Pörssien suunta (Osa 2)

Linkkaamassani studyssa tutkimuskohteena on rahan kvantiteettiteoria, mutta vedän mutkia suoriksi sen verran että ajattelen kiertonopeuden olevan keskiarvoon hakeutuva eli ei voi pitkällä aikavälillä olla kovin hidastuva tai kiihtyvä.

En ole itsekään lukenut tutkimusta kokonaan. Mutta tulkitsen sitä niin että vaikka suurimman osan aikaa korrelaatiota rahamäärän ja inflaation välillä ei ole, aika ajoin suhde palautuu kiertonopeuden tai inflaation nopeana muutoksena. Ennen tällaista “korjausliikettä” epätasapaino voi kehittyä hyvinkin suureksi ja pitkäaikaiseksi.

Rahan kvantiteettiteorian mukaan MV=PT eli suurinpiirtein rahan määrän ja kiertonopeuden tulo on suoraan verrannollinen hintatason ja talouden koon tuloon. Mitä kauemmaksi tästä tasapainotilasta (joka ei ole mitenkään mitattavissa eikä siten havaittavissa mihin suuntaan siitä on poikettu) mennään, sitä voimakkaampi korjausliike tarvitaan.

1 tykkäys

Rahan kvantiteettiteoriassa on muuten se hyvä puoli että hintataso ja transaktioiden määrä on samalla puolella yhtälöä. Nimittäin talouskasvu ja inflaatio ovat jossain määrin päällekkäisiä johtuen kulutuskorin kiertonopeuden kasvusta. Esim. Pesukone ostettiin ennen 20…30 vuodeksi, nykyään 5…10 vuodeksi. Jos yhden koneen hinta on vaikkapa tuplaantunut ja käyttöikä puolittunut, kuluttaja käyttää pesukoneisiin nelinkertaisesti enemmän rahaa kuin ennen. Siitä puolet on inflaatiota (yksikköhinnan nousu) ja puolet talouskasvua (kappalemäärän nousu), vaikka kuluttajasta voi tuntua pelkältä inflaatiolta, koska pesukoneita ei yleensä osteta huvikseen vain siksi että siihen on varaa, vaan koska entinen menee rikki.

3 tykkäystä

Luin viestisi uudelleen ja nyt vasta tajusin että kysyit miksi inflaatio on mielestäni jäänyt jälkeen talouskasvusta. Tätä en alkuperäisessä viestissä tarkoittanut, vaan että inflaatio (tau nimellinem talouskasvu) on jäänyt jälkeen rahamäärän kasvusta.

Mutta korrelaatiohan siinä nimen omaan on jatkuvasti tuon mukaan lähes täydellistä. Se on tuo koherenttius joka on käsite joka liittyy korrelaatioon, ja se on tuon tutkimuksen mukaan jatkuvasti lähellä lukua 1 joka tarkoittaa, että korrelaatio on about 1 jatkuvasti. Tuossa figure 8 ylä kvartaalista screenshot esimerkiksi.


Mutta korrelaatio suureena kertoo vain tavallaan efektin suunnasta ja säilyy lineaarisen transformaation alla. Tuo gain taas kertoo mikä sen efektin suuruus on ja sen tutkimus huomaa vaihtelevan eri regiimien välillä. Eli jos M2 kasvaa niin korrelaatio 1 sanoo että niin kasvaa myös inflaatio varmasti. Gain kertoo kuinka paljon inflaatio on suhteessa M2 kasvuun.

Tässä samasta kuvasta sen estimaatti. Noista piikeistä ei paljoa voi sanoa kun 90% luottamusväli on laahjempi kuin mikään mielenkiintoinen intervalli.Mutta muuten se pysyy alle yhden, eli kasvu m2 ei siirry inflaatioon yleensä.

En siis nyt näe miten tämä osoittaa, että meillä olisi korjausliike tulossa. Tulkintani mukaan tuon tutkimuksen väite on, että kvantiteettiteorian mukainen 1:1 suhde nähdään vain inflaatioperioidien aikana, mutta tämä ei tarkoita että aiempi epäsuhta “otetaan kiinni”. Tuossa kappaleessa 4 kirjoittaja koitti jotain tulkintaakin kirjoitella, mutta tuosta artikkelista taitaa puuttua kuva 23 niin jäi aika vaikeatulkintaiseksi tuo kappale.

