Kyllä näiden vihreiden päivien on pakko olla huijausta. Kyllä ne kusetusmarkkinat ja kriisit kohta palaa.
9 tykkäystä
Omassa salkussa suurimman miinusrivin pitäjänä tuntuu enemmän siltä, että sitä on porukka kolmin käsin tiputellut taskuistaan ja nyt joku onneton taitaa keräillä niitä sieltä maasta.
Olen tänään katsellut salkun kehitystä ahkeraan, kun kerrankin vähän vihertää. Yleisenä vinkkinä muuten, että jos katsoo vaikka salkkuun vain kerran laskupäivässä ja viidesti nousupäivässä, niin vaikka salkku olisi punertava neljänä päivänä viidestä, niin näkee salkun avatessaan useammin vihreetä. Suosittelen kaikille lämpimästi.
7 tykkäystä
Härkämarkkinassa jokainen indeksitason rasahdus oli kuplan puhkeaminen ja karhumarkkinassa jokainen nousupäivä tuntuu olevan uusi pohjien hyvästeleminen
32 tykkäystä
Vaikea kysymys vastata yhdellä vastauksella tosiaan. Sijoitusmagiikka kun tapahtui aiemmin eri paikasta kuin nykyinen turskan troolaaminen. 
4 tykkäystä
Mikäs se sivusto oli, jolta näki Euriborit jo samana päivänä? 12kk Euribor on näköjään laskusuunnassa.
Vuosikymmenten kokemuksella. Ensin sytykkeillä veto kuntoon. Sitten puut päältä ja perältä sytytettynä. Näin kaikki kaasut kulkevat liekkien läpi eikä karkaa puoliksi palaneina kuuman edellä. Noin 30% pienemmällä puumäärällä sama tulos. Kosteus puissa ei ole niin iso ongelma kuin sanotaan, varsinkin jos jos se on pintakosteutta.
4 tykkäystä
Päivän viisauden on lausunut P1. 
37 tykkäystä
Vähän raskasta tietoa tulee kahvihuoneeseen, pahoittelut. Kyllä sillä puun kosteudella on todella iso merkitys energiamäärään. Varsinkin jos piipussa ei ole savukaasujen lämmön talteenottoa, tämän epäilen olevan harvinaista pientaloissa. Lisäksi kivestä tehdyt tulisijat kärsivät höyrystä.
Kun kosteaa puuta poltetaan, niin puussa oleva vesi joudutaan aina ensin
poistamaan puusta ja sen jälkeen höyrystämään. Tähän tarvittava lämpöenergia otetaan puun kuiva-aineen palaessa vapautuvasta lämmöstä. Usein vertailulämpötilana käytetään laskelmissa normaalin kiehumislämpötilan 100°C
asemasta 25°C lämpötilaa. Puun syiden soluonteloissa olevan vapaan veden
poistaminen ja höyryksi muuttaminen vastaa normaalia veden höyrystämistä. Niin kauan kun kosteus X pysyy suurempana kuin PSK-rajakosteus 23 %,
yhden vesikilon poistaminen puusta vaatii lämpöenergiaa vakiomäärän 2,443
MJ/kg eli 0,68 kWh/kg vettä (25°C vertailulämpötilassa). Numeroarvo ei siis
riipu kosteudesta X.
Sen sijaan sidottuna oleva vesi on puun syiden soluseinämiin hyvin tiukasti
adsorboitunutta vettä ja sen poistamiseen tarvitaan paljon enemmän lämpöä
kuin jo valmiiksi nesteenä olevan vapaan veden tapauksessa. Tarvittava lämpöenergia riippuu puun kosteussuhteesta U. Kun kosteussuhde U lähestyy nollaa, niin tarvittava lämpöenergia on hyvin suuri ollen moninkertainen vapaan
veden poistamiseen verrattuna (Tervetuloa VTT:lle | VTT
J815.pdf). Laskelmien helpottamiseksi oletetaan jatkossa, että desorptiolämmön riippuvuus kosteussuhteesta on lineaarinen ja että desorptiolämpö ar-
13
volla U = 0 on tasan kolminkertainen höyrystymislämpöön verrattuna (25°C).
Tällöin sidotun veden poistamiseen ja sen edelleen höyrystämiseen tarvittava
lämpöenergia vesikiloa kohti kosteussuhteen U:n funktiona saadaan kaavalla
(yksikössä kWh/kg): qdes = 2,036 – 4,524*U.
14 tykkäystä
Tuohon kyselyyn pitäisi lisätä jokaisen YTD lukema niin nähtäisiin millä paikkakunnalla tehdään kovimmat tuotot. 
Kannattaako sijoittajan asua Helsingissä vai Kuopiossa?
