Pörssien suunta (Osa 2)

Fed’s Powell says December rate-hike slowdown possible, inflation war far from over

Updated November 30, 2022 01:37 p.m. EST

WASH­ING­TON—Fed­eral Re­serve Chair Jerome Pow­ell in­di­cated the cen­tral bank is on track to raise in­ter­est rates by a half per­cent­age point at its next meet­ing, step­ping down from an un­prece-dented se­ries of four 0.75-point rate rises aimed at com­bat­ing high in­fla­tion.

FED’n Jerome Powell indikoi tänään joulukuulle 0,5 % korotusta…
….kurssit Jenkeissä nousussa.

18 tykkäystä

Muutama kuvaaja aamun Vartista.

Karhujen yksi argumentti on ollut luottokorttivelat. Vaikka ne paisuvat jenkeissä kohti biljoonaa dollaria mikä kuulostaa isolta, on itseasiassa vain 21 % luotosta käytetty mikä on alle viime vuosien keskiarvon:

Ja taas muistutuksena. Suhteessa BKT:hen kotitaloudet edelleen deleveroivat, eivät velkaannu, Yhdysvalloissa!

Toimitusjohtajat varautuvat taantumaan. Sillä on se ikävä vaikutus, että he kun istuvat budjettien päällä niin odotukset tulee äkkiä toteutunut ennuste eli taantuma.

Ja, myöskään tulokset eivät ole pärjänneet hyvin kun fiilikset on maassa.

Huom! Pörssi ennakoi ja tämä saattaa olla ollut jo pörssikursseissa sisällä syksyllä. Ei nuo huonot fiislihetket ole olleet huonoja ostopaikkojakaan.

49 tykkäystä

Olen muutaman vuoden sijoitusurani ajan opiskellut innokkaasti myös makrotaloutta ja ajattelinkin koota vähän omia ajatuksiani markkinatilanteesta ja mahdollisesti myös (valistuneita) arvauksia pörssin tulevasta suunnasta. Kuten asiantuntijatkin ovat todenneet, on markkinatilanne todella ennalta-arvaamaton ja tämän johdosta myös oma makroharrasteluni kannattaa ottaa suolan kanssa :slight_smile: Makroinspiraatiota olen ottanut etenkin Macro Compassista, The Lead-Lag Report:sta sekä Vernerin varteista.

Keskeisin ajatukseni on se, että markkina katsoo tällä hetkellä liian yksipuolisesti inflaatiota ja FED:n toimia, vaikka fundamentit taloudessa alkavat pikkuhiljaa murenemaan, joka johtaa myös yritysten tuloksien laskuun. Samaan aikaan myös koroista on tullut varteenotettava vaihtoehto osakkeille. Vuoden päästä tästä hetkestä uskonkin, että inflaation sijaan keskeisin teesi on laskevat tulokset ja taantuma. Markkina hinnoittelee tällä hetkellä pehmeää laskeutumista ja tuntuu hämmentävältä, miten inflaatio saataisiin maagisesti kuriin vain pienellä tuloksien laskulla, samaan aikaan, kun arvostuskertoimet eivät edes ole halvat (Etenkään Yhdysvalloissa). Myöskään historia ei puolla pehmeän laskeutumisen puolesta, kuten vartissakin on aiemmin käyty ansiokkaasti läpi.

Mikä kuluttajaa sitten kurittaa?

