Takaajana muu perhe tai vakuutena vaikka asunto, niin ei tuossa ole ongelmaa. Tai sitten joku paikallinen pikavippifirma lainaajana, joka ei pahemmin kysele lainan syitä jos koko vaan osuu sallittuun haarukkaan. Tai lainaajana lähipiiri. Onhan näitä vaihtoehtoja.
1 tykkäys
Inderesin ja muutaman muun negarin myötä keskustelu ohjeistuksista on lisääntynyt.
Negarien ajoitus on yksi kysymys, mutta onko ohjeistamisella edes lopulta väliä? Luen McKinseyn valuaatio-opusta (uusin painos 2020) ja siellä heitettiin ettei ohjeistuksella ole väliä, vaan firmojen pitäisi keskittyä pitkän aikavälin arvoa luoviin seikkoihin. Sen sijaan lyhyen aikavälin ohjeistus vie resursseja, mitkä voisi käyttää johonkin järkevään.
Tässä linkki vanhempaan tutkimukseen aiheesta:
Sijoittajan lobbaisin ja mesoaisin ehkäpä eniten sen puolesta, että firmat keskittyisi oleelliseen lyhyen aikavälin ohjeistusten sijaan.
29 tykkäystä
Ei kovin bull-skenaario Inderesille, kun analyytikot säännönmukaisesti vetoavat siihen, että ennusteet perustuu ohjeistuksiin ja muuhun yrityksen antamaan tietoon. 
edit: Samaa mieltä siis Vernerin kanssa siitä, että pidemmän aikavälin järkevän tekemisen pitäisi olla fokuksessa kvartaalia enemmän. Analyysista toivoisi muutakin lisäarvoa kuin johdon antamien lukujen pientä siirtelyä ja pyöristelyä.
9 tykkäystä
Tämä on mielestäni juuri sitä sijoittamisen psykologiaa miten hidas lasku alkaa vaikuttamaan ajatusmaailmaan. Toki omiin ajatuksiin vaikuttaa myös oma positioituminen, onko salkku suotuisissa asemissa vallitsevaa trendiä varten vai ei. Jos salkussa on vielä käteistä kun lasku tuntuu jatkuvan, on varmasti helpompaa pitää nykyisistä omistuksista kiinni. Jos taas olisi 100% osakkeissa niin kyllä siinä varmasti hiipii mieleen pitäisikö keventää tuosta tai tuosta.
Kannattaa kuitenkin muistaa että jos myy tappiolla, lukitsee vaihtoehdon pääoman lopullinen tuhoutuminen liittyen siihen sijoitukseen. Sitten pitäisi vielä osata hypätä kyytiin uudestaan niin, että kattaa vähintään tuon tappiollisen sijoituksen ja tuottoa saa siihen päälle. En siis itse myisi vain yleisen kurssilaskun takia, ellei yhtiökohtaisesti tai markkinaan liittyen tule sellaisia uutisia jotka implikoivat yhtiön olevan vaikeuksissa pidemmän päälle. Pidemmän päälle olen ainakin itse optimisti ja uusi nousukausi koittaa, vaikka siihen menisi vielä useampi vuosi.
8 tykkäystä
No niinhän se taitaa olla.
Naapurissa palataan tuossakin asiassa jännästi menneisyyten. Melko kaukaiseen sellaiseen.
Kaikkihan muistamme historiankirjoista miten keskiajalla ja sitä ennen varusteet hankittiin itse. Ratsumiehen varustamisesta suku sai privilegioita. Niitä ei taida olla luvassa Absurdistanissa 
2 tykkäystä
Niin analyytikko joutuisi tekemään ennusteet sokompana, mutta taas kerran: ohjeistus ei vaikuta kassavirtoihin ja käypään arvoon.
Sijoittajalle vain niillä on väliä.
3 tykkäystä
Niin pitäisi:
“in the short run, the market is a voting machine but in the long run, it is a weighing machine.”
