaa…). Ymmärrän, että kyseessä oli täyttä karhuilua koko jakso, mutta jotenkaan en täysin ostanut kaikkia kohtia sellaisinaan. Tai siis asiat olivat tosia mutta niitä voi katsella myös toisinpäin. Esim osakkeet eivät ole edullisia jos niitä vertaa korkoihin, mutta juurihan markkinat ennustavat korkojen laskuja. Korkojen lasku ennakoi taantumaa mutta mielummin valitsen taantuman jos sillä taklataan inflaatio. Jos taas taantumaa ei tulekaan tai se jää vaisuksi, se voi tarkoittaa myös nousevia epsejä, jolloin osakkeet vaikutttavatkin edullisimmilta (silloin tosin myös inflaatio + korot saattaisi jäädä kiusaamaan). Sitten tuo asuntokupla, en oikein tiedä miten minun pitäisi pelätä salkkuyhtiöideni puolesta jos asuntojen hinnat ovat jossain koholla. Tietenkin suurimman omaisuusluokan kuplaantuminen kuulostaa huolestuttavalta mutta olen käsityksessä, että asuntojen hinnat nousevat ihmisten varallisuuden mukana, ei tulojen. Ihmiset ovat pääosin vaurastuneet länsimaissa.
Inflaatiosta ja taantumasta sen verran, että itse ainakin pidän peruslähtökohtana että taantuma tulee, mutta en jaksa pitää sitä katastrofina osakkeille, jos markkinat ovat hinnoitelleet sen jo ja se ei johda mihinkään lamaan. Osakesijoittajana melkein jopa odottaa jonkinlaista taantumaa jos sillä niitataan inflaatio, kunhan ei ajauduta mihinkään deflaatiokierteeseen *. Ehkä hyvä huomioida vielä että harva se kerta joku valtio on muutenkin teknisessä taantumassa eikä sitä kukaan huomaa.
Yleisesti tässä kohtaa on silti hyvä mielestäni muistutella toki riskeistä. Vielä kuukausi pari sitten olin melko bullina, enää en ole niin varma osakkeiden nousun myötä. Riippuu toki mitä yhtiöitä tiirailee (ja kuinka kaukana on horisontti ).
*Tämä unohtui mainita kun loppui tiima pahasti kesken.
-Jos ajatellaan Ruotsia jossa lähtökohtaisesti lainoja ei koskaan makseta takaisin, niin asuntojen hinnat on merkityksettömiä. Vain lainanhoitokulu ratkaisee ja siihen vaikuttaa enemmän korot kun pääoma, koska korot vaihtele laina-aikana, lainapääoma ei. Tai itse asiassa nyt korkean inflaation aikana lainapääoma alenee suhteellisesti kovaa 8% - 9% vuosivauhtia. Korotkin on Ruotsin valtion suorassa ohjauksessa, joten Ruotsissa asuntokuplaa ei oikeastaan voi olla, ei siten paineita hintojen laskeakaan, ei missään tunnetuissa mahdollisissa taloudellisissa olosuhteissa.
Hyvä että jakso herätti ajatuksia, se oli tarkoituskin! Ja pointit osuivat vaikka ei olisi samaa mieltä. En itsekään aina ole esittämieni asioiden tulkinnoista samaa mieltä, mutta on hyvä haastaa omaa ja katsojien näkemystä.
Tämähän tavallaan menee siihen soft landing vs. hard landing keskusteluun.
Onnellinen lopputulema on, että taantuma on lievä ja inflaatio kaikkoaa. Tai jopa niin, ettei edes tule taantumaa, kuten viime aikojen data indikoi.
Kuitenkin moni aiemmin toiminut signaali kuten juuri korkokäyrät, LEI, ostopäälliköt puhuvat varovaisuuden puolesta.
Taantuma ei varsinaisesti ole ”bullish” kun se syö tuloksia. Jos tulokset laskee, osakkeet tuppaavat laskemaan. Ja taantuma syö ihmisten ostovoimaa ja kykyä ostaa osakkeita, mikä kysyntää ja tarjontaa miettien luo ostopaikkoja niille joilla on sitä käteistä.