9 tykkäystä
Vielä ei olla maalissa, ei väliaika tiedolla jaeta mitaleita😁
2 tykkäystä
Nousupäivä tänään markkinoilla, mutta miten se QT nousee ja Kempower ei ole ylittäny vielä 40:n euron rajapyykkiä… Kummallinen päivä.
Kaksi eri asiaa, kosteus ja märkyys (sama ero, jos vaatteet ovat kostea tai märät). Pintakostaus puista haihtuu hetkessä, eikä sitä paljon litroina ole. Märkä puu ei ole polttopuuta se on totta ja sisältä puusta voi vääntää paljonkin vettä. Talvella märkä puu on läpijäässä, kuiva puu vain pinnalta ehkä huurussa. Huurteen poisto sisällä jäähdyttää huonetta ja pilaa ilmaa enemmän kuin puiden laittaminen suoraan uuniin.
1 tykkäys
Täytyy muistaa, kun kyselee vastaavaa myöhemmin. Tajusin, että olisi Pohjanmaakin pitänyt olla mukana. Luulen, että “muu suomi” -osastolta löytyisi paljon pohjalaisia. Yritteliäitä ja sijoitusaktiivisia ihmisiä silläkin suunnalla.
Turkulaisiakin on paljon. Onneksi eivät lue viestejäni kovin tarkkaan. 
(… ja jos lukevat, niin turkulaisissa ei ole oikeasti mitään vikaa)
1 tykkäys
Turkulaisena allekirjoitan kaikki turkulaisuuteen liittyvät kommenttisi.
4 tykkäystä
Olisin aloittamassa ostamaan säännöllisesti lähikuukausina s&p500. Mistä sitä kannattaa ostaa? Ja millaisena, kun niitähän on kai eri muodoissa miten pystyy ostaa
@Osakeanalaatikko Jotta voin antaa hyvän vastauksen, sinun pitää vielä kertoa, paljonko pystyt sijoittamaan esimerkiksi joka kuukausi? Jos summat on pieniä, niin esim. Handelsbankenin USA-rahasto (hallinointikulut 0,20 %) on hyvä vaihtoehto koska merkintä ei maksa mitään. Jos summat on taas satoja euroja / kk, niin ETF:stä löytyy jo (0,08 %) parempi vaihtoehto vaikka näiden merkkaaminen/ostaminen maksaakin vähän. Jos ostat ETF, niin Nordnetin kk-palvelun kautta voit joka kuun 5. päivä ostaa tuota 2,5 e summalla. Muuten menee 15e/toimeeksianto.
Eli laske vaikka näiltä pohjilta mikä on järkevää!
14 tykkäystä
Puuvajassa kuiva puu on suhteellisessa kosteudessa 15%, mikäli se on siellä ollut vuoden päivät. Eli kyllä siinä melkoisesti vielä vettä on. Jossain mainitsinkin polttavani puusepän kuivaa jossa kosteus on alle 9%. Kanssaihmisillä ei monellakaan ole tätä mahdollisuutta. Korostan kuitenkin, että syytä olisi pyrkiä tuohon 15% kosteuteen. Asiaa voisi tarkastella vaikka miettimällä polttomäärää 20kg, joka voisi olla reilun tulisijan päivittäinen poltto.
En ole itse onnistunut halkaisemaan tahi rikkomaan yhtään uunia vielä 15 vuoden lämmityksellä. Uunit jo 100 vuotta vanhoja. Kivipesälliset uunit eivät ole olleet moksiskaan kuivasta tammesta, saarnesta tms. Tiilipiippukin on tykännyt. Toki ladonta on tehty aina melko tiukkaan, jotta ei saisi liikaa ilmaa. Piippu ei kyllä kaipaa vesihöyryä, enkä ole kuullut tulitiilenkään sitä erityisesti kaipaavan. Saunan uunit ei oikein pidä jalopuista, joten niiden kanssa saa olla tarkkana.
2 tykkäystä
Puusepän kuiva on sattumoisin kovin tuttu asia itsellekin. Alle 15% kuivuudessa puu tahtoo palaa “liian nopeasti”. Syttyy kyllä ilman sytykkeitä. Vesihöyryllä on myös oma roolinsa kokonaisuudessa. Yleensä tavoite on siirtää lämpö kiveen, joka on joltisenkin hidas prosessi ja kiven kuuma pinta ottaa rajallisesti vastaan lämpöä, jos se ei ehdi siirtyä syvemmälle kiveen. Uunin saa vain halki nopealla lämmityksellä.
Eri asia on sitten valurautahella, jossa lämpö siirretään valurautaan ja siitä vesikattilaan.
2 tykkäystä
Ei tainut Musk tajuta minkälaiseen muurahaiskekoon tuli istuttua.
2 tykkäystä