Mutta lyhytjänteisyys on päivän sana, onhan täälläkin yksi ketjukin otsikoitu kun keskittymiskyky ei riitä kirjoille 
6 tykkäystä
Aletaan olla siinä tilanteessa taas, että Helsingin pörssi on tuottanut viidessä vuodessa vain osingot. 
8 tykkäystä
>siellä heitettiin ettei ohjeistuksella ole väliä, vaan firmojen pitäisi keskittyä pitkän aikavälin arvoa luoviin seikkoihin.
olen kevyenä heittona eri mieltä, lukematta artikkelia.
. Yhtiö tuntee bisneksensä parhaiten, ja heidän on tärkeätä jatkuvasti seurata tilannetta kysynnän, ja kilpailijoiden suhteen ja korjata strategiaa samalla tarvittaessa. Eli ohjeistukseen liittyvä työ on ydinosa yrityksen toimintaa, saman tiedon voi sitten jakaa sijoittajille varsin kevyillä kuluilla. Jos yhtiö säästää ja jatkaa toimintaa pimeässä, ymmärtämättä markkinatilannetta, ajaa se lopulta seinään.
1 tykkäys
Tämähän se juuri on sijoitettavaa käteistä on n 10% kokonaisvarallisuudesta jäljellä jos ei likvidoi muita sijoituksia ja jättää siedettävän käteispuskurin. Salkun koko on kumminkin sellainen ettei kovin monessa erässä liene järkevää mennä markkinoille kaupankäyntikulujen vuoksi. Toisaalta omat omistukset on asemoitunut kohtuullisesti ja ei oikein mitään myytävääkään näillä hinnoilla ole. Vaikeinta onkin siis se tuska missä vaiheessa tuo loppu pusketaan markkinaan. Muu varallisuus ei myöskään ole erityisen likvidissä muodossa ja sieltä on otettavissa ulos varoja vasta 2024 alkuvuodesta.
2 tykkäystä
Minua viisaampien kirjoituksista tällä foorumilla olen laittanut kaksi asiaa erityisesti korvan taakse viime viikoina: Sijoittajien pitäytyminen osakkeissa äärihuonoista sentimenttilukemista huolimatta ja yritysten tulosennusteiden optimistisuus. Jälkimmäiseen liittyen (maksumuurin takana):
Pähinänkuoressa: haasteltujen Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipellon ja OP:n Antti Saaren mukaan tulosennustuksissa on ylioptimismia edelleen huomattavasti ja niitä on laskettu varsin vähän.
Syynä mm. (suora lainaus):
“Talouskasvun heikentyminen on tapahtunut sen verran nopeasti, että analyytikot eivät yksinkertaisesti ole vielä ehtineet leikata ennustuksiaan tai haluavat katsoa, mihin yrityksiin kuluttajien varovaisuus iskee, Saari arvioi.”
Näkemys tuskin uutinen tämän foorumin lukijoille, mutta ehkä aika iso osa “tavissijoittajista” sai nyt tämän näkökulman eteensä hyvin selkeäsanaisesti.
Itse olen seurannut ennusteita mm. tuolta :
Raportissa on nykyään konsensusennusteiden osuvuuden historiaa kuvaava kuva 4. Samoin konsensusennusteiden tuore kehitys (koko vuoden osalta) näkyy kuvassa 2.
Sen sijaan en osaa lukea tai löydä Yardenin omien ennusteiden osuvuutta kuvaavaa graafia. Jouduin Wayback Machinella tarkastelemaan Yardenin ja konsensusennusteiden eroja.
