Shah oli edistyksen perikuva verrattuna nykyiseen johtoon. Ottomaanien valtakunnan entisillä alueilla ei läntinen demokratia toimi. Jordania on ollut alueen rauhallisin maa ja maa on kunkun tiukassa, mutta verrattain liberaalissa otteessa. Parempaa valtiojärjestystä ei tuonne alueelle ole oikein toivoa saada kuin länsiystävällinen kuningas, joka nyt ei ole ihan täysi tyranni.
Gaddafista voi olla montaa mieltä, mutta hän piti terroristit aisoissa. Se, että USA ja Ranska menivät poistamaan hänet on ollut alueen kehityksen kannalta todellinen katastrofi.
Laitetaan tänne, etten sotke Venäjä-ketjua. Kun päivitellään vaikkapa venäläisiä, että miksi eivät nouse kapinaan, niin tällaiset nousut taitavat olla historiassa kohtuu harvinaisia? Ei kai Saksassakaan noustu natseja vastaan kapinaan, vaan valta kaatui ja vaihtui ulkopuolisen voiman avulla. Eli jos nyt mietitään saksalaisten tilannetta vaikka paria kuukautta ennen sodan loppua, niin sota näytti hävityltä, kaikilla rintamilla tuli turpaan, Hitler oli polkenut ihmisoikeuksia ja tehnyt ties mitä hirveyksiä, mutta ei siinäkään vaiheessa taidettu nousta kapinaan, vaan homma loppui, kun liittoutuneet valloittivat Berliinin(?).
Eli siinä mielessä ei taida olla tavatonta, että venäläiset eivät nouse kapinaan.
Kyllä tässä välillä miettii onko mitään järkeä kun pörssissä häviää päivässä enemmän kun bruttona töissä tienaa. Siitä kun valtio ottaa omansa pois niin äkkiähän sitä alkaa pahalta tuntumaan. Kassaa vielä löytyy ja osakkeissa on kiinni n 40% varallisuudesta ja loput sitten käteisenä tai muina instrumentteina jotka eivät ole pahemmin laskeneet. Vaikeaa on silti ostaa kun seuraavana päivänä tai viikolla taas saa halvemmalla.
Tänään huomasin ensimmäisen ajatuksen likvidoinnista, tai ainakin osaksi. Jo aikaisemmin tänä vuonna muutamaan kertaa miettinyt, että pitäisikö keventää? silti todeten, että nyt on jo myöhäistä.
Tänään tullut ajatus oli muotoutunut jotenkin erilailla, pitäisikö keventää ettei menetä kaikkea?
Erikoisia fiiliksiä alkaa muotoutua.
Tähän väliin ylikäytetty kuva. Välillä ajatukset selvästi alkavat olla tuolla Desperation kohdalla, vaikka fiilis muuten on positiivinen ja luottavainen tulevaisuuteen. Olo koko sijoittamista kohtaan on aika meh. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeä muistaa, että Minä en ole ajatukseni
Jakso tulee yleensä kai päivän viivellä, että ei varmaa kerennyt valua uusiin pohjiin ennen sitä. Siellähän se Jugi ostelee tänään Kamuxia ja kuuttia ja Harviaa . Samoja mitä ite ostin jo eilen ja tänää
Epäilen vahvasti tuon todenperäisyyttä, mutta jos leikitään että olisi totta:
Millainen korko ko. lainalla pitäisi olla? Lainan ottajan todennäköisyys selvitä elävänä, terveenä ja työkykyisenä maksamaan lainaa ei taida olla ihan hirveän suuri?
Takaajana muu perhe tai vakuutena vaikka asunto, niin ei tuossa ole ongelmaa. Tai sitten joku paikallinen pikavippifirma lainaajana, joka ei pahemmin kysele lainan syitä jos koko vaan osuu sallittuun haarukkaan. Tai lainaajana lähipiiri. Onhan näitä vaihtoehtoja.