Edit. Tuo tutkimus rajoittuu tosin vain matalan frekvenssin komponmentteihin. Tiedä sitten millaiselta näyttäisi muut komponentit.

1 tykkäys

Valitsin sanani väärin. Kun väitin että korrelaatiota ei ole, tarkoitin juuri tuota että rahamäärän kasvu ei yleensä siirry inflaatioon.

Paperi ei sinänsä osoita että olisimme saamassa voimakkaan nimelliskasvun (tai vaihtoehtoisesti rahamäärän alenemisen, mitä en odota). Käsitin tutkimuksen osoittavan yhteyden pitkän aikavälin (low frequency) inflaation ja rahamäärän kasvun välillä. Ja sen, että tämä yhteys pysyy pitkiä aikoja piilossa, mutta inflaatio- ja kiertonopeus-shokit palauttavat sen ennalleen.

Se että pidän mahdottomana rahamäärän kasvavan pitkällä aikavälillä eri tahtia kuin bkt, on ihan oma intuitioni, joka ei johdu tästä paperista.

33 tykkäystä

Ehkä hedelmällisempää olisi nyt kausaliteetin ja syy-seurauksien tarkastelu miksi FED laskee ohjauskorkoja

Jos/kun FED laskee korkoja 2023 yleisen taantuman ja taloustilanteen heikentymisen vuoksi niin ei se kovin “bullish” asia ole pörssin kannalta

“Recesflation” eli jatkuvan inflaation ja taantuman kombinaatio se vasta uhkakuva onkin kadun miehelle Yhdysvalloissa

1 tykkäys

Palataan tähän vuodentakaiseen. Kuka on valmis lainaamaan tämän päivän noteerauksilla Italialle 3,9% tai Kreikalle 4,2% korolla kymmeneksi vuodeksi? Tai Saksalle 2% korolla kymmenen vuotta joka kärsii eniten venäläisen energian tuonnin loppumisesta, lisäksi paljon teollisuutta, joka sidoksissa halpaan energiaan ja vahvaan kuluttajakysyntään?

Edelleen mennään markkinoilla epäterveessä tilanteessa. Nyt Ekp:n roolia elvyttäjänä ovat ottaneet euromaiden hallitukset. Tämä tie tulee olemaan lyhyt ja vain voimistaa talouden tervehtymisen nopeutta.

12 tykkäystä
15 tykkäystä

Sitähän tuo Bullard tuntuu toistelevan ja huutelee jopa 7 %:n ohjauskorosta. En tiedä että ottaako kukaan enään häntä tosissaan - toki tekee työtään inflaation taltuttamiseksi mutta jotenkin tuntuu että sitä työtä voisi tehdä ilman että reaaliteetit katoavat.

Jos nyt jotain painoarvoa hänen sanoillaan on, tekee se nyt osaltaan työtä et saadaan pieni korjaava lasku aikaiseksi.

21 tykkäystä

Kyllä minun mielestä juuri Bullardia kannattaa kuunnella, jos jotakuta keskuspankkiiria. Itselläni on Bullardista mielikuva realistisena joskaan ei kaikkein sijoittajaystävällisimpänä fedin jäsenenä. Ei kestokyyhky eikä kestohaukka, mutta keskiviivan haukkapuolella kuitenkin. Fedin linja ei toki ole ollut sama kuin Bullardin linja. Omaan makuuni Bullardin linja olisi historiassa ollut parempi.

18 tykkäystä

Bullardilla on kuitenkin kohtuullinen haisu asioista. Hän oli jo ensimmäisenä huutelemassa koronnostojen perään ennen kuin muut käänsivät takkiaan. Siksi hänen kommenttejaankin kuunnellaan.

Ja kuten nostin viime Vartissa, oli blummallakin arvioita riippuen työmarkkinan kireydestä että 6 %:in ohjauskorko voi olla tarpeellinen. Ei siitä ole pitkä matka seiskaan. :smiley:

Ehdit samaan aikaan. :smiley:

18 tykkäystä

Ja Euroopassa vastoin aiempaakin konsensusta ohjauskorko tulee minun mielestä nousemaan joksikin aikaa yli fed:in vastaavan. Ja toivoa sopii, että tämä jää väliaikaiseksi.