Kuten sanoit tämä saattaa olla jo hinnoissa etenkin Euroopassa mutta forward P/E 18x jenkeissä tuskin.
Korkojen lasku ei ole automaattisesti lääke osakkeille myöskään. 2000-luvun alun karhumarkkina on tästä hyvä esimerkki, kun lähdetään korkeilta arvostustasoilta liikkeelle.
Ruotsissa ja muuallakin kannattaa muista varallisuusefekti. Ihmiset kuluttavat kun he tuntevat itsensä vauraaksi. Tätä tunnetta on vähemmän kun saa lukea mediasta miten asuntojen hinnat laskevat.
Toinen seikka on omaosuus asunnoista. Jos niiden hinnat laskee isosti, pankkien vakuuksien kinuaminen voi olla ongelma.
Moni myös haluaa päivittää uuteen asuntoon. Se on vaikeampaa jos vanhan arvonnousu ei tuonutkaan sitä ”käsirahaa” lisää vaan sen sijaan joutuu säästämään roimasti.
Ja, valtio ei määrää korkotasoa eikä edes keskuspankki voi täysin tyhjiössä sitä päättää.
Kiinassa ongelma on vielä suurempi kun valtava määrä taloudellista aktiviteettia on tavallaan oppinut ajatukseen ikuisesta hintojen noususta. Nyt siitä joudutaan sopeuttamaan pois.
Karhupitoisen Vartin käteinen vastaan osakesijoitukset-pohdintaa huipennettiin lopussa toteamalla: “arvo-osakkeilla suojaa ja mielenrauhaa joka säässä”. Eli tulkittavissa ilmeisesti niin, että Vernerin karhuisat näkymät koskisivat erityisesti kasvuosakkeita?
Samanaikaisesti Vartin julkaisuhetkinä Ruotsissa pyöräytettiin estradille arvio siitä, miten pärjäävät arvo-osakkeet vastaan kasvuosakkeet tulevissa taantuman yms. pyörteissä. Se tukee Vartin lopun johtopäätöstä arvo-osakkeiden etusijasta näissä tulevaisuuden näkymissä. Ruotsalaisarvio antaa myös viitteitä siitä, että yhden osakelajin etulyöntiasema on yleensä kestänyt muutaman vuoden eli povaus arvon valta-asemasta ei olisi pelkkä vuoden mittainen päiväperhonen.
Silti onhan esim. joku kasvuosakkeiden kouluesimerkki Kempower keulinut ja kovaa näissäkin arvo-olosuhteissa. Mutta harvinaisena poikkeuksena.
Kasvun voisi olettaa ottavan eniten osumaa etenkin jos inflaatio ja siten korot jää korkeammalle. Sen sijaan arvo hyötyy.
Nämä kategorisoinnit ovat aina vähän keinotekoisia, mutta ero näkyy hyvin Russellin kasvu- ja arvoindekseissä. Arvo pärjäsi paremmin 70-luvulla. Se ei näy tässä, mutta teknokupla näkyy. Sen sijaan arvo, jossa on perinteisesti paljon pankkeja ja energiaa, kosahti täysin finanssikriisissä. Ei sekään siis ihan joka säässä toimi vaikka videolle lipsahti tuollainen ilmaisu. :S
Aina yleistyksien ja indeksien alla ne yksittäiset tapaukset voivat olla jotain ihan muuta, vaikka keskimäärin voittajat painottuisivat tietyille sektoreille. Kassavirrat ja mitä niistä maksaa ratkaisee.
. Noh johonkin ne ainakin öljyä ostavat 
, ota noista selvää.
*. Ehkä hyvä huomioida vielä että harva se kerta joku valtio on muutenkin teknisessä taantumassa eikä sitä kukaan huomaa.
Ja pointit osuivat vaikka ei olisi samaa mieltä. En itsekään aina ole esittämieni asioiden tulkinnoista samaa mieltä, mutta on hyvä haastaa omaa ja katsojien näkemystä.
