Paul Tudor Jones mainitsi hiljattain heidän siirtyvän käyttämään “taantuma ohjekirjaa”. Tuosta inspiroituneena lähdin tutkimaan ja törmäsin tähän 2019 kirjoitettuun tekstiin.
Vaikka 2020 laittoi kaiken uusiksi tekstin aiheet eivät voisi olla enempää ajan tasalla. Tekstissä mainitaan eri omaisuusluokkien menestyminen historiallisesti sekä erilaisissa skenaarioissa. Erityisen kiinnostavaa ovat kolme tarjottua syytä taantumalle:
Keskuspankkien kiristystoimet
Tarjonta puoli ( protektionismi, energia )
Valtioiden kiristystoimet ( veronkorotukset )
Toistaiseksi noista kaksi ensimmäistä ovat voimissaan. Sijoittajan suhteen noilla kahdella skenaariolla ei ole juuri yhteisiä hyötyjiä eli käytännössä matalaa betaa markkinaan ja vielä rautalangasta vääntäen kaikki omaisuusluokat laskevat niinkuin nyt on nähty.
Kuitenkin muutama löytyy ja niistä toinen on pieni voitto osakepoimijalle. “laadukkaat” yhtiöt jotka kykenevät tekemään korkeaa sijoitetun pääoman tuottoa sekä omaavat hinnoitteluvoimaa pärjäävät molemmissa ympäristöissä. Lisäyksenä kunhan arvostus ei ole pilvissä .
Sijoitusmarkkinoiden pessimismi hellitti hieman lokakuussa, kun korot pysyttelivät aiemmilla tasoillaan tai jopa paikoin laskivat. Talousluvut eivät vieläkään heikentyneet yhtä paljon kuin markkina tuntui odottaneen, kertoo OP:n strategi ja salkunhoitaja Harri Kojonen.
Ihan sama kumman “tiimin” vanha pieru siellä on presidenttinä, silti isossa kuvassa yllättävän vähän asioita muuttuu. Virkamiesten duuni on pitää laiva vakaana riippumatta mitä poliitikot huseeraavat tai mölisevät äänestäjien viihdyttämiseksi.
Perjantai oli erityinen päivä maailman pörsseissä. Kupari, öljy, kulta, kiinalaiset osakeindeksit ja DAX nousivat huimasti. Kuparin hinnan nousu oli 8. suurin 20 vuoteen.
Raaka-aineiden hintojen nousua on selitettiin eilen spekulaatiolla Kiinan Zero-COVID-politiikan mahdollisilla muutoksilla, jotka voisivat tulla voimaan maalikuussa 2023 eli 5-6 kk kuluttua. Öljylle selityksenä oli myös tuleva Venäjän öljyn hintakatto. Mielestäni tuo selitys on kuitenkin jo vanha.
Jos Kiinan COVID-politiikka todella muuttuisi avoimempaan suuntaan näinkin pian, antaisi tämä shokin maailmantalouteen. Raaka-aineiden kysyntä (Kiinassa) kasvaisi ja lopputuotteiden tarjonta (Kiinasta) kasvaisi. Itselleni on pieni kysymysmerkki, olisiko kasvaneelle tarjonnalle kysyntää. Nykyisessä inflatoorisessa ympäristössä veikkaan, että olisi kysyntää nimenomaan halvoille kiinalaisille tuotteille.
Sehän on varmaa, että Kiinan COVID-rajoitteet purkautuvat joskus. Kyse on ajankohdasta. Kiina on maailman suurin vientitalous ja toiseksi suurin bkt:llä mitattuna. En lainkaan ihmettele markkinan reaktiota.
Olen tänne aiemminkin kirjoittanut kuparista ja pidän siis kuparia parhaana taloudellisen aktiviteetin eteenpäin katsovana indikaattorina. Tällaiset jutut saivat herätyskelloni soimaan.
Officials said they would begin a push to increase vaccinations among the elderly, noting that while 86.35% of citizens aged 60 and over are fully vaccinated, fewer people 80 and older have had vaccinations and boosters.
Olen samassa uskossa. Muutama päivä sitten kuuntelin Mr. Wonderfulin selittävän U.S. inflaatiota osaltaan juuri sillä, että Kiinasta ei ole saatu rakamateriaalia, puolivalmisteita ja halpoja osia / tuotteita normaaliin tyyliin. Tämä on johtanut siihen, että on siirrytty käyttämään n. 30-50 % kalliimpia kotimaisia korvikkeita. Kotimaisen tuotannon kysyntä kasvaa ja jo lähtökohtaisesti korkeamman hinnan lisäksi kysyntä ylittää tarjonnan, joka kiihdyttää inflaatiota.
Mr. Wonderful piti varmana, että saatavuuden normalisoituessa firmat siirtyvät takaisin edullisempiin Kiinalaisiin vaihtoehtoihin, eikä kotimaisten lähteiden käytöstä tule uutta normaalia.
Tässäkin on varmaan suuresti tuotekohtaisia eroja. Voisi mututuntumalla olettaa, että itsestä ei haluta tehdä kiinariippuvaista esim. komponenttien osalta, kuten eurooppalaiset houkuteltiin venäjästä riippuvaiseksi halvalla energialla. En tiedä, kunhan spekuloin ja pohdin.
OMXH large cap ttm -mediaani-p/s (siinäpä oli ihana litania ) on 1,2x.
Jos ajatellaan optimistisesti että mediaanifirma pääsisi syklien yli 8 % nettomarginaaliin…
… p/e olisi 15x.