  1. Korkojen nousu
  • Korkojen nousu on ollut historiallisen nopeaa. Etenkin suhteessa suuriin velkamääriin, on korkojen nousulla yhä suurempi merkitys kuluttajien ostovoimaan. Korkojen nousu nollasta lähelle neljää prosenttia on merkittävämpää ja kuluttajien tottuminen siihen, että rahasta joutuu taas maksamaan näkyy ostovoiman pienenemisenä.
  • Suomessa vaikutus on vaihtuvien korkojen johdosta suurempi, kun taas esimerkiksi USA:ssa vaikutus on ennemminkin uutta lainanottoa hidastava
  1. Inflaatio
  • Inflaatio on jo yli puolitoista vuotta pauhannut yli viidessä prosentissa ja viimeisen puolen vuoden aikana jo yli kahdeksassa
  • Toisaalta palkkakehitys ei ole pysynyt inflaation kyydissä ja tämä syö kuluttajien ostovoimaa nopealla tahdilla.
  • Euroopan inflaatiotilanne on energian hintojen johdosta jopa synkempi kuin USA:ssa, vaikka työmarkkinatilanne ei olekaan yhtä vahva
  1. Energian hinnan nousu
  • Energia on hyvin monimutkainen markkina, josta löytyy varmasti paljon parempia asiantuntijoita. Lyhykäisyydessään oma käsitykseni energiamarkkinasta on se, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja tarjontapuolen ongelmat eivät ole niitä nopeimmiten ratkaistavia ongelmia. Myöskään ongelmien jääminen vain vuoteen 2022 on naiivia, vaan voitaneen olettaa, että energiamarkkina pysyy tiukkana ainakin muutaman lähivuoden ajan.
  • Tiivistettynä siis näen, että energian hinnat voivat olla lähivuosien ajan korkeammalla, tästä ansiokasta analyysiä on tehnyt esim @Pohjolan_Eka sekä @Pavel

Kokonaisuudessaan siis kuluttajien tilanne on vaikea. Tämä alkaa näkymään jo omassa lähipiirissäkin korostuneena huolena omasta taloudellisesta tilanteesta sekä ei niin kriittisen kulutuksen vähentymisenä. On vaikea nähdä, etteikö nykyinen kuluttajien tilanne heijastuisi myös kysyntään. Toisaalta tähän asti kuluttaja on ollut yllättävän hyvässä kunnossa, mutta uskon talven korkeiden energianhintojen sekä korkeana pauhaavan inflaation katkaisevan kamelin selän lähiaikoina ja saavan kulutuksen selvään laskuun. Vahvaa kuluttajaa on puoltanut etenkin korona-ajan säästöt, mutta indikaattorit, kuten luottokorttivelan nousu sekä säästämisasteen laskeminen osoittavat, että säästötkin alkavat nyt olemaan syöty.

Jatkuvasti jälkijunassa toimivat keskuspankkiirit ovatkin äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, kun moni keskeinen indikaattori huutaa taantumaa, mutta inflaatio ja työllisyys laukkaavat vielä kuumina. Inflaation noustessa vuonna 2021 keskuspankkien reagointi oli jälkikäteen katsottuna aivan liian hidasta, joten omat spekulaationi kääntyvät sen puolelle, että keskuspankkiirit aikovat taklata inflaation tosissaan ja ajavat samalla talouden syvään taantumaan. Tätä puoltaisi etenkin Powellin jatkuvat viittaukset Volckeriin ja haukkamaiseen rahapolitiikkaan. Logiikka siis menisi niin, että jatkuvasti viivästynyt inflaatiodata saisi keskuspankin ajamaan osaltaan talouden syvään taantumaan “vahingossa”. Tai ainakin syvempään taantumaan kuin tällä hetkellä markkinalla odotetaan.

Oma kappaleensa on myös korkojen nousu niille tasoille, että niistä voi oikeasti saada muutakin, kuin vain pahan mielen. Korkojen nouseminen lähelle viittä prosenttia tarkoittaisi auttamattomasti sitä, että osakemarkkinat ovat yliarvostetut. Myös nykyisellä US10Y 3,6 % tasolla voi mielestäni voimakkaasti kyseenalaistaa USA:n arvostustasoja. Tätäkin faktaa käytiin läpi ansiokkaasti viime viikon Vernerin vartissa.

Omat teesini ovatkin seuraavanlaisia (Alert: vastuutonta spekulointia)

  • Maailmantalous ajautuu syvempään taantumaan, kuin markkina hinnoittelee tällä hetkellä
  • Näemme lähiaikoina vielä rallin ylöspäin, kun FED nostaakin ohjauskorkoa “vain” 50 korkopistettä ja vuodenaika-anomaliat ovat vahvimmillaan
  • Kuitenkin Q1 / 23 jälkipuolella alkaa talouden todellinen tila selviämään
  • Tässä vaiheessa markkinat siirtyvätkin inflaation ja ohjauskoron jatkuvasta kyttäämisestä talouden tilan kyttäämiseen. Huonot uutiset ovat taas huonoja uutisia ja reaalitalouden indikaattorit nousevat tärkeämmäksi —> Tulokset lähtevät laskuun ja osakekurssit sen mukana.

