Kyllä. Kävin muokkaamassa, kiitos kun huomasit.
1 tykkäys
Inflaatio auttaa tässä. Talouskasvu ja firmakohtaiset tulokset mitataan nimellisarvojen muodossa, siis esim. euroissa. Ei siis mitata inflaatiosta puhdistetussa muodossa.
Asiaa kuvaa hyvin jo nyt kovan inflaation maan, kuten Turkin tarkastelu. Edellisen vuoden reaalisen toiminnallisen tulostason pitäminen tarkoittaa inflaatioprosentin verran parempaa tulosta nimellisesti valuutassa mitattuna. Samaan liiramäärään pääsee varsin paljon heikommalla reaalituloksella.
Tämän ilmiön huomaa varsinkin, kun tarkastellaan liiramääräistä tulosta verrattuna johonkin 0-inflaation valuuttaan, mutta kun sellaista ei ole tarjolla, riittänee vertailu matalamman inflaation valuuttaan, kuten euroon.
Muutoksen huomaa aina huonommin, kun myös mittatikku muuttuu. Euro-alueella taitaa olla vielä totuttelemista inflaatioaikaan.
Milloin pörssiä aletaan mitata inflaatiokorjatulla mittarilla? Ei ehkä ikinä, sillä lopputulos ei miellyttäisi oikein ketään.
18 tykkäystä
Inflaatio auttaa, mutta entä kuluttajien ostovoima ja -halukkuus?
Energia ja muut pakolliset menot kasvavat, eikä palkat nouse samaa tahtia. Myös asuntojen arvot ovat laskeneet, joka ei ainakaan psykologisesti anna tukea kuluttamiselle.
Olisi hienoa, jos päästäisiin nauttimaan kasvavista tuloksista ensi vuonna, mutten ole luottavainen sen suhteen.
2 tykkäystä
Totta. Juurikki unohtaa aina kertoa tarkastelun reunaehdot. Somekeskustelussa se lienee sallittua, vaikkei tieteellisissä yli 100-sivuisissa tutkimuksissa?
Yleistys ei koske samalla tavalla kaikkia toimialoja, firmoja jne. Unohtui siis kertoa, että kyse on ns. yleisestä makrotason tarkastelusta. Se tarkoittaa, että väite on totta ihanan yleisellä tasolla ja raadollinen todellisuus on väärässä, kun yleinen ei pädekään jokaiseen yksittäistapaukseen erikseen. 
Silti Juurikki luulee, että tällä on vaikutusta pörssien suuntaan. Siis kyse ei ole pelkästä taustakohusta, vaan pienestä vaikertavasta ja hiljaa vinkuvasta totuudesta, jonka olemassaolo tai -olemattomuus ei paljon kokonaisarvostelussa paina.
Makrotädit ja -sedät olivat kritiikin/haasteen kohteena? Juurikki hölmöilee ja leikkimielisesti haastaa, jotta oppisi enemmän tietävien vastauksista. Ei yhtään haittaisi, jos outojen näkökulmien kautta saisi ravistettua jopa tieteellistä status quota.
Kyllä, se on se bändi, se staatuskuu. Hyvää illanjatkoa tai jotain!
PS. Kerrotaan vielä uudella tavalla. Jos firma tekee 1 Me voittoa, sen pitää tehdä seuraavana vuonna 2 Me voittoa, jos inflaatio on 50%, jotta tulos pysyisi edes ennallaan. Kilpailutilannetta joskus kuvattiin, että pitää juosta koko ajan nopeammin, jotta pysyisi edes paikallaan. Nyt se onkin, että euromääräinen tuloksen jääminen entiseen onkin inflaation verran tappiota. Tätä tappiota ei verottaja hyväksy eikä vakuutus korvaa.