Markkinataloudessa näin pitää tapahtua.

2 tykkäystä

Monia mielipiteitä löytyy ihan fiksuilta ihmisiltä :sweat_smile::man_shrugging:t3: Mutta toki myös mm. Henrich aiheuttaa monia ajatuksia…



8 tykkäystä

Jaaah Sven! :smiley: Kyyninen tviittaaja.


Muutama kuvaaja aamun Vartista.

Energiakriisi syö taloudesta yhtä ison siivun, kuin 70-luvulla. Dramaattinen kuvaaja OECD:lta:

Tässä kriisin kustannus energiatyypeittäin Yleensä tällainen shokki on sysännyt talouden taantumaan.

OECD:n talous- ja inflaatioennusteet. Globaali talous hidastuu, mutta inflaatio taittuu hitaasti.

Reaalipalkat laskee oikeastaan melkein kaikkialla enemmän tai vähemmän.

Mielenkiintoinen huomio. Koska kaikki keskuspankit kiristävät samaan aikaan rahapolitiikkaa, valuutan vaihtokurssin vahvistuminen ei helpota inflaatiota kun sitä vahvistumista ei tule. Siten rahapolitiikkaa joudutaan kiristämään vieläkin enemmän.

Rajut velkatasot assosioidaan usein länsimaihin, mutta osataan sitä muuallakin. Kiina, Malesia, Thaimaa jne… Kuvaajissa yksityisen ja julkisen velan suhde BKT:hen.

Monissa maissa esimerkiksi asuntolainojen vaihtuvakorkoisuus tuo herkkyyttä rahapolitiikalle. Suomi tietysti kärjessä. :smiley:

46 tykkäystä

Useammat positiiviset inflaatiolukemat tältä aamulta:

44 tykkäystä

Väliaikaista kaikki on vain.

Muistuttaisin vielä, että jatkossa vertailukuukausi on jatkuvasti kalliimpi. Ja tuleva taantuma, vaikka olisikin lievä, ei ainkaan nosta hintapaineita.

Ja jos sallitaan henkilökohtainen huomio; lohen hinta on jo laskenut ja kahvitarjouksetkin ovat paranemaan päin :slight_smile:

57 tykkäystä

Kovin ovat positiivisella mielellä Paasi ja Oksaharju.

Oma veikkaus on että indekseissä ei olla vielä pohjia nähty, pohjat vielä pisteissä ja ajallisestikin kaukana.

15 tykkäystä

Kun keskustellaan pohjista niin mihin tällä ylipäätään viitataan? Indeksiin? Mihin indeksiin/indekseihin? Yksittäisiin osakkeisiin? Sektoreihin? Maantieteellisiin alueisiin?

On järjen köyhyyttä yleistää markkinan suunta johonkin yleispätevään keskivertohöttöön, jota kukaan ei ole määritellyt ja jokainen ymmärtää sillä eri asioita.

On varmasti tuhansittain osakkeita, jotka ovat nähneet jo pohjansa ja tuhansittain osakkeita jotka tulevat vasta myöhemmin pohjaamaan.

Parhaimmat ostopaikat menettää niin että yrittää ajoittaa ostonsa jonkin keskovertohötön ja ”asiantuntijoiden” tarkoitushakuisten ulostulojen perusteella.

Do you own dd. Järki käteen ja ostoksille.

Edit

Itselläni on tällä hetkellä vain muutamia valikoituja yhtiöitä, joista uusin tulokas (ja ensimmäistä kertaa salkussa) on Tesla.

Positiot suurimmasta pienimpään.

Nokia
Polestar
Golar lng
Tesla
Marimekko

Kun itse puhun suunnasta, suhteutan omat ajatukseni näihin edellä mainittuihin omistuksiini. En indekseihin tai mihinkään muuhunkaan. Siksi näitä kai on sitten salkussakin.

Ei sijoitussuositus.

47 tykkäystä

image

Kuluttajahintaindeksi-luvut Euroalueelta.

EDIT: Suomen inflaatiotilanne :upside_down_face:
image

29 tykkäystä