Verneri sanoi viime viikon vartissa mielestäni erinomaisesti: ”Huolimatta taantumavaarasta ja inflaation tuomasta kannattavuuspaineesta pörssiyhtiöiltä odotetaan edelleenkin voimakasta tuloskasvua” Tässä kiteytyykin markkinatilanteen ongelmallisuus. Ennusteet eivät mielestäni kuvaa fundamentteja ja tulevan vuoden oloja realistisesti. Ero ennusteiden ja nykytilanteen välissä tuntuu ainakin itselle jopa hälyttävältä. Miten ihmeessä tulokset voisivat kasvaa vuonna 2023, kun otetaan kaikki talouden realiteetit huomioon?

Ensimmäisenä itselle tulee mieleen mahdollisista vasta-argumenteista työmarkkinoiden vahvuus. Työmarkkina onkin ollut todella vahva, joka voisi puoltaa pehmeän laskun puolesta. Ainakin vuonna 2001 jollain lailla samankaltaisissa oloissa työmarkkina tuli jälkijunassa ja alkoi rapistumaan vasta jälkikäteen. Ensimmäisiä merkkejä työmarkkinan heikentymisestähän on Yhdysvalloista tullut, kun useat teknofirmat ovat aloittaneet irtisanomiset. Toisaalta työllisyysaste on vieläkin todella korkea ja työmarkkina on vielä vahvana. Tämä puhuisi sen puolesta, että talous jaksaa ainakin toistaiseksi vielä hönkiä eteenpäin.

Summa summarum:

  • Kuluttajien laskeva ostovoima
  • Korkojen nousu
  • Energian hintojen pysyminen korkealla
  • Laskevat tulokset
  • Haukkamainen FED liian pitkään viivästyneiden indikaattorien johdosta ja saman virheen välttelyn takia
    :bear:

Olen itse makroaloittelija, joten kaipaisinkin haastoa omiin näkemyksiini. Oma markkinanäkemykseni on hyvin suuressa ristiriidassa esimerkiksi analyytikkokonsensuksen kanssa, joten ensimmäisenä tulee luonnollisesti mieleen, että ajatusmallissani on jotain vialla. Keskeisin ihmetykseni on ehdottomasti se, miten tulokset voivat Euroopassa / USA:ssa kasvaa ensi vuonna (tai edes laskea vain vähän) ja miten nykyiset arvostuskertoimet (Etenkin USA) voidaan perustella nykyisenlaisessa talous- ja korkoympäristössä?

100 tykkäystä

@Isa_Hudd ja @Marianne_Palmu makroilivat taas Turussa.

Inflation is a many-headed dragon, where the cost-push head is being fed by supply-side problems, the demand-pull head by demand-side issues. When taming one head, one might actually be feeding the fire on the other. To kill the dragon is impossible, but the economy desperately needs it to find balance.

Contents:
00:00 Introduction
00:13 Imbalance in the economy
00:34 Cost push and demand pull
01:55 A complicated picture

Kannattaa laittaa Inderes Nordic -tubekanava tilaukseen siellä on näitä makroiluvideoita ja kaikkea muuta kivaa. Inderes Nordic - YouTube

4 tykkäystä

Yritysten tulokset voivat kasvaa, koska talous kasvaa nimellisesti inflaation avittamana. Bkt-kasvu ilmoitetaan reaalisena kasvuna josta hintojen nousu on putsattu pois. Yritykset tekevät hintojen noustessa isompaa tulosta vaikka volyymit laskisivatkin. Toki pitemmällä aikavälillä tarvitaan volyymikasvua. Sitä saadaan esim. maahanmuuton seurauksena. Amerikkaan muuttaa jatkuvasti lisää väkeä köyhemmistä maista tekemään halvimmat työt ja rikastumaan samalla itse.