6 tykkäystä
Olen töissä rakennustarviketeollisuudessa (kansainvälinen konserni ja noin 50 % tavarasta vientiin) ja tämän hetkinen tilanne on se, että päästää tänä vuonna samaan liikevaihtoon ja voittoon kuin viime vuonnakin, mutta tavaraa ei inflaation takia mene samaa määrää. Tämän takia sitten porukka pistetään lomautuksille. Joten henkilöitten ostovoima tippuu tätäkin kautta. Tämä yhdistettynä perustarpeiden inflaatioon ei tee hyvää palveluiden tuottajille, pahimmassa tapauksessa tästä tulee kierre. Tämä on syynä omaan karhuiluun etenkin, kun ensivuonna ennustetaan liikevaihdon kääntyvän laskuun. Tämä tuntuu olevan yleinen trendi koko rakennusteollisuudessa tällä hetkellä. Ei varmaankaan kosketa kaikkia teollisuuden aloja.
42 tykkäystä
Kuukausi sitten spekuloin tässä ketjussa Kiinan COVID-politiikan hölläämisellä. Silloin oli juuri tehty pohjat Kiinan osake-indekseissä ja Nasdaq100:ssa.
Tuon jälkeen suunta on ollutkin ylöspäin. Väitän, että joulukuussa pörssit jatkavat nousuaan, koska Kiina höllentää koronarajoituksia. Moni suuri kaupunki ilmoitti viikonloppuna höllennyksistä. Virallisesti puhutaan viruksen taudinaiheuttavuuden laskusta. Mellakat vaikuttaneet, vaikka tätä ei voi julkisesti myöntää. Testausta on jo vähennetty, jolloin ehkä saadaan tilastoissa tartunnat laskuun. Tavoite on selvä. Rajoitteita vähennetään, jotta saadaan talous kasvuun ja estetään kansanousu.
Kiina on maailmantalouden veturi ja ilman Kiinan kasvua, talouden kasvu muuallakin on heikkoa tai olematonta. Toki jenkkien koroilla on merkitystä, mutta mielestäni taloudellisen aktiviteetin rajoitteiden poistamisella Kiinassa on huomattavasti suurempi merkitys. Inflaatio laskee maailmalla, kun Kiina pystyy jälleen nostamaan halvan tuoteratjontansa kysyntää vastaavalle tasolle.
Kupari on jatkanut nousuaan. Positiivinen shokki on jo käynnissä.
42 tykkäystä
Markkinoiden tunnelmat jälleen reilusti ahneuden puolella.
“Fear & Greed -indeksiä käytetään markkinoiden tunnelman mittaamiseen.”
23 tykkäystä
Pörssin reaalituottoja eli inflaatiokorjattua tuottoa katsotaan yleensä pidemmällä aikavälillä, mutta tuottoja voi mitata vaikka tältä vuodelta inflaatio huomioiden.
Se tuotoista. Inflaatio näkyy ja todellakin tuntuu jo pörssissä koska se vaikuttaa firmojen kannattavuuteen (sekä marginaalit että pääoman tuotto) ja diskonttokorkoon (se ampui ylös) ja ehkä jossain määrin kasvuun kun nimellisesti kasvu pysyy nopeana.
3 tykkäystä
Alla on OP:n strategin ja salkunhoitajan Harri Kojosen joulukuun sijoitusnäkymät. 
Osake- ja korkomarkkinat jatkoivat lokakuussa alkanutta positiivista virettään marraskuussa. Markkinoiden mieltä koko vuoden masentaneen keskuspankkien rahapolitiikan nähdään olevan muuttumassa vihdoin markkinoiden kannalta positiiviseen suuntaan.
5 tykkäystä
Jaahas taas voi kysyä mikä jenkkitaantuma.
ISM:n palveluindeksi yli odotusten ja pysyy reippaasti yli 50:en lukeman.
42 tykkäystä
Komponenteista prices paid oli yhä päälle 70 vaikka aavistuksen laski. Oma ajatukseni on että koronnostot on melko pitkälle fomc:n papereissa ellei ihmeitä tapahdu joten hyvät uutiset eivät fediin juuri vaikuta vaan ovat sijoittajille pelkästään hyviä.
4 tykkäystä
Nythän mennään paremmista asemista vastaavaan tilanteeseen? Lasku on vasta alkanut on oma vastuuton veikkaus.
19 tykkäystä
Euroopan pörssien vahvuus jaksaa ihmetyttää allekirjoittanutta. DAX raketoi monta viikkoa putkeen, eikä edes kohtuullisen järkyttävä talousdata näytä pahemmin haittaavan.
Ollaan tilanteessa jossa jenkeissä taloudella menee edelleen yllättävän kovaa, mutta Euroopassa huonosti. Pitkän aikavälin rakenteelliset ongelmat ovat Euroopassa myös aivan omalla tasollaan. Otin DAXin esimerkiksi, koska Saksa on ongelman keskipisteessä. Paljon on mehusteltu Euroopan onnistuneella kaasuhamstrauksella, mutta siirtyminen Venäjän puoli-ilmaisesta putkikaasusta LNG:hen moninkertaistaa kustannukset. Euroopan teollisuus ei voi mitenkään olla kilpailukykyinen ilman Venäjää (tai omaa kaasutuotantoa, jota ei haluta).
Samaan aikaan myös Euro on vahvistunut kovasti (eikä vain dollaria vastaan). Hinnoitellaanko tässä rauhaa, ja paluuta Venäjän kaasuun, vai mitä? Itse ajattelen, että ilman paluuta entiseen something has to give, eli joko pörssit (koska yritysten kannattavuus jne.) tai Euro (koska printataan pitääksemme talouden käynnissä) alas.
18 tykkäystä
Petri Ukkola sanoi 2020 pörssipäivässä näin : “Jos maailman ja pörssin välillä on ristiriita, niin todennäköisesti pörssi on oikeassa.”
32 tykkäystä
Fed siirtynee seuraavaksi 0.5% korotustasoon, mutta lienee pakotettu vahvistamaan QT:ta = ottamaan rahaa pois markkinoilta.
12 tykkäystä
Anteeksi, pakko korjata ettei kenellekään jää väärää kuvaa. Talouskasvu ilmoitetaan reaalisena, eli inflaatiosta korjattuna. Yritysten luvut toki nimellisinä.
Inflaatio kohtelee sitten yrityksiäkin kovin eriarvoisesti. joku pystyy nostamaan omia hintojaan vähintään kulujen tahdissa tai jopa nopeammin, joku toinen taas kohtaa laskevan kysynnän nousevien kulujen kanssa. Sokeroidut vedet ovat ainakin vielä pärjänneet hyvin inflaatio-oloissa:
Dejavu? Kukas se sijoittikaani joskus kauan sitten ensin Pepsiin ja sitten Cokikseen?
8 tykkäystä
Talous hidastumaan päin. Auttaa ehkä inflaatioon, mutta vaikuttaa myös yritysten tuloksiin. Onko jo hinnoiteltu?
16 tykkäystä
Jos maailmantalous olisi kolatehdas ja saisi lähiajat seurata vain yhtä toimintaa kuvaavaa numeroa, niin itse seuraisin myytyjen kolalitrojen määrää muuttuvan inflaation maailmassa. Tuntuisi selkeimmältä luvulta. Teslasta seurataan tarkasti valmistettujen, myytyjen ja toimitettujen autojen lukumäärää. Millä puhtaasti “fyysisen” todellisuuden mittareilla talouden kokonaiskuvaa seurataan? Haen siis numeroita, joissa ei tarvitse miettiä onko tämä nimellistä vai reaalista? Öljyn kulutus litroina? Lähtevien ja saapuvien laivojen tai konttien määrä satamissa?
10 tykkäystä
Konttiliikenteen määrä on yksi perinteisimmistä ja käsittääkseni luotettavimmista taantumaa/nousukautta ennakoivista graafeista/indikaattoreista.
11 tykkäystä