Esim nyt Yardenin Q3 ja Q4 EPS-ennuste (YoY) vs. konsensusennuste:
Q3 -5,4% vs. 3,3% ja Q4 -3.8% vs. 7.3% (koko vuosi 3.1% vs. 7.3%)
Eli hyvä kirsikka(?) karhukakkuun. Toisaalta keväällä Yardeni oli huomattavasti optimistisempi kuin konsensus:
Q3 16.9% vs. 10.0% ja Q4 18.4% vs. 12.7% (koko vuosi 15.1% vs. 9.0%)
Mietin siis lähdekritiikkiä noille Yardenin ennusteille. Se on kuitenkin myös kaupallinen toimija käsittääkseni. Onko tuo erottautuminen konsensusennusteesta markkinointitarkoituksessa tehtyä profiloitumista? Aika isoja eroja kuitenkin noissa.
3 tykkäystä
Vuotta lyhyempää ohjeistusta en kaipaa. Vuosiohjeistuksistakin osa on ainakin Helsingin pörssissä niin epämääräisiä, ettei niistä kovin paljon apua saa. Pitkän aikavälin tai strategiakauden taloudelliset tavoitteet ovat ehkä houkuttelevimpia, koska niistä voi yrittää arvailla yrityksen pidemmän aikavälin potentiaalia ja kunnianhimon tasoa. Sopii siis kaltaiselleni pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Ohjeistuksista luopuminen sataisi todennäköisesti perusteellisten sijoittajien laariin. Vihkiytymättömälle piensijoittajalle tilanne voisi olla hankala, kun pitäisi ostaa nykyistä enemmän “sikaa säkissä”. Tai sitten nojattaisiin vielä enemmän analyytikoihin, kun firma itse ei ohjeista lukuja, ja analyytikoiden tomaattisade sen kuin yltyisi. 
10 tykkäystä
Niin kuin Howard Marks on kirjoittanut -markkinoilla on monta peliä käynnissä, pitää osata tunnistaa mitä itse pelaat - tunnistaa kuka itse sijoittajana olet.
1 tykkäys
Poiminta Nord Stream uutisesta:
Ja minä kun luulin että nimenomaan turska on nyt voimissaan. Eli pohjia ei ole vieläkään nähty.
42 tykkäystä
En tiedä olenko normista jollain tavalla poikkeava, mutta salkun sulaminen ei oikeastaan herätä itsessäni juurikaan tunteita. Tiedän sijoitushorisonttini olevan +20v vielä tästä hetkestä eteenpäin, joten ehdin varmaan tässä vielä toisenkin ison karhumarkkinan kokea.
Nousumarkkinan aikaan täälläkin kuumeisesti karhumarkkinoita odoteltiin, mutta nyt kun se on todellisuutta, niin tuntuu vähän pupu menevän ainakin osalla pöksyyn. Kaippa se on ihan ymmärrettävääkin.
25 tykkäystä
Olen varmaan keskimääräistä ihmistä useammin väärässä eri asioissa, jos näin voi sanoa. Sijoittamisessa vasta olenkin harvinaisen usein väärässä ja jos joskus osun oikeaan, niin se johtuu usein tuurista tai esimerkiksi kurssi on kohonnut sinne suuntaan, mitä olin ajatellut, mutta eri perustein kuin olin itse ajatellut.
Joka päivä opiskelen ja seuraan sijoitusjuttuja valtavasti, sitä enemmän tajuan jatkuvasti, kuinka vähän tiedän. Se on positiivista, että isompia virheitä teen jatkossa entistä vähemmän, vaikka ainahan niitä tulee varmasti joskus tehtyä. En esimerkiksi lähde (todennäköisesti) enää firman matkaan, jonka tekemisiä en ihan tajua ja ehkä tiedostan entistä paremmin sen, miten rajallinen tietomääräni on.
Olen avoin uusille ajatuksille yleisesti ottaen, eli en ole heti tuomitsemassa mitään ja toisaalta kriittisyyttä löytyy etten ihan heti ole kaikkea uskomassa, mutta esimerkiksi tietomääräni ja päättelykykyni rajallisuus tietysti vastaavasti rajoittavat sijoittamismenestystä.
Silti edelleen näistä asioista huolimatta luulen usein tai ainakin joskus olevani oikeassa, mutta onneksi hetken mietittyäni tajua usein sen, miten väärässä (taas) olinkaan. Joskus valitettavasti oivallukset tulevat useiden vuosienkin viiveellä, usein yöllä. kun en saa nukuttua.