Yhdysvalloissa on saatu palkka-hintakierre hyvään vauhtiin. Inflaation paras puoli on, että se alentaa velan arvoa kunhan koroista selvitään. Korkea inflaatio auttaa myös saamaan yhteisöverotuloja. Yritykset usein kuluttavat ensin ja saavat rahaa myöhemmin. Jos siinä välissä hintataso on noussut vaikkapa 10%, yritys maksaa veroa siitäkin. Hinnoitteluvoimainen yritys pystyy tietysti siirtämään yleisen hinnannousun omiin myyntihintoihinsa.

Inflaation huonoin puoli on, että se vaikeuttaa päätöksentekoa. Mitä korkeampi inflaatio on, sitä volatiilimpi se on. Matalalla inflaatiotasolla on helppoa sitoutua sopimuksiin koska sen vaikutukset on ennakoitavissa pitkälle tulevaisuuteen. Seuraukset ovat huomattavasti hankalammat hahmottaa jos inflaatio vaihtelee edes muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Mietitään esim. koulutukseen satsaamisen panos-tuotossuhdetta tai asunnon ostamista vuokrauskäyttöön.

Itse uskon, että keskupankkien tavoitteena on pitkään ollut päästää inflaatiota purkista sen verran että jatkuva rapo-elvyttäminen voidaan lopettaa. Mutta pandemia yllätti kaikki ja pakotti ensin keskuspankit vakauttamaan markkinat ja sitten hallitukset valtavaan finanssipoliittiseen elvytykseen, joka meni sitten pahasti överiksi. Tämän päälle vielä Kiinan yllättävä koronapolitiikka ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

EKP huusi disinflaation aikana vuosikausia valtioita elvytystalkoisiin, koska tarjontavetoisen deflaation torjunnassa rahapolitiikka ei ole paras keino. Saksan johdolla kunniasta kieltäydyttiin koko ajan. Lopulta finanssipolitiikka kääntyi elvyttäväksi pandemian iskettyä. Niissä oloissa annostelu oli vaikeaa ja näyttää jälkikäteen liialliselta.

Jatkossa keskupankkien on pakko sallia korkeampi inflaatio ja hoitaa samalla rahamarkkinoiden vakauttamista. (Tällä viittaan erilaisiin likviditeettioperaatioihin esim. repo ja valuutat. Osakemarkkinat eivät kiinnosta keskuspankkeja niin kauan kuin rahamarkkinoiden toiminta ei häiriinny.)

34 tykkäystä

ETF:stä rahaa valuu ulos…


…mutta yksityissijoittajat lisänneet osakepainoa viime kuusta.

Vaihtavatko sijoittajat siis suoriin osakkeisiin vai ovatko myyjät isoja pelureita? Sisäpiiriläisten ostoissa ja myynneissä ei kummempaa liikehdintää. Myynnit korkeampia, kuten yleensä. Vain ostojen piikeillä tuppaa olemaan merkitystä, kuten tuossa koronadipissä.

Kuten Vernerin toimaridatasta näkee, sisäpiiriläiset yms. isot pelurit huomattavan karhuisempia kuin piensijoittajat. Kumpi on oikeassa?

11 tykkäystä

Liian vahvaa työllisyysdataa, ja näin koronnostopelot kasvavat jälleen.

image

41 tykkäystä

Tässä on Oksaharjun osavuosikatsaus, sopinee tännekin.

Voiko markkina nousta korkojen noustessa? Entä kun keskuspankit pienentävät taseitaan? Onko markkinalla jo käänteen merkkejä ilmassa? Tuottaja Tuomas Tuominen haastattelee, osakestrategi Jukka Oksaharju vastaa. Katso tuore Oksaharjun osavuosikatsaus YouTubesta tai kuuntele se Spotifyssä!

0:00 Q3
5:12 Voiko markkina nousta kun korot nousevat?
6:31 Entä silloin kun keskuspankit pienentävät taseitaan?
11:10 Onko käänteen merkit ilmassa?
15:51 OMXH25
18:57 Kotitalouksien tilanne
23:48 Mitä seuraavaksi?