Inderesin ja muutaman muun negarin myötä keskustelu ohjeistuksista on lisääntynyt.
Negarien ajoitus on yksi kysymys, mutta onko ohjeistamisella edes lopulta väliä? Luen McKinseyn valuaatio-opusta (uusin painos 2020) ja siellä heitettiin ettei ohjeistuksella ole väliä, vaan firmojen pitäisi keskittyä pitkän aikavälin arvoa luoviin seikkoihin. Sen sijaan lyhyen aikavälin ohjeistus vie resursseja, mitkä voisi käyttää johonkin järkevään.
Tässä linkki vanhempaan tutkimukseen aiheesta:
Sijoittajan lobbaisin ja mesoaisin ehkäpä eniten sen puolesta, että firmat keskittyisi oleelliseen lyhyen aikavälin ohjeistusten sijaan.
Ei kovin bull-skenaario Inderesille, kun analyytikot säännönmukaisesti vetoavat siihen, että ennusteet perustuu ohjeistuksiin ja muuhun yrityksen antamaan tietoon.
edit: Samaa mieltä siis Vernerin kanssa siitä, että pidemmän aikavälin järkevän tekemisen pitäisi olla fokuksessa kvartaalia enemmän. Analyysista toivoisi muutakin lisäarvoa kuin johdon antamien lukujen pientä siirtelyä ja pyöristelyä.
Tämä on mielestäni juuri sitä sijoittamisen psykologiaa miten hidas lasku alkaa vaikuttamaan ajatusmaailmaan. Toki omiin ajatuksiin vaikuttaa myös oma positioituminen, onko salkku suotuisissa asemissa vallitsevaa trendiä varten vai ei. Jos salkussa on vielä käteistä kun lasku tuntuu jatkuvan, on varmasti helpompaa pitää nykyisistä omistuksista kiinni. Jos taas olisi 100% osakkeissa niin kyllä siinä varmasti hiipii mieleen pitäisikö keventää tuosta tai tuosta.
Kannattaa kuitenkin muistaa että jos myy tappiolla, lukitsee vaihtoehdon pääoman lopullinen tuhoutuminen liittyen siihen sijoitukseen. Sitten pitäisi vielä osata hypätä kyytiin uudestaan niin, että kattaa vähintään tuon tappiollisen sijoituksen ja tuottoa saa siihen päälle. En siis itse myisi vain yleisen kurssilaskun takia, ellei yhtiökohtaisesti tai markkinaan liittyen tule sellaisia uutisia jotka implikoivat yhtiön olevan vaikeuksissa pidemmän päälle. Pidemmän päälle olen ainakin itse optimisti ja uusi nousukausi koittaa, vaikka siihen menisi vielä useampi vuosi.
No niinhän se taitaa olla.
Naapurissa palataan tuossakin asiassa jännästi menneisyyten. Melko kaukaiseen sellaiseen.
Kaikkihan muistamme historiankirjoista miten keskiajalla ja sitä ennen varusteet hankittiin itse. Ratsumiehen varustamisesta suku sai privilegioita. Niitä ei taida olla luvassa Absurdistanissa
>siellä heitettiin ettei ohjeistuksella ole väliä, vaan firmojen pitäisi keskittyä pitkän aikavälin arvoa luoviin seikkoihin.
olen kevyenä heittona eri mieltä, lukematta artikkelia.
. Yhtiö tuntee bisneksensä parhaiten, ja heidän on tärkeätä jatkuvasti seurata tilannetta kysynnän, ja kilpailijoiden suhteen ja korjata strategiaa samalla tarvittaessa. Eli ohjeistukseen liittyvä työ on ydinosa yrityksen toimintaa, saman tiedon voi sitten jakaa sijoittajille varsin kevyillä kuluilla. Jos yhtiö säästää ja jatkaa toimintaa pimeässä, ymmärtämättä markkinatilannetta, ajaa se lopulta seinään.