Todennäköisyys, riski ja ennustaminen ovat mielenkiintoisia käsitteitä. Nyt on paljon parjattu joitakin liian positiivisia ennusteita. Yhtiöitä taitaa olla useampikin, joiden toteunut kehitys ei aivan vastannut ennusteita ja jälki on sen mukaista. Ennustaminen pitkälle on mielestäni hölmöä ja jopa typerää. Maailmassa on vain harvoja pysyviä asioita. Kilpailuedut varsinkin ovat loppujen lopuksi suhteellisen lyhytkestoisia. Maailma muuttuu jatkuvasti. Maailmaa muuttavat suhteellisesti eniten täysin ennustamattomat tapahtumat. Harvat yhtiöt ovat ikuisia kassamagneetteja. Iso osa pörssin pitkän aikavälin tuotoista selittyy osingoilla ja niiden uudelleen sijoittamisella joko yhtiön itsensä tai sijoittajan toimesta.
Harva yhtiö kuitenkin pystyy sijoittamaan kaiken tuottamansa pääoman tuottavasti uudelleen. Vaarana on aina Fortumin tapaiset tunaroinnit, jolloin pahimmassa tapauksessa koko yhtiö on vaarassa kaatua.
Analyytikot ovat tavallaan tarinankertojia, he eivät varsinaisesti myy mitään muuta kuin omaa analyysiaan. Objektiivinen monikymmensivuinen raportti täynnä faktaa ei välttämättä kiinnosta ihmisiä, tällöin se ei myöskään myy. Inderesillä on kuitenkin osattu tuottaa täydentävää materiaalia raporteille: videot, foorumi jne, mikä sopii nykyaikaan huomattavasti paremmin.
Analyysi on loppujen lopuksi subjektiivista, koska se liittyy osakesijoittamisessa niin vahvasti tulevaisuuden mallintamiseen ja silloin on otettava omaa näkemystä faktojen pohjalta.
Analyysissa on syystä disclaimer. Jos syyttää analyytikkoa omista virheistään, niin on korkea aika katsoa peiliin.
Harva analyytikko inderesiltä osasi ennustaa tulevan inflaatioshokin ja Venäjän hyökkäyksen. Reaalimaailma on loppujen lopuksi niin karu ja excelit vanhentuvat hyvinkin nopeasti.
Jos kymmenen kaverusta käy kasinolla pelaamassa. Jotkut voittavat ja jotkut häviävät. Matin häviöt eivät vaikuta Pekan elämään mitenkään. Kun taas jos Matti käy uhkapelaamassa kymmenenä päivänä peräkkäin ja häviää reilusti ensimmäisenä, niin tuskinpa häntä näkyy kasinolla seuraavana yhdeksänä päivänä.
Suurin piirtein vuosi sitten useat kaverit ja sukulaiset yms. kyselivät sijoitussuosituksia. Olen ottanut omaksi linjakseni sen, että suosituksia en tule jakamaan, mutta mielipiteeni voin sanoa. Tietäen, että silloin kieltämättä oltiin aika euforisilla markkinoilla, olin melko pessimistinen mielipiteissäni. Ehkä se oli loppujen lopuksi fiksu päätös. Nyt heillä olisi varmasti jotakin hampaankolossa. Jotkut heistä lähtivät mukaan pahimpiin hypeisiin, vaikka yritin varoitella, mutta minkäs teet.
Osinkosijoittaminen laadukkaisiin yhtiöihin on loppujen lopuksi aika rentouttavaa. Suhteessa ostohintaan olen vieläkin reaalisesti plussan puolella. En ole menettänyt yöuniani eikä kurssiliikkeet ole saaneet verenpainetta nousemaan (kävin juuri mittaamassa sukurasituksesta johtuen).