17 tykkäystä

Pohdinnan arvoinen ketju

13 tykkäystä

Hyvä ketju. Japanin pörssi on kaikkien silmien edessä mutta ei mielessä koska kuka nyt sijoittaisi markkinaan jonka parasta ennen-päiväys meni umpeen 30 vuotta sitten.

Mielenkiintoinen nähdä mikä indeksi tuottaa parhaiten seuraavan 10 vuoden aikana ja arvaan että todennäköisemmin se on Nikkei kuin Sepe.

7 tykkäystä

Japanin arvoyhtiöt on tuottanut ihan hyvin myös 1990 jälkeen. Liekkö samaa tapahtumassa myös muualla kehittyneillä markkinoilla.

7 tykkäystä

On kyllä jännä ilmiö tuo iso kuva, kun taas tällaisissa vastakkaista? Vai ulkkarit myyneet?

Edit: En ollut varma mihin ketjuun laittaa, niin menkööt tänne spekulointi

1 tykkäys

Hmm, sijoitusalan firman sivuilla kun olemme, niin on ihan pakko kysyä vinkkiä, että mitkä voisivat olla japanilaisia arvoyhtiöitä, joita kannattaisi tarkemmin tutkia?

Asetetaan vielä sellainen reunaehto, että pitäisi voida ostaa USA:n tai Saksan pörsseistä. Ihan vaan siksi, kun meikäläisen välittäjä ei välitä Tokion pörssiä.

3 tykkäystä

En osaa yhtiötasolla sanoa kun operoin itse indeksien parissa, pahoittelen. Ehkä voisi tutkia mitä indeksi pitää sisällään ja sitten perehtyä kiinnostaviin nimiin?

3 tykkäystä

Mistä innostus Japaniin? On toki halvempi kuin Jenkkilä, mutta ei kai arvostus mitenkään poikkeuksellisen edullinen ole. MSCI Japan forward PE on 12,8 ja MSCI ACW ex-US forward PE on 12.

3 tykkäystä

Nollakorot, 4% inflaatio, japanilaisten parempi ostovoima kuin jenkkien 5-10 vuoden päästä (oma näkemys).

Kriisien ainekset on euroopassa ja usassa joita tuskin täysini hinnoiteltu kursseihin kun taas Japani painii samojen demograafisten ja kulttuurillisten ongelmien kanssa kuin ennen jota hinnoiteltu vuosikymmenet hintoihin sisään.

Usan turvasatama-statuksesta en ole niinkään vakuuttunut konsensukseen verrattuna mutta kyllä se omakin salkku tuppaa Usa-ylipainoinen olemaan :grin:

9 tykkäystä

Onko tämä tuttu hahmo ja mikä on Gayedin osumatarkuus aikaisemmin ollut?

Minulla ei ole syvällisempää ymmärrystä makrosta, mutta vaikea on nähdä, että markkinat tästä ampuisi koilliseen lähikuukausina. Olen nostanut käteispainoa, mikä saattaa osoittautua virheeksi.

2 tykkäystä

Huutanu rommausta koko sen ajan mitä itse seurannut. Kuten kaikkien ultra bullien/bearien osalta, ota suolan kanssa. Älä usko ennustetta, mutta huomioi esittämät pointit ja tee omat johtopäätökset.

Huom. itse myös olen foorumin karhuisimmasta päästä, ja jos minä sanon näin niin kertoo tämän herran karhuisuudesta. :wink:

18 tykkäystä

Kiitos. Katselin kaverin twitter-tiliä ja ottamatta kantaa herran markkinanäkemyksiin, luulee olevansa ainoa, joka ymmärtää mistään mitään. Sinänsä hyvä, että povaa romahdusta hyvin pian, joten ei ainakaan ole huutelemassa sitä vuoden päähän.

Eksyin lukemaan twiittiketjua, kun pari seuraamaani sijoittajaa oli tykännyt tuosta, jonka jaoin. Ensi kerralla selvitän taustoja ensin ja kyselen tarvittaessa lisää :+1:

3 tykkäystä

Vai tarkoitatko, että on vaikea nähdä markkinan ampuvan koilliseen (yläviistoon)? :thinking:

1 tykkäys