Harmittaa välillä se, miten väärässä sitä on ollutkaan ja varsinkaan silloin, kun en ole sitä tajunnut myöntää. Se lohduttaa, että esimerkiksi Twitterissä todella fiksu ja sivistynyt tieteilijäproffakin kirjoittaa välillä osaamisalueensa ulkopuolelta asioista ihan hassuja ja vielä ilmeisesti ihan vakavissaankin. Toki onhan niitäkin, jotka ainakin lähes aina tajuavat rajallisuutensa.
Onneksi on Foorumi ja Inderes, joiden avulla olen aavistuksen ehkä fiksumpi ja tietäväisempi. Täällä on todella usein väärinkäsitykseni oikaistu ja olen siitä hyvin kiitollinen. Tulen jatkossakin kirjoittamaan hassuja ja saa vapaasti oikaista, mutta pliis… tehkä se ystävällisesti sillä olen liian usein tottunut olemaan väärässä.
7 tykkäystä
18 tykkäystä
Olen miettinyt tätä Inderesin ohjeistusta ja kannattavuuskipuilua.
Onko kannattavuudella nyt parin kvartaalin sisällä mitään merkitystä? Mieluummin keskittyisi Ruotsiin laajentumisen onnistumiseen. Sillä on sijoittajallekin enemmän merkitystä kuin parin kvartaalin kannattavuudella. Olisiko väliaikaisella kannattavuudella mitään merkitystä, jos Inderes ei olisi pörssissä?
Lisäys: Ruotsiin laajentumisella olisi myös yhteisölle valtava merkitys.
Suosittelisitko muuten tuota kirjaa?
7 tykkäystä
Ehdottomasti. Olen vasta jollain sivulla 170 (niitä on joku 800 yhteensä), mutta täyttä tykitystä tähän asti.
Haluan vielä korostaa, että tämä ei ole mikään yritys selitellä Inderesin (tai muiden pörssiyhtiöiden) negari-möhläyksiä. Ymmärrän myös ketutuksen Kamuxin “klo 18.20” negarissa… Ja tottakai jos firmalla tulisi jatkuvasti ohjeistuksen muutoksia juuri ennen tulosta se herättäisi kysymyksiä näkyvyydestä ja prosesseista.
Mutta yleensä ottaen sijoittajien huomio kannattaisi olla yhtiöiden pitkän aikavälin ajureissa: kasvu, sen kannattavuus, kilpailukyvyt, markkinan kasvu, markkinaosuus, differentoituminen jne.
Jos kellonajat ketuttaa paljon, kritiikki menee regulaation piikkiin. Tai sen seikan, että yhtiöt ylipäätään antaa ohjeistuksia. Yhtä kaikki, sijoittamisessa ydinasia on löytää yhtiöitä alle niiden käyvän arvon. Käyvän arvon hahmottamiseen auttaa yllämainittujen asioiden miettiminen.
5 tykkäystä
Kyllä se vähän harmittaa, kun perus työssäkäyvä on ostavinaan osakkeita pohjilta. Pohjaa ei vaan silti oston jälkeen tunnu löytyvän mistään. Uutisia kun kuuntelee ja lukee, niin vielä kauempana ovat pohjalukemat. Ei ole kiva jos lähtee osakepottia kasvattamaan -30% tai jopa -60% takamatkasta. Perus kaveri ei pysty myöskään joka päivä päivittelemään osto ja myynti osioon, että tankkasin taas lisää kun halvalla sai. Moni on koko ajan koko säästökassallaan mukana.
Ja vaikka sijoitushorisontti olisi pitkäkin, niin kyllä se pitkä takamatka harmittaa. Samoin jo hankitun omistuksen sulaminen sapettaa. Olisiko pitänyt myydä jo jossain kohdilla edes osa pois…
8 tykkäystä