Syyskuun vikan viikon alimmilla kursseilla markkinan p/s oli noin 1,1x.
Ikinä taantuman yhteydessä pohja-arvostukset eivät ole olleet näin korkeat.
Vakavan inflaatio-ongelman oloissa – pohjainflaatio 5 % – korostuu tuo huomio että OMXH ei ole käynyt edullisen puolella.
Taustapeilistä näkyvä ok makrodata ja samoin taustapeilistä näkyvät 4Q2021–3Q2022-tulokset ovat epäilemättä rohkaisseet härkäilijöitä ja pelästyttäneet karhuilijoita.
Fortum ja Nokian Renkaat ovat ensi vuoden liikevaihtoennusteella, muut siis ttm.
Kannattaa pitää mielessä että jos katsoo 25 yrityksen ryppäästä mediaania ja P/S kerrointa yhden desimaalin tarkkuudella, tuohon saa yhden tai kahden yhtiön pienillä liikkeillä isoa heiluntaa. Esimerkiksi Metso Outotec oli reilu kuukausi sitten lähes 20 % alempana. Tuohon lisäki Telia tai Metsä B pyörähtää himpun alemmaksi niin sama P/E luku syklien yli onkin 13.8 ja kuulostaa paljon paremmalta.
Eipä ole juhannuksen jälkeen kummemmin menty mihinkään. Volaa vaan.
Arvostustasot toki ovat laskeneet hieman kun on saatu mukaan kaksi inflaation, vahvan dollarin ja resilienttien tai suorastaan vahvojen volyymien lihottamaa kvartaalia.
Artikkelissa esitetään kaavio SP500:n indeksin keskimääräisestä historiallisesta kehityksestä ajan funktiona vaalipäivän ympärillä (Days since election: -150…250). Artikkelissa kaaviota tulkitaan niin, että S&P 500:lla on taipumus nousta korkeammalle, kun poliittinen epävarmuus laskee vaalien jälkimainingeissa. Toki on hyvä huomata, että kaavio perustuu historiallisille keskiarvoille. Historiallinen keskimääräinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä, sillä yksittäisten vaalien osalta tulokset saattavat poiketa keskiarvoista oleellisestikin. Mielenkiintoisia havaintoja ja tulkintoja artikkelissa kuitenkin.
Onkohan USAssa ollut aiemmin välivaaleja, joiden vaihtoehtoiset tulokset ovat olleet:
Republikaanit voittavat kaiken
Vaalitulosta ei hyväksytä, kaikki mahdollinen kiiistetään ja puolet maailmasta haastetaan käräjille. V***n kusetus vaalit ja salaliitot stana.
Mitenköhän markkina suhtautuu siihen, että toisen puoliskon äänekkäimmän kannatusosaston mielestä sisällissotakin olisi parempi vaihtoehto kuin demokraattien voitto.
Irtisanomisjuna on nyt nytkähtänyt vauhdilla liikkeelle ja kiihdyttänee tästä eteenpäin. Tuoreimmat merkittävät irtisanomiset ovat tulleet Opendoor:lta (550 hlöä / 18% työvoimasta), Lyft:ltä (700 / 13%), Stripe:lta (1000 / 14%) ja tietysti Twitter:ltä (3700 / 50%). Seuraavaksi vuorossa on META, joka irtisanoo tuhansia työntekijöitä ensi viikolla.
Alla olevasta linkistä voi seurata teknologiasektorin irtisanomisia lähes reaaliajassa:
Apple varoittaa Kiinan Covid-19 tilanteesta johtuvista ongelmista komponenttien toimituksissa erityisesti uusissa I-phone huippumalleissa. Siis, saatavuus joulusesonkiin ei varmaa.
Updated November 06, 2022 09:01 p.m. EST
Apple Inc. warned shipments of its high-end iPhone models would be hindered amid Covid-19 restrictions at one of its major suppliers in China, an inopportune disruption as the com-pany enters its all-impor-tant holiday shopping season.
Ottaen huomioon viime vuosien rekrytahdin kaiken maailman ropelliprojekteihin metaversestä web3:seen ja ties mihin ”älyllä” höystettyihin sitruunan puristimiin, tämä vastaliike ei yllätä.
Mutta kokonaisuutena työttömyyshakemukset ei kasva voimakkaasti. Nuo luvut vähän hukkuvat datassa jossa sadat tuhannet ihmiset vaihtavat työpaikkaa, irtisanoutuivat tai irtisanotaan viikkotasolla.
Mikä vähän painaa on se seikka että noiden teknofirmojen palkkataso on aika korkea joten jos sektorilta laajemmin tulisi työttömiä se voisi iskeä kulutukseen kokonaistasolla, ehkä. Helpottaen inflaatiota.
PE (private equity) rahastot ovat keränneet massiivisesti rahaa nollakorkoaikana. Blummalla oli mielenkiintoinen huomio, miten nyt nuo rahastot nettona pyytää lisää rahaa sijoittajilta. Nuo on hyvin epälikvidejä, jos jos ei sijoittajalla ole varaa laittaa lisää rahaa hän joutuu todennäköisesti myymään likvidejä osakkeita tai velkakirjoja.
Listaamattomia sijoituskohteita oli syyskuussa 2021 10 biljoonan arvosta, eli ei niin suuri verrattuna mitä lie 100 biljoonan osakemarkkinaan ja yli 100 biljoonan velkakirjamarkkinaan, mutta kyllähän tuokin voi vähän tuntua jos tilanne kärjistyy.
Lisäyksenä kunhan arvostus ei ole pilvissä 
.
) on 